Ero sivun ”Tykkivene Karjala” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p artikkeli kertoo käyttöönottovuodeksi 1968
kielenhuoltoa
 
(26 välissä olevaa versiota 18 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo 1968 Suomen laivaston palvelukseen otetusta tykkiveneestä. Muita samannimisiä aluksia, katso [[Tykkivene Karjala (1918)|tykkivene Karjala]].}}
{{Tämä artikkeli|kertoo Suomen merivoimien 1968 palvelukseen otetusta tykkiveneestä. Vanhemmasta aluksesta kerrotaan artikkelissa [[Tykkivene Karjala (1918)]].}}
{{Sotalaiva
{| cellpadding="2" cellspacing="0" style="margin-left: 0.5em; margin-bottom: 0.5em; border:3px solid Navy; width:280px; font-size:90%; font-family:Arial,Helvetica" align="right"
| nimi = Karjala
| kuva = Gunship karjala.JPG
| kuvateksti = Tykkivene ''Karjalan'' päätykki
| kuvakoko =
| lippu = Military Flag of Finland.svg
| rakentaja = [[Hietalahden telakka|Wärtsilä, Helsingin telakka]]
| hinta =
| aloitettu = maaliskuu 1967
| vesille = 16. elokuuta 1967
| valmistui = 21. lokakuuta 1968
| palvelus = 1969
| poistui =
| loppuvaihe = museolaivaksi 2001
| status = museolaiva
| tekniset tiedot huom = <!-- viite -->
| uppouma = 700 [[Tonni|t]]<br />1&nbsp;350 t (max)
| pituus = 74 m
| leveys = 7,8 m
| syväys = 3 m
| koneteho = 3 × [[MTU]]-[[dieselmoottori]]a (3 × 2&nbsp;200 [[Kilowatti|kW]]) (2 säätölapapotkuria)<br />
1 × [[Rolls-Royce Olympus TM1a]] -kaasuturbiinimoottori<br />(16&nbsp;000 kW)<br />24&nbsp;000 [[hevosvoima|hv]]
| nopeus = yli 35 [[Solmu (nopeusyksikkö)|solmua]]
| toimintamatka = 5&nbsp;000 [[meripeninkulma]]a
| miehistö = 30 kantahenkilökuntaa ja 40 varusmiestä
| aseistus = 1 × Bofors 120 mm /46 SAK DP<br />2 × [[Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna|Bofors 40 mm/70]]<br />2 × [[ZU-23-2]]<br />2 × RBU-1200-syvyysraketinheitintä
}}
'''Tykkivene Karjala''' ([[kylkinumero]] 04) oli [[Suomen merivoimat|Suomen merivoimien]] vuonna 1968 valmistunut [[Turunmaa-luokka|Turunmaa-luokan]] [[tykkivene]] (kansainväliseltä luokitukseltaan [[korvetti]]). Alus poistettiin palveluksesta 2001 ja on nykyisin museoituna [[Forum Marinum]]issa [[Turku|Turussa]].


== Suunnittelu ja valmistus ==
! style="background: Navy; color: white; text-align:center;" colspan=3 | Tykkivene Karjala
[[Tiedosto:FNS Karjala (1969) main gun.jpg|thumb|left|Tykkivene ''Karjalan'' päätykki.]]
|-
Luokan alusten suunnittelu alkoi vuonna 1963, jolloin suunnittelijat loivat viisi eri runkotyyppiä ja 35 konevaihtoehtoa. ''Karjala'' tilattiin 18. helmikuuta 1965 Wärtsilän Hietalahden telakalta [[Helsinki|Helsingistä]], missä köli laskettiin maaliskuussa 1967. Alus laskettiin vesille 16. elokuuta 1967. Alus valmistui 21. lokakuuta 1968 ja luovutettiin vielä samana vuonna merivoimille, joka otti sen palvelukseensa vuonna 1969.<ref>Gardiner, Roberts s. 92</ref>
|colspan="3" align="center"|
|-
|colspan="3" align="center"|[[Kuva:Gunship karjala.JPG|268px|Tykkivene Karjalan päätykki]]
|-
|Alustyyppi||Tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan korvetti)||
|-
|Miehistö||70 (30 kantahenkilökuntaa ja 40 varusmiestä)||
|-
|Telakka||[[Hietalahden telakka|Wärtsilä Oy, Helsingin telakka]]||
|-
|Vesillelasku||1967||
|-
|Käyttöönotto||1968||
|-
|Käytöstä poistuminen||Museolaivaksi 2001||
|-


