Ero sivun ”Säilyke” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
204 248 muokkausta
p Korvataan ISBN-tunniste
 
(19 välissä olevaa versiota 17 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattava/päivitys|}}
[[Tiedosto:PreservedFood1.jpg|thumb|Säilyketölkkejä varastossa.]]
[[Tiedosto:PreservedFood1.jpg|thumb|Säilykkeitä varastossa.]]
'''Säilyke''' on [[elintarvike]], joka on käsitelty säilyvään muotoon lämpö- tai muulla käsittelyllä tiiviissä pakkauksessa. Säilykkeet voidaan jaotella täys- ja puolisäilykkeisiin. Täyssäilykkeet voivat säilyä huoneenlämmössä jopa monia vuosia. Puolisäilykkeet on käsitelty yleensä [[suola]]lla, [[sokeri]]lla tai [[säilöntäaine]]illa ja niiden säilymisaika voidaan laskea kuukausissa.<ref name=wg>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Weilin + Göösin tietosanakirja 5| Vuosi = 1994| Kappale = | Sivu = 1914| Selite = | Julkaisupaikka = Gütersloh| Julkaisija = Weilin + Göös| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
'''Säilyke''' on [[elintarvike]], joka on käsitelty säilyvään muotoon lämpö- tai muulla käsittelyllä tiiviissä pakkauksessa. Säilykkeet voidaan jaotella täys- ja puolisäilykkeisiin. Täyssäilykkeet voivat säilyä huoneenlämmössä jopa monia vuosia. Puolisäilykkeet on käsitelty yleensä [[suola]]lla, [[sokeri]]lla tai [[säilöntäaine]]illa ja niiden säilymisaika voidaan laskea kuukausissa.<ref name=wg>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Weilin + Göösin tietosanakirja 5| Vuosi = 1994| Kappale = | Sivu = 1914| Selite = | Julkaisupaikka = Gütersloh| Julkaisija = Weilin + Göös| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Toisin kuin täyssäilykkeet, puolisäilykkeet vaativat kylmäsäilytystä.<ref name="">[http://www.lihakeskusliitto.fi/lihalehti/lihatieto/LI0512_55-56.pdf Lihateollisuusopisto kouluttaa (osa 40): Säilykkeet] {{Wayback|1=http://www.lihakeskusliitto.fi/lihalehti/lihatieto/LI0512_55-56.pdf |päiväys=20141129134706 }}</ref>
[[Tiedosto:Import canned foods in Kobe.jpg|thumb|Säilykkeitä kaupassa Japanissa.]]
[[Tiedosto:Import canned foods in Kobe.jpg|thumb|Säilykkeitä japanilaisen kaupan hyllyillä.]]
⚫
Säilykkeiden avulla turvataan ruokavalion monipuolisuutta satokausien välisenä aikana sekä esimerkiksi pitkillä matkoilla. Tärkeitä säilykkeiden käyttäjäryhmiä ovat [[sotilas|sotilaat]] ja [[retkeily|retkeilijät]], joille muonan säilyvyys, keveys ja tiiviissä muodossa oleva energia ovat tärkeitä kriteereitä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aulio, Olli | Nimeke=Suuri retkeilykirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1990 |Sivu=303| Tunniste=ISBN 951-20-5862-6}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä= Janhila, Jaana (toim.)|Nimeke= Sissisotaa kaukopartiossa: Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-42|Julkaisija= Helsinki, Jyväskylä: Minerva kustannus| Vuosi=2009|Sivu=58-59|Tunniste=ISBN 978-952-492-305-7}}</ref>[[Suomi|Suomeen]] perustettiin Suomen Sotilassäilyke Oy -niminen yritys vuonna [[1926]].<ref>http://www.lunden.fi/yritys/historia</ref>


