Ero sivun ”José Luis Rodríguez Zapatero” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "–"
Poistettu suhteellisen tuntemattomien lasten nimet, w, f, kh, täsmennys
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
 
(7 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Valtionjohto
{{Valtionjohto
| nimi = José Luis Rodríguez Zapatero
| nimi = José Luis Rodríguez Zapatero
| kuva = Presidente José Luis Rodriguez Zapatero - La Moncloa 2011.jpg
| kuva = José Luis Rodríguez Zapatero 2015b (cropped).jpg
| arvo = [[Espanjan pääministeri]]
| arvo = [[Espanjan pääministeri]]
| virassa = [[17. huhtikuuta]] [[2004]] – [[20. joulukuuta]] [[2011]]
| virassa = [[17. huhtikuuta]] [[2004]] – [[21. joulukuuta]] [[2011]]
| monarkki = [[Juan Carlos I]]
| monarkki = [[Juan Carlos I]]
| varapääministeri =[[María Teresa Fernández de la Vega]]<br />[[Alfredo Pérez Rubalcaba]]<br />[[Elena Salgado]]
| edeltäjä = [[José María Aznar]]
| edeltäjä = [[José María Aznar]]
| seuraaja = [[Mariano Rajoy]]
| seuraaja = [[Mariano Rajoy]]
| allekirjoitus = Jose Zapatero Signature.svg
| allekirjoitus = Jose Zapatero Signature.svg
| uskonto = [[Agnostikko]]
| uskonto = [[agnostikko]]
| ammatti =
| ammatti =
| arvonimet =
| arvonimet =
Rivi 16: Rivi 17:
| syntymäpaikka = {{Espanjan lippu}} [[Valladolid]], [[Espanja]]
| syntymäpaikka = {{Espanjan lippu}} [[Valladolid]], [[Espanja]]
| puolue = [[Espanjan sosialistinen työväenpuolue]]
| puolue = [[Espanjan sosialistinen työväenpuolue]]
| puoliso = [[Sonsoles Espinosa]]
| puoliso = Sonsoles Espinosa
|}}
|}}
'''José Luis Rodríguez Zapatero''' (s. [[4. elokuuta]] [[1960]]) on [[Espanja]]n entinen [[Espanjan pääministeri|pääministeri]] (''Presidente del Gobierno''). Hän toimi virassa 17. huhtikuuta 2004-20. joulukuuta 2011 ja oli [[Espanjan sosialistinen työväenpuolue|Espanjan sosialistisen työväenpuolueen]] (''Partido Socialista Obrero Español'', PSOE) pääsihteerinä vuosina 2000–2012.
'''José Luis Rodríguez Zapatero''' (s. [[4. elokuuta]] [[1960]]) on [[Espanja|espanjalainen]] sosialistipoliitikko. Zapatero toimi [[Espanjan pääministeri]] (''Presidente del Gobierno'') 17. huhtikuuta 2004 – 21. joulukuuta 2011 ja oli [[Espanjan sosialistinen työväenpuolue|Espanjan sosialistisen työväenpuolueen]] (''Partido Socialista Obrero Español'', PSOE) pääsihteeri vuosina 2000–2012.


Poiketen normaalista espanjalaisesta käytännöstä häneen viitataan useimmiten toisella sukunimellään Zapatero. Vaalikampanjan aikana PSOE kehitti sloganin "ZP" (''Zapatero Presidente''), jonka media on sittemmin ottanut omakseen.
Poiketen normaalista espanjalaisesta käytännöstä häneen viitataan useimmiten toisella sukunimellään Zapatero. Vaalikampanjan aikana PSOE kehitti sloganin "ZP" (''Zapatero Presidente''), jonka media on sittemmin ottanut omakseen.


==Tausta==
==Tausta==
Zapatero syntyi [[Valladolid]]issa, mutta varttui [[León]]issa, josta hänen vanhempansa olivat kotoisin. Hänen isänsä oli Juan Rodríguez Lozano, menestyksekäs lakimies, ja äitinsä Purificación Zapatero. Hänen isoisänsä oli [[vapaamuurarit|vapaamuurari]] ja tasavaltalaisten [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]], jonka nationalistit teloittivat [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodassa]]. Hän nai Sonsoles Espinosan (lakimies ja oopperalaulaja) vuonna 1990 ja heillä on kaksi tytärtä, Laura (1993) ja Alba (1995).
Zapatero syntyi [[Valladolid]]issa, mutta varttui [[León]]issa, josta hänen vanhempansa olivat kotoisin. Hänen isänsä oli Juan Rodríguez Lozano, menestyksekäs lakimies, ja äitinsä Purificación Zapatero. Hänen isoisänsä oli [[vapaamuurarit|vapaamuurari]] ja tasavaltalaisten kapteeni, jonka nationalistit teloittivat [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodassa]]. Hän nai Sonsoles Espinosan (lakimies ja oopperalaulaja) vuonna 1990 ja heillä on kaksi tytärtä (s. 1993 ja 1995).