Teräsrunkoinen alus painoi luovutushetkellä 700 tonnia, mutta painoa kertyi erilaisten päivitysten yhteydessä 100 tonnia lisää. Sen kansirakenteet ovat alumiinia ja tärkeimmät osat on suojattu panssarilevyin. Koneratkaisuna on yhdistelty turbiini- ja dieseljärjestelmä. Dieselmoottorilla voitiin ajaa 5&nbsp;000 meripeninkulmaa ilman polttoainetäydennystä. Nopeus oli yli 35 solmua ja huippunopeus 37,3 solmua. Tähän vauhtiin tarvittiin kaikki moottorien tehot eli 24&nbsp;000 hevosvoimaa.
! style="background: Navy; color: white; text-align:center;" colspan=3 | Mitat
|-
|Uppouma||700 tonnia (100 tonnia enemmän palveluksesta poistussaan) <br /> 1&nbsp;350 tonnia täydessä lastissa||
|-
|Pituus||74 m||
|-
|Leveys||7,8 m||
|-
|Syväys||3 m||
|-
|Nopeus||yli 35 [[Solmu (nopeusyksikkö)|solmua]]||
|-
|Toimintasäde||5&nbsp;000 meripeninkulmaa
|-


== Palvelus ==
! style="background: Navy; color: white; text-align:center;" colspan=3 | Voimanlähde
Alus liitettiin palvelukseen otettaessa [[Upinniemen varuskunta|Upinniemeen]] sijoitettuun [[Saaristomeren meripuolustusalue]]en [[vartiolaivue]]eseen. Aluksen keulakannen 120 millimetrin tykin putki räjähti vastaanottoammunnoissa kesällä 1970, jolloin tykillä olleet loukkaantuivat lievästi. Alus siirrettiin 1979 [[Pansio]]on [[tykkilaivue]]eseen<ref>Auvinen, Visa s. 111</ref>, josta se siirrettiin edelleen vuonna 1987 ohjuslaivueen (nyk. [[6. ohjuslaivue]]) johtoalukseksi.
|-
Aluksella tehtiin useita laivastovierailuita [[Itämeri|Itämeren]] ja [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] satamissa, kaukaisimmalla purjehduksellaan [[Norja]]ssa, missä se vuonna 1982 osallistui Norjan kuninkaan [[Olavi V|Olavi V:n]] hallitsijauran 25-vuotisjuhlallisuuksiin.
|Koneisto||3 × [[MTU]] [[Dieselmoottori|diesel]] (3 × 2&nbsp;200 [[Watti|kW]].) (2 säätölapapotkuria)
1 × Rolls-Royce Olympus TM1a kaasuturbiinimoottori</br>(16&nbsp;000 [[kilowatti]]a) </br> (Kiintolapapotkuri tunnelissa)
|-
|Teho||24&nbsp;000 [[hevosvoima]]a||
|-


Alus peruskorjattiin vuosina 1985–1986. Se poistettiin käytöstä 2001 aseistukseltaan vanhentuneena sekä liian suuren miehistön vaativana. Alus hinattiin 2002 Pansiosta Aurajokeen Forum Marinumiin museolaivaksi.<ref>[http://www.forum-marinum.fi/fi/nayttelyt-ja-museoalukset/museolaivat/tykkivene-karjala Forum Marinum] {{Wayback|1=http://www.forum-marinum.fi/fi/nayttelyt-ja-museoalukset/museolaivat/tykkivene-karjala |päiväys=20130212105336 }}</ref>
! style="background: Navy; color: white; text-align:center;" colspan=3 | Aseistus
|-
|Aseistus||
Tykit:
1 × Bofors 120 mm /46 SAK DP


