Ero sivun ”Andrés Rivero Agüero” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
p Korvataan ISBN-tunniste
 
(21 välissä olevaa versiota 18 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Andrés Rivero Agüero''' (1905–1997) oli viimeinen Kuuban presidentiksi monipuoluevaaleissa valittu.
[[Tiedosto:Andrés Rivero Aguero.jpg|pienoiskuva|Andrés Rivero Agüero]]'''Andrés Rivero Agüero''' ([[4. helmikuuta]] [[1905]] – [[11. marraskuuta]] [[1997]]) oli viimeinen monipuoluevaaleissa valittu [[Kuuban presidentti]].


== Elämäkerta ==
Rivero syntyi köyhään perheeseen San Luisissa lähellä [[Santiago de Cuba]]a, ja opiskeli omin avuin ja suoritti tutkinnon oikeustieteestä Havannan yliopistosta 1934. Hänet valittiin Santiago de Cuban kunnanvaltuutetuksi ja hänestä tuli liberaalipuolueen johtaja ja [[Fulgencio Batista]]n ystävä. Batistan ensimmäissä hallituksessa hän oli maatalousministeri.


Rivero syntyi köyhään perheeseen [[San Luis (Santiago de Cuba)|San Luisissa]] lähellä [[Santiago de Cuba]]a, ja opiskeli omin avuin ja suoritti oikeustieteellisen tutkinnon [[Havannan yliopisto]]sta [[1934]]. Hänet valittiin Santiago de Cuban kunnanvaltuutetuksi ja hänestä tuli liberaalipuolueen johtaja ja [[Fulgencio Batista]]n ystävä. Batistan ensimmäisessä hallituksessa hän oli maatalousministeri.
Batistan ollessa maanpaossa Yhdysvalloissa Rivero harjoitti lakia ja kirjoitti politiikasta eri lehtiin. Batistan palatessa 1952 Rivero organisoi hänen yhdistyneen toimintapuolueensa. Hän tuki Batistan sotilasvallankaappausta 10. maaliskuuta 1952 ja oli opetusministerinä Batistan hallinnossa 1952–1958. Rivero valittiin senaattoriksi [[Pinar del Río]]sta 1954 ja hänestä tuli pääministeri 1957–1958.

Batistan ollessa maanpaossa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] Rivero harjoitti lakia ja kirjoitti politiikasta eri lehtiin. Batistan palatessa [[1952]] Rivero organisoi hänen yhdistyneen toimintapuolueensa. Hän tuki Batistan sotilasvallankaappausta [[10. maaliskuuta]] [[1952]] ja oli opetusministerinä Batistan hallinnossa 1952–1958. Rivero valittiin senaattoriksi [[Pinar del Río]]sta 1954 ja hän toimi pääministerinä [[1957]]–[[1958]].


Rivero erosi pääministerin tehtävästä asettuakseen ehdolle Batistan tilanteen rauhoittamiseksi järjestämiin presidentinvaaleihin marraskuussa 1958. Riveroa tukivat Batistan puolue ja kolme muuta hallitusta tukevaa puoluetta ja hän voitti helposti opposition boikotoimat vaalit.
Rivero erosi pääministerin tehtävästä asettuakseen ehdolle Batistan tilanteen rauhoittamiseksi järjestämiin presidentinvaaleihin marraskuussa 1958. Riveroa tukivat Batistan puolue ja kolme muuta hallitusta tukevaa puoluetta ja hän voitti helposti opposition boikotoimat vaalit.