==Poliittinen kokemus==
==Poliittinen kokemus==
Vuonna 1977 Zapatero liittyi Espanjan sosialistiseen työväenpuolueeseen osallistuttuaan ensimmäiseen poliittiseen kokoukseensa [[Gijón]]issa. Siellä hän kuuli tulevaa PSOE:n pääsihteeriä ja pääministeriä, [[Felipe González]]ia.
Vuonna 1977 Zapatero liittyi Espanjan sosialistiseen työväenpuolueeseen osallistuttuaan ensimmäiseen poliittiseen kokoukseensa [[Gijón]]issa. Siellä hän kuuli tulevaa PSOE:n pääsihteeriä ja pääministeriä, [[Felipe González]]ia.


Opiskeltuaan lakia [[Leónin yliopisto]]ssa Zapaterosta tuli sosialistisen nuorisojärjestön puheenjohtaja Leónin maakunnassa vuonna 1982. Vuonna 1986 hänet valittiin edustamaan maakuntaa [[Espanjan parlamentti|Espanjan parlamentissa]] (''Cortes Generales''). Vuonna 1988 hänet nimitettiin PSOE:n aluejohtajaksi Leónissa ja vuonna 1997 puolueen hallituksen jäseneksi.
Opiskeltuaan lakia [[Leónin yliopisto]]ssa Zapaterosta tuli Leónin sosialistisen nuorisojärjestön pääsihteeri vuonna 1982. Vuonna 1986 hänet valittiin kansanedustajaksi [[Espanjan parlamentti|Espanjan parlamenttiin]] (''Cortes Generales''). Vuonna 1988 hänet nimitettiin Leónin sosialistisen piirijärjestön pääsihteeriksi ja vuonna 1997 puolueen hallituksen jäseneksi.


Vuonna 2000 puolue hävisi toiset peräkkäiset vaalit [[José María Aznar]]in johtamalle [[Kansanpuolue (Espanja)|Kansanpuolueelle]]. Zapatero valittiin PSOE:n pääsihteeriksi samana vuonna.
Vuonna 2000 puolue hävisi toiset peräkkäiset vaalit [[José María Aznar]]in johtamalle [[Kansanpuolue (Espanja)|Kansanpuolueelle]] (PP). Zapatero valittiin PSOE:n pääsihteeriksi samana vuonna.


Seurasi neljä vuotta [[oppositio]]johtajana, joiden aikana Zapatero kritisoi useita johtavan Kansanpuolueen menettelytapoja kuten nousseita [[polttoaine]]kustannuksia ja [[koulutus]]järjestelmän uudistusta sekä hallituksen toimintaa [[hullun lehmän tauti|hullun lehmän taudin]], [[Galicia]]n rannikolla uponneen [[M/S Prestige|Prestige]]-öljytankkerin ja [[Irakin sota|Irakin sodan]] suhteen.
Seurasi neljä vuotta [[oppositio]]johtajana, joiden aikana Zapatero kritisoi useita johtavan Kansanpuolueen menettelytapoja kuten nousseita [[polttoaine]]kustannuksia ja [[koulutus]]järjestelmän uudistusta sekä hallituksen toimintaa [[hullun lehmän tauti|hullun lehmän taudin]], [[Galicia]]n rannikolla uponneen [[M/S Prestige|''M/S Prestige'']] -öljytankkerin ja [[Irakin sota|Irakin sodan]] suhteen.