Alus matkasi merivoimissa yhteensä 257&nbsp;306 meripeninkulmaa, sen koneita käytettiin 22&nbsp;051 tuntia, ja polttoainetta kului noin 24 miljoonaa litraa. Sillä koulutettiin yli 2&nbsp;000 varusmiestä. Palveluksen aikana aluksella oli seitsemän konepäällikköä ja 31 päällikköä, joista pisimpään komentajakapteeni Dan Wilen ja viimeisinpinä komentajakapteeni Raimo Pyysalo ja kapteeniluutnantti Keijo Karila.
2 × 40 mm /70


== Kuvia ==
2 × kaksois ZU-23 ("Sergei")
<gallery>
Tiedosto:Tykkivene karjala DJI 0069.jpg|Tykkivene Karjalan keulakansi
Tiedosto:Tykkivene karjala DJI 0090.jpg|Tykkivene Karjalan peräkansi
Tiedosto:Tykkivene karjala IMG 9712.jpg|SRH-1200 syvyysraketinheitin
</gallery>


== Lähteet ==
Sukellusveneentorjunta:
*{{Kirjaviite | Tekijä = Auvinen, Visa (toim.) | Nimeke = Leijonalippu merellä | Vuosi = 1983 | Julkaisupaikka = Pori | Julkaisija = EITA Oy | Isbn = 951-95781-1-0 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Gardiner, Robert (toim.) | Nimeke = Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995 | Vuosi = 1995 | Julkaisupaikka = Lontoo, Englanti | Julkaisija = Conway Maritime Press | Isbn = 0-85177-605-1 | Kieli = {{en}}}}


=== Viitteet ===
2 × RBU-1200 ASROC-syvyysraketinheitintä
{{Viitteet}}
|-
|Miinat||-||
|-
|}
'''Tykkivene Karjala''' oli [[Suomen merivoimat|Suomen merivoimien]] tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan [[korvetti]]) vuosina [[1968]]–[[2001]]. Alus on nykyisin [[Forum Marinum]]in museoaluksena [[Turku|Turussa]].


== Aiheesta muualla ==
[[Tiedosto:FNS Karjala (1969) main gun.jpg|thumb|200px|left|Tykkivene Karjalan päätykki.]]
{{Commonscat-rivi|Karjala (04)}}
Karjala ja sen sisaralus [[Tykkivene Turunmaa|Turunmaa]] herättivät aikanaan ihmetystä pienellä koollaan ja valtavalla tulivoimallaan. Ne olivat aikanaan suurimpia suomalaisia sota-aluksia. Karjala painoi luovutushetkellä 700 tonnia, mutta painoa kertyi erilaisten päivitysten yhteydessä 100 tonnia lisää. Karjala on teräsrunkoinen, sen kansirakenteet ovat alumiinia ja tärkeimmät osat on suojattu panssarilevyin. Koneratkaisuna on yhdistelty turbiini- ja dieseljärjestelmä. Dieselmoottorilla voitiin ajaa 5&nbsp;000 meripeninkulmaa ilman polttoainetäydennystä. Nopeus oli yli 35 [[solmu (nopeusyksikkö)|solmua]] ja huippunopeudeksi oli kirjattu 37,3 solmua. Tähän vauhtiin tarvittiin kaikki moottorien tehot eli 24&nbsp;000 hevosvoimaa. Karjala peruskorjattiin [[1985]]–[[1986]]. Karjala matkasi Merivoimien aluksena yhteensä 257&nbsp;306 meripeninkulmaa, sen koneita käyttettiin 22&nbsp;051 tuntia ja polttoainetta kului noin 24 miljoonaa litraa. Aluksella koulutettiin yli 2&nbsp;000 varusmiestä, sillä palveli seitsemän konepäällikköä ja 31 päällikköä, joista pisimpään komentajakapteeni (nykyään kommodori) [[Dan Wilen]] ja viimeisinä komentajakapteeni [[Raimo Pyysalo]] ja kapteeniluutnantti [[Keijo Karila]].
* [http://www.forum-marinum.fi/fi/nayttelyt/museoalukset/tykkivene-karjala/ Tykkivene Karjala Forum Marinumin sivuilla]
* Museolaivan videoesittely: [https://www.youtube.com/watch?v=cBtE9etP9tU Tykkivene Karjala]