⚫
Säilykkeiden avulla turvataan ruokavalion monipuolisuutta satokausien välisenä aikana sekä esimerkiksi pitkillä matkoilla. Tärkeitä säilykkeiden käyttäjäryhmiä ovat [[sotilas|sotilaat]] ja [[retkeily|retkeilijät]], joille muonan säilyvyys, keveys ja energia tiiviissä muodossa ovat tärkeitä kriteereitä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aulio, Olli | Nimeke=Suuri retkeilykirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1990 |Sivu=303| Tunniste = | Isbn = 951-20-5862-6}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä= Janhila, Jaana (toim.)|Nimeke= Sissisotaa kaukopartiossa: Osasto Marttinan partiokertomukset 1941–42|Julkaisija= Helsinki, Jyväskylä: Minerva kustannus| Vuosi=2009|Sivu=58–59| Tunniste = | Isbn = 978-952-492-305-7}}</ref>
⚫
[[Ranska]]n keisari [[Napoleon Bonaparte]] julisti [[Venäjä]]n sotaretkeä valmistellessaan kilpailun ruuansäilöntämenetelmien kehittämiseksi. Luvatun 12 000 frangin palkinnon voitti [[1809]] [[Nicolas Appert]], joka vuonna [[1795]] aloittamiensa pohdintojen ja kokeilujen pohjalta keksi että lasipurkeissa kuumentaminen paransi ruuan säilyvyyttä.<ref>http://www.foodreference.com/html/cans-extreme.html</ref><ref>http://www.enotalone.com/article/7794.html</ref><ref>http://business.highbeam.com/industry-reports/food/canned-specialties</ref>
Ranskan laivasto otti Appertin kehittämät menetelmät käyttöön vuoteen [[1806]] mennessä lihan, vihannesten, hedelmien ja jopa
⚫
maidon säilömisessä.<ref>http://thetruthaboutstuff.com/pdf/(46)%20History%20of%20Commercial%20and%20Home%20Canning.pdf</ref>


Teollisuudessa yleisesti käytetyssä säilykkeiden vähimmäiskäsittelyssä säilykkeeseen pakattava ruoka altistetaan 3 minuutin ajaksi 121&nbsp;°C:lle. Tämä käsittely riittää tuhoamaan esimerkiksi hermomyrkky [[Botuliini|botuliinia]] tuottavien mikrobien itiöt.<ref name="u">{{Lehtiviite|Tekijä=MW Peck|Otsikko=Clostridium botulinum and the safety of minimally heated, chilled foods: an emerging issue?|Lopetusmerkki=pois|Julkaisu=Journal of Applied Microbiology|Ajankohta=2006|Vuosikerta=101|Numero=3|Sivut=556–570|Doi=10.1111/j.1365-2672.2006.02987.x|Issn=1365-2672|www=https://sfamjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1365-2672.2006.02987.x}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot}}</ref> Muita yleisiä ruokaperäisen botulismin lähteitä länsimaissa ovat kotivalmisteiset [[Tyhjiöpakkaus|tyhjiöpakatut]] ja hapatetut liha- tai kasviselintarvikkeet, jotka on valmistettu tai säilytetty virheellisesti.<ref name="c">{{Kirjaviite|Tekijä=K Jalava et al|Nimeke=Toimenpideohje botulismitapausten varalta|Vuosi=2014|Sivu=8-9|Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Isbn=9789523022393|www=https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116242/THL_OHJ8_2014_web_Korjattu2016.pdf}}</ref>
⚫
Keksijä [[Peter Durand]] patentoi [[metalli]]sen säilyketölkin [[Englanti|Englannissa]] vuonna [[1810]].<ref>http://www.cannedfood.org/detail.asp?sectionID=1&rowID=691</ref>[[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ensimmäinen patentti säilyketölkille myönnettiin [[1825]]<ref>http://business.highbeam.com/industry-reports/food/canned-specialties</ref>