==Pääministerinä==
==Pääministerinä==
Rivi 39: Rivi 40:
Vuoden 2004 vaalikampanja käytiin ilmapiirissä, jossa puolueiden mielipiteet erityisesti Irakin sodan ja [[terrorismi]]n suhteen olivat kansalaisten huomion kohteena. Vaalit hävinneen oikeiston mielestä kolme päivää ennen vaaleja tapahtuneet [[Madridin junapommit 11. maaliskuuta 2004|Madridin terrori-iskut]] vaikuttivat luultavasti tulokseen.
Vuoden 2004 vaalikampanja käytiin ilmapiirissä, jossa puolueiden mielipiteet erityisesti Irakin sodan ja [[terrorismi]]n suhteen olivat kansalaisten huomion kohteena. Vaalit hävinneen oikeiston mielestä kolme päivää ennen vaaleja tapahtuneet [[Madridin junapommit 11. maaliskuuta 2004|Madridin terrori-iskut]] vaikuttivat luultavasti tulokseen.
[[Tiedosto:José Luis Rodríguez Zapatero e Sonsoles Espinosa.jpg|thumb|Zapatero puolisonsa Sonsoles Espinosan kanssa (2007)]]
[[Tiedosto:José Luis Rodríguez Zapatero e Sonsoles Espinosa.jpg|thumb|Zapatero puolisonsa Sonsoles Espinosan kanssa (2007)]]
Zapateron hallitus on ensimmäinen, jossa on saman verran mies- ja naisministerejä. Hän on sanonut, että hallitus aikoo ottaa kovan linjan terrorismin suhteen ja että se ei myöskään aio alueellisten nationalistien antaa vaarantaa Espanjan yhtenäisyyttä. Zapatero on julistanut tavoitteekseen tehdä pieniä muutoksia Espanjan [[perustuslaki]]in ja laillistaa samaa sukupuolta olevien avioliiton, sekä parantaa naisten ja lasten oikeuksia. Lisäksi hän on myöntänyt [[Gibraltar]]in hallitukselle tasavertaisen aseman Espanjan ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] välisissä keskusteluissa koskien [[siirtomaa]]n tulevaisuutta.
Zapateron hallitus on ensimmäinen, jossa on saman verran mies- ja naisministerejä. Hän on sanonut, että hallitus aikoo ottaa kovan linjan terrorismin suhteen ja että se ei myöskään aio alueellisten nationalistien antaa vaarantaa Espanjan yhtenäisyyttä. Zapatero on julistanut tavoitteekseen tehdä pieniä muutoksia [[Espanjan perustuslaki|Espanjan perustuslakiin]] ja laillistaa [[Samaa sukupuolta olevien avioliitto|samaa sukupuolta olevien avioliiton]], sekä parantaa naisten ja [[Lasten oikeudet|lasten oikeuksia]]. Lisäksi hän on myöntänyt [[Gibraltar]]in hallitukselle tasavertaisen aseman Espanjan ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] välisissä keskusteluissa koskien [[siirtomaa]]n tulevaisuutta.


Lokakuussa 2004 hallitus aloitti toimet Espanjan sisällissodan aikana tuomittujen rehabilitoimiseksi. Viimeinen Francon patsas siirrettiin pois Madridista 17. maaliskuuta 2005 kello 2.40 aamuyöllä.<ref>[http://www.20minutos.es/noticia/11696/0/retirada/estatua/franco/ Retiran la estatua ecuestre de Franco en Madrid]</ref>
Lokakuussa 2004 hallitus aloitti toimet [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodan]] aikana tuomittujen rehabilitoimiseksi. Viimeinen [[Francisco Franco|Francon]] patsas siirrettiin pois Madridista 17. maaliskuuta 2005 kello 2.40 aamuyöllä.<ref>[http://www.20minutos.es/noticia/11696/0/retirada/estatua/franco/ Retiran la estatua ecuestre de Franco en Madrid]</ref>


Zapatero aloitti neuvottelut [[ETA (järjestö)|ETA:n]] kanssa sen julistettua maaliskuussa 2006 "pysyvän tulitauon." Konservatiivioppositio järjesti joukkomielenosoituksia vastustaessaan minkäänlaisia neuvotteluja terroristien kanssa. Tulitauko rikkoutui 30. joulukuuta 2006 pommien tappaessa kaksi ja haavoittaessa 26:ta Madridin Barajasin lentokentän parkkitalossa.
Zapatero aloitti neuvottelut [[ETA (järjestö)|ETA:n]] kanssa sen julistettua maaliskuussa 2006 "pysyvän tulitauon." Konservatiivioppositio järjesti joukkomielenosoituksia vastustaessaan minkäänlaisia neuvotteluja terroristien kanssa. Tulitauko rikkoutui 30. joulukuuta 2006 pommien tappaessa kaksi ja haavoittaessa 26:ta Madridin [[Adolfo Suárezin Barajasin Madridin kansainvälinen lentoasema|Barajasin lentokentän]] pysäköintitalossa.


Sisäpolitiikka hallitsi Zapateron hallituskautta. Hallituksen vapaamielinen politiikka, muun muassa homoavioliittojen salliminen, ja naisten ja lasten aseman parantaminen aiheutti protesteja oikeistossa ja katolisen kirkon piirissä.
Sisäpolitiikka hallitsi Zapateron hallituskautta. Hallituksen vapaamielinen politiikka, muun muassa homoavioliittojen salliminen, ja naisten ja lasten aseman parantaminen aiheutti protesteja oikeistossa ja [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] piirissä.