{{perustiedot Wikidatassa}}
Turunmaa-luokan alusten suunnittelu alkoi [[1963]], jolloin suunnittelijat kävivät läpi viisi eri runkotyyppiä ja 35 konevaihtoehtoa. Karjala laskettiin vesille Wärtsilän telakalla [[Helsinki|Helsingissä]] [[1967]] ja se luovutettiin merivoimille [[1968]]. Pahin onnettomuus Karjalalle sattui [[1970]] kun keulakannen 120 mm tykillä tehtiin vastaanottoammuntoja, jolloin tykin putki räjähti ja tykillä olleet loukkaantuivat. Karjala kuului vuosina [[1969]]–[[1979]] Vartiolaivueeseen ja sen tukikohta oli [[Upinniemi]]. Tämän jälkeen Karjala siirrettiin [[1979]] Tykkilaivueeseen, jonka tukikohtana oli [[Pansio]]. Se kuului Tykkilaivueeseen vuoteen [[1987]] asti jolloin se siirtyi Ohjuslaivueen, nykyisen [[6. Ohjuslaivue]]en johtoalukseksi.
{{coord|60|26|08.3|N|022|14|05.9|E|type:landmark_region:FI-19|display=title}}
Karjala kävi monilla laivastovierailuilla [[Itämeri|Itämeren]] ja [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] satamissa, kaukaisimmalla purjehduksellaan Norjassa missä se [[1982]] osallistui Norjan kuninkaan Olavi V:n kuninkuuden 25-vuotisjuhlallisuuksiin. Karjala poistettiin käytöstä 2001 aseistukseltaan vanhentuneena sekä liian suuren miehistön vaativana, ja se hinattiin 2002 Pansiosta Forum Marinumiin museolaivaksi Aurajoen varrelle.

==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Auvinen, Visa (toim.) | Nimeke = Leijonalippu merellä | Suomentaja = | Vuosi = 1983 | Luku = | Sivu = 110 | Selite = | Julkaisupaikka = Pori | Julkaisija = EITA Oy | Tunniste = ISBN 951-95781-1-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
*http://www.forum-marinum.fi/site/index.php?option=com_content&task=view&id=49&Itemid=66
*http://www.mtv3.fi/matkailu/arkisto.shtml?81666
*http://www.mil.fi/ajankohtaista/tiedotteet/arkisto/2002/20020510_1011_1.dsp


{{AAKKOSTUS:Karjala}}
[[Luokka:Korvetit]]
[[Luokka:Korvetit]]
[[Luokka:Suomen merivoimien tykkiveneet|Karjala]]
[[Luokka:Suomen merivoimien tykkiveneet]]
[[Luokka:Turun museot]]
[[Luokka:Suomen museolaivat]]
[[Luokka:Suomen museolaivat|Karjala]]
[[Luokka:Forum Marinum]]

[[en:Turunmaa class gunboat]]
[[sv:Karjala (kanonbåt, 1968)]]

Nykyinen versio 10. syyskuuta 2024 kello 07.17

Tämä artikkeli kertoo Suomen merivoimien 1968 palvelukseen otetusta tykkiveneestä. Vanhemmasta aluksesta kerrotaan artikkelissa Tykkivene Karjala (1918).
Karjala
Tykkivene Karjalan päätykki
Tykkivene Karjalan päätykki
Aluksen vaiheet
Rakentaja Wärtsilä, Helsingin telakka
Kölinlasku maaliskuu 1967
Laskettu vesille 16. elokuuta 1967
Palveluskäyttöön 1969
Loppuvaihe museolaivaksi 2001
Tila museolaiva
Tekniset tiedot
Uppouma 700 t
1 350 t (max)
Pituus 74 m
Leveys 7,8 m
Syväys 3 m
Koneteho

3 × MTU-dieselmoottoria (3 × 2 200 kW) (2 säätölapapotkuria)