== Historiaa ==
⚫
[[Ranska]]n keisari [[Napoleon I]] julisti [[isänmaallinen sota|Venäjän sotaretkeä]] valmistellessaan kilpailun ruuansäilöntämenetelmien kehittämiseksi. Luvatun 12&nbsp;000 frangin palkinnon voitti 1809 [[Nicolas Appert]], joka vuonna 1795 aloittamiensa pohdintojen ja kokeilujen pohjalta keksi, että lasipurkeissa kuumentaminen paransi ruuan säilyvyyttä.<ref>http://www.foodreference.com/html/cans-extreme.html</ref><ref>http://www.enotalone.com/article/7794.html {{Wayback|1=http://www.enotalone.com/article/7794.html |päiväys=20100111044105 }}</ref><ref name="Nimetön-rFbj-1">http://business.highbeam.com/industry-reports/food/canned-specialties {{Wayback|1=http://business.highbeam.com/industry-reports/food/canned-specialties |päiväys=20100313204105 }}</ref> Ranskan laivasto otti Appertin kehittämät menetelmät käyttöön vuoteen 1806 mennessä [[liha]]n, [[vihannekset|vihannesten]], [[Hedelmä (ruoka)|hedelmien]] ja jopa
⚫
[[maito|maidon]] säilömisessä.<ref>http://thetruthaboutstuff.com/pdf/(46)%20History%20of%20Commercial%20and%20Home%20Canning.pdf</ref>

⚫
Keksijä [[Peter Durand]] patentoi [[metalli]]sen säilyketölkin [[Englanti|Englannissa]] vuonna 1810.<ref>http://www.cannedfood.org/detail.asp?sectionID=1&rowID=691</ref> [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ensimmäinen patentti säilyketölkille myönnettiin 1825. Länsirannikolla säilyketeollisuuden pioneereja olivat veljekset William, George ja Robert Hume sekä Andrew Hapgood, jotka perustivat lohenpurkitustehtaan [[Sacramento (joki)|Sacramento-joelle]] vuonna 1864.<ref name="Nimetön-rFbj-1"/><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Remes, Mika|Otsikko=Lohi hallitsi viileitä vesiä|Julkaisu=Tiede|Ajankohta=2022}}</ref>

[[Suomi|Suomeen]] perustettiin säilykkeitä armeijan käyttöön valmistanut [[Mensa (elintarviketehdas)|Oy Sotilassäilyke Ab]] -niminen yritys vuonna 1926.<ref>http://www.lunden.fi/yritys/historia {{Wayback|http://www.lunden.fi/yritys/historia|päiväys=20130917212651}}</ref>

==Katso myös==
*[[Sterilointi]]
*[[Botulismi]]
*[[Clostridium botulinum]]


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 16: Rivi 27:
* {{Kirjaviite | Tekijä = Haapio, Markku| Nimeke = Purkkiruokaa| Vuosi = 2006| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Haapio, Markku| Nimeke = Purkkiruokaa| Vuosi = 2006| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}


[[Luokka:Elintarvikkeet]]
[[Luokka:Säilöntä]]
{{Tynkä/Ruoka}}


[[az:Konserv]]
[[Luokka:Säilykkeet|*]]
[[id:Pengalengan]]
[[cs:Konzerva]]
[[en:Food preservation]]
[[es:Envasado]]
[[fa:کنسروسازی]]
[[fr:Conserve]]
[[ko:통조림]]
[[he:שימורים]]
[[kk:Консервілер]]
[[my:စည်သွတ်ခြင်း]]
[[nl:Eten uit blik]]
[[no:Hermetisering]]
[[pl:Konserwa]]
[[ro:Conservă]]
[[ru:Консервы]]
[[sv:Hermetisering]]
[[tl:Paglalata]]
[[vi:Đóng hộp]]
[[tr:Konserve]]
[[uk:Консерви]]
[[war:Paglalata]]
[[zh:罐裝食品]]

Nykyinen versio 13. marraskuuta 2024 kello 09.14

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Säilykkeitä varastossa.

Säilyke on elintarvike, joka on käsitelty säilyvään muotoon lämpö- tai muulla käsittelyllä tiiviissä pakkauksessa. Säilykkeet voidaan jaotella täys- ja puolisäilykkeisiin. Täyssäilykkeet voivat säilyä huoneenlämmössä jopa monia vuosia. Puolisäilykkeet on käsitelty yleensä suolalla, sokerilla tai säilöntäaineilla ja niiden säilymisaika voidaan laskea kuukausissa.[1] Toisin kuin täyssäilykkeet, puolisäilykkeet vaativat kylmäsäilytystä.[2]

Säilykkeitä japanilaisen kaupan hyllyillä.