Vähän ennen vuoden 2008 vaaleja Espanjan piispojen kokous kehotti äänestämään oikeistoa. Katolinen kirkko arvosteli hallituksen suhtautumista terrorismiin, maallisuuteen, aborttiin, homoavioliittoihin, nationalismiin ja historiallisen muiston lakiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.elmundo.es/elmundo/2008/01/31/espana/1201784022.html |Nimeke=Los obispos vuelven a criticar al Gobierno y piden que no se le vote en las generales|Julkaisija=El Mundo|Luettu=08.02.2008}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.elmundo.es/elmundo/2008/01/31/espana/1201799538.html |Nimeke=El PSOE dice que es 'inmoral que los obispos utilicen el terrorismo para hacer campaña'|Julkaisija=El Mundo|Luettu=08.02.2008}}</ref>
Vähän ennen vuoden 2008 vaaleja Espanjan piispojen kokous kehotti äänestämään oikeistoa. Katolinen kirkko arvosteli hallituksen suhtautumista terrorismiin, [[Sekularismi|maallisuuteen]], [[Abortti|aborttiin]], homoavioliittoihin, [[Nationalismi|nationalismiin]] ja historiallisen muiston lakiin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.elmundo.es/elmundo/2008/01/31/espana/1201784022.html |Nimeke=Los obispos vuelven a criticar al Gobierno y piden que no se le vote en las generales|Julkaisija=El Mundo|Luettu=08.02.2008}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.elmundo.es/elmundo/2008/01/31/espana/1201799538.html |Nimeke=El PSOE dice que es 'inmoral que los obispos utilicen el terrorismo para hacer campaña'|Julkaisija=El Mundo|Luettu=08.02.2008}}</ref>


Sosialistit ovat parantaneet naisten asemaa konservatiivisessa Espanjassa muun muassa perheväkivaltalailla ja tasa-arvolailla. Kunniahimoiseksi kutsutun tasa-arvolain tavoitteena on kitkeä naisten syrjintä niin työelämässä, politiikassa kuin kodissakin. Lakiin kuului muun muassa vaatimus siitä, että kumpaakin sukupuolta on oltava 40% kunnallisvaalien ehdokkaista ja [[pörssiyhtiö]]iden hallituksen jäsenistä. Lain myötä myös isät saivat oman vanhempainvapaan, yrityksiä palkitaan tasa-arvosuunnitelmasta ja yrityksistä kaventaa palkkaeroa sukupuolten välillä. Vaikka espanjalaiset tekevät enemmän työtä kuin keskivertoeurooppalaiset, työn tuottavuus on huonoimmasta päästä, ja hallitus onkin laillaan kannustanut yrityksiä myös työaikajoustoihin. Oikeisto on vastustanut kaikkia uudistuksia.<ref>[http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Machomiesten+Espanja++raivaa+tilaa+naisille/HS20070316SI1UL02q6k HS:Machomiesten Espanja raivaa tilaa naisille, viitattu 12. maaliskuuta 2008] {{deadlink}}</ref>
Sosialistit ovat parantaneet naisten asemaa konservatiivisessa Espanjassa muun muassa perheväkivaltalailla ja tasa-arvolailla. Kunnianhimoiseksi kutsutun tasa-arvolain tavoitteena on kitkeä naisten [[syrjintä]] niin työelämässä, politiikassa kuin kodissakin. Lakiin kuului muun muassa vaatimus siitä, että kumpaakin sukupuolta on oltava 40 % kunnallisvaalien ehdokkaista ja [[pörssiyhtiö]]iden hallituksen jäsenistä. Lain myötä myös isät saivat oman [[Vanhempainvapaa|vanhempainvapaan]], yrityksiä palkitaan tasa-arvosuunnitelmasta ja yrityksistä kaventaa palkkaeroa sukupuolten välillä. Vaikka espanjalaiset tekevät enemmän työtä kuin keskivertoeurooppalaiset, työn tuottavuus on huonoimmasta päästä, ja hallitus onkin laillaan kannustanut yrityksiä myös työaikajoustoihin. Oikeisto on vastustanut kaikkia uudistuksia.<ref>[http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Machomiesten+Espanja++raivaa+tilaa+naisille/HS20070316SI1UL02q6k HS:Machomiesten Espanja raivaa tilaa naisille, viitattu 12. maaliskuuta 2008] {{deadlink}}</ref>


Espanjan ja Yhdysvaltain suhteet huononivat merkittävästi, kun Zapatero veti joukot Irakista lupaustensa mukaisesti. Yhdysvaltain presidentti Bush ei kutsunut Zapateroa kertaakaan Washingtoniin ja pelkkä miesten välinen sanavaihto kansainvälisissä kokouksissa, sekä Bushin onnittelusoitto sosialistien