1 × Rolls-Royce Olympus TM1a -kaasuturbiinimoottori
(16 000 kW)
24 000 hv
Nopeus yli 35 solmua
Toimintamatka 5 000 meripeninkulmaa
Miehistöä 30 kantahenkilökuntaa ja 40 varusmiestä
Aseistus
Aseistus 1 × Bofors 120 mm /46 SAK DP
2 × Bofors 40 mm/70
2 × ZU-23-2
2 × RBU-1200-syvyysraketinheitintä

Tykkivene Karjala (kylkinumero 04) oli Suomen merivoimien vuonna 1968 valmistunut Turunmaa-luokan tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan korvetti). Alus poistettiin palveluksesta 2001 ja on nykyisin museoituna Forum Marinumissa Turussa.

Suunnittelu ja valmistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tykkivene Karjalan päätykki.

Luokan alusten suunnittelu alkoi vuonna 1963, jolloin suunnittelijat loivat viisi eri runkotyyppiä ja 35 konevaihtoehtoa. Karjala tilattiin 18. helmikuuta 1965 Wärtsilän Hietalahden telakalta Helsingistä, missä köli laskettiin maaliskuussa 1967. Alus laskettiin vesille 16. elokuuta 1967. Alus valmistui 21. lokakuuta 1968 ja luovutettiin vielä samana vuonna merivoimille, joka otti sen palvelukseensa vuonna 1969.[1]

Teräsrunkoinen alus painoi luovutushetkellä 700 tonnia, mutta painoa kertyi erilaisten päivitysten yhteydessä 100 tonnia lisää. Sen kansirakenteet ovat alumiinia ja tärkeimmät osat on suojattu panssarilevyin. Koneratkaisuna on yhdistelty turbiini- ja dieseljärjestelmä. Dieselmoottorilla voitiin ajaa 5 000 meripeninkulmaa ilman polttoainetäydennystä. Nopeus oli yli 35 solmua ja huippunopeus 37,3 solmua. Tähän vauhtiin tarvittiin kaikki moottorien tehot eli 24 000 hevosvoimaa.

Palvelus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus liitettiin palvelukseen otettaessa Upinniemeen sijoitettuun Saaristomeren meripuolustusalueen vartiolaivueeseen. Aluksen keulakannen 120 millimetrin tykin putki räjähti vastaanottoammunnoissa kesällä 1970, jolloin tykillä olleet loukkaantuivat lievästi. Alus siirrettiin 1979 Pansioon tykkilaivueeseen[2], josta se siirrettiin edelleen vuonna 1987 ohjuslaivueen (nyk. 6. ohjuslaivue) johtoalukseksi. Aluksella tehtiin useita laivastovierailuita Itämeren ja Pohjanmeren satamissa, kaukaisimmalla purjehduksellaan Norjassa, missä se vuonna 1982 osallistui Norjan kuninkaan Olavi V:n hallitsijauran 25-vuotisjuhlallisuuksiin.

Alus peruskorjattiin vuosina 1985–1986. Se poistettiin käytöstä 2001 aseistukseltaan vanhentuneena sekä liian suuren miehistön vaativana. Alus hinattiin 2002 Pansiosta Aurajokeen Forum Marinumiin museolaivaksi.[3]

Alus matkasi merivoimissa yhteensä 257 306 meripeninkulmaa, sen koneita käytettiin 22 051 tuntia, ja polttoainetta kului noin 24 miljoonaa litraa. Sillä koulutettiin yli 2 000 varusmiestä. Palveluksen aikana aluksella oli seitsemän konepäällikköä ja 31 päällikköä, joista pisimpään komentajakapteeni Dan Wilen ja viimeisinpinä komentajakapteeni Raimo Pyysalo ja kapteeniluutnantti Keijo Karila.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tykkivene Karjalan keulakansi
    Tykkivene Karjalan keulakansi
  • Tykkivene Karjalan peräkansi
    Tykkivene Karjalan peräkansi
  • SRH-1200 syvyysraketinheitin
    SRH-1200 syvyysraketinheitin

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Gardiner, Roberts s. 92
  2. ↑ Auvinen, Visa s. 111
  3. ↑ Forum Marinum (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tykkivene_Karjala&oldid=22625436”