Säilykkeiden avulla turvataan ruokavalion monipuolisuutta satokausien välisenä aikana sekä esimerkiksi pitkillä matkoilla. Tärkeitä säilykkeiden käyttäjäryhmiä ovat sotilaat ja retkeilijät, joille muonan säilyvyys, keveys ja energia tiiviissä muodossa ovat tärkeitä kriteereitä.[3][4]

Teollisuudessa yleisesti käytetyssä säilykkeiden vähimmäiskäsittelyssä säilykkeeseen pakattava ruoka altistetaan 3 minuutin ajaksi 121 °C:lle. Tämä käsittely riittää tuhoamaan esimerkiksi hermomyrkky botuliinia tuottavien mikrobien itiöt.[5] Muita yleisiä ruokaperäisen botulismin lähteitä länsimaissa ovat kotivalmisteiset tyhjiöpakatut ja hapatetut liha- tai kasviselintarvikkeet, jotka on valmistettu tai säilytetty virheellisesti.[6]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan keisari Napoleon I julisti Venäjän sotaretkeä valmistellessaan kilpailun ruuansäilöntämenetelmien kehittämiseksi. Luvatun 12 000 frangin palkinnon voitti 1809 Nicolas Appert, joka vuonna 1795 aloittamiensa pohdintojen ja kokeilujen pohjalta keksi, että lasipurkeissa kuumentaminen paransi ruuan säilyvyyttä.[7][8][9] Ranskan laivasto otti Appertin kehittämät menetelmät käyttöön vuoteen 1806 mennessä lihan, vihannesten, hedelmien ja jopa maidon säilömisessä.[10]

Keksijä Peter Durand patentoi metallisen säilyketölkin Englannissa vuonna 1810.[11] Yhdysvalloissa ensimmäinen patentti säilyketölkille myönnettiin 1825. Länsirannikolla säilyketeollisuuden pioneereja olivat veljekset William, George ja Robert Hume sekä Andrew Hapgood, jotka perustivat lohenpurkitustehtaan Sacramento-joelle vuonna 1864.[9][12]

Suomeen perustettiin säilykkeitä armeijan käyttöön valmistanut Oy Sotilassäilyke Ab -niminen yritys vuonna 1926.[13]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Weilin + Göösin tietosanakirja 5, s. 1914. Gütersloh: Weilin + Göös, 1994.
  2. ↑ Lihateollisuusopisto kouluttaa (osa 40): Säilykkeet (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Aulio, Olli: Suuri retkeilykirja, s. 303. Helsinki: Gummerus, 1990. ISBN 951-20-5862-6
  4. ↑ Janhila, Jaana (toim.): Sissisotaa kaukopartiossa: Osasto Marttinan partiokertomukset 1941–42, s. 58–59. Helsinki, Jyväskylä: Minerva kustannus, 2009. ISBN 978-952-492-305-7
  5. ↑ MW Peck: Clostridium botulinum and the safety of minimally heated, chilled foods: an emerging issue? Journal of Applied Microbiology, 2006, 101. vsk, nro 3, s. 556–570. doi:10.1111/j.1365-2672.2006.02987.x ISSN 1365-2672 Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ K Jalava et al: Toimenpideohje botulismitapausten varalta, s. 8-9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2014. ISBN 9789523022393 Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ http://www.foodreference.com/html/cans-extreme.html
  8. ↑ http://www.enotalone.com/article/7794.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ a b http://business.highbeam.com/industry-reports/food/canned-specialties (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ http://thetruthaboutstuff.com/pdf/(46)%20History%20of%20Commercial%20and%20Home%20Canning.pdf
  11. ↑ http://www.cannedfood.org/detail.asp?sectionID=1&rowID=691
  12. ↑ Remes, Mika: Lohi hallitsi viileitä vesiä. Tiede, 2022.
  13. ↑ http://www.lunden.fi/yritys/historia (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Haapio, Markku: Purkkiruokaa. Helsinki: Otava, 2006.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Säilyke&oldid=22813642”