Myöskään Yhdysvallat ei suostunut tunnustamaan Riveron hallitusta, ja vaati väliaikaishallituksen perustamista ja uusia vaaleja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Valtonen, Pekka|Nimike=Latinalaisen Amerikan historia|Tunniste=ISBN 951-662-843-5|Julkaisija=Gaudeamus|Vuosi=2001|Sivu=459}}</ref> Rivero pakeni Batistan kanssa maasta aamuyön tunteina [[1. tammikuuta]] [[1959]] [[Fidel Castro]]n johtamien kapinallisten lähestyessä pääkaupunkia. Rivero asettui aluksi Batistan kanssa Dominikaaniseen tasavaltaan mutta asui loppu elämänsä [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja eli vaatimattomissa oloissa. Hän kuoli [[Miami]]ssa 1997.
Myöskään Yhdysvallat ei suostunut tunnustamaan Riveron hallitusta, ja vaati väliaikaishallituksen perustamista ja uusia vaaleja. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Valtonen, Pekka|Nimike=Latinalaisen Amerikan historia| Tunniste = | Isbn = 951-662-843-5|Julkaisija=Gaudeamus|Vuosi=2001|Sivu=459}}</ref> Rivero pakeni Batistan kanssa maasta aamuyön tunteina [[1. tammikuuta]] [[1959]] [[Fidel Castro]]n johtamien kapinallisten lähestyessä pääkaupunkia. Rivero asettui aluksi Batistan kanssa [[Dominikaaninen tasavalta|Dominikaaniseen tasavaltaan]] mutta asui loppu elämänsä [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja eli vaatimattomissa oloissa. Hän kuoli [[Miami]]ssa 1997.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{viitteet}}
<references/>


{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Kuuban presidentit|Agüero, Andrés Rivero]]
{{AAKKOSTUS:Agüero, Andrés Rivero}}


[[Luokka:Kuuban presidentit]]
[[en:Andrés Rivero Agüero]]
[[Luokka:Kuuban pääministerit]]
[[es:Andrés Rivero Agüero]]
[[Luokka:Opetusministerit]]
[[fr:Andrés Rivero Agüero]]
[[Luokka:Maatalousministerit]]
[[nn:Carlos Rivero Aguero]]
[[Luokka:Vuonna 1905 syntyneet]]
[[pt:Andrés Rivero Agüero]]
[[Luokka:Vuonna 1997 kuolleet]]

Nykyinen versio 12. marraskuuta 2024 kello 11.20

Andrés Rivero Agüero

Andrés Rivero Agüero (4. helmikuuta 190511. marraskuuta 1997) oli viimeinen monipuoluevaaleissa valittu Kuuban presidentti.

Rivero syntyi köyhään perheeseen San Luisissa lähellä Santiago de Cubaa, ja opiskeli omin avuin ja suoritti oikeustieteellisen tutkinnon Havannan yliopistosta 1934. Hänet valittiin Santiago de Cuban kunnanvaltuutetuksi ja hänestä tuli liberaalipuolueen johtaja ja Fulgencio Batistan ystävä. Batistan ensimmäisessä hallituksessa hän oli maatalousministeri.

Batistan ollessa maanpaossa Yhdysvalloissa Rivero harjoitti lakia ja kirjoitti politiikasta eri lehtiin. Batistan palatessa 1952 Rivero organisoi hänen yhdistyneen toimintapuolueensa. Hän tuki Batistan sotilasvallankaappausta 10. maaliskuuta 1952 ja oli opetusministerinä Batistan hallinnossa 1952–1958. Rivero valittiin senaattoriksi Pinar del Ríosta 1954 ja hän toimi pääministerinä 19571958.

Rivero erosi pääministerin tehtävästä asettuakseen ehdolle Batistan tilanteen rauhoittamiseksi järjestämiin presidentinvaaleihin marraskuussa 1958. Riveroa tukivat Batistan puolue ja kolme muuta hallitusta tukevaa puoluetta ja hän voitti helposti opposition boikotoimat vaalit.

Myöskään Yhdysvallat ei suostunut tunnustamaan Riveron hallitusta, ja vaati väliaikaishallituksen perustamista ja uusia vaaleja. [1] Rivero pakeni Batistan kanssa maasta aamuyön tunteina 1. tammikuuta 1959 Fidel Castron johtamien kapinallisten lähestyessä pääkaupunkia. Rivero asettui aluksi Batistan kanssa Dominikaaniseen tasavaltaan mutta asui loppu elämänsä Yhdysvalloissa ja eli vaatimattomissa oloissa. Hän kuoli Miamissa 1997.

  1. Valtonen, Pekka: Latinalaisen Amerikan historia, s. 459. Gaudeamus, 2001. ISBN 951-662-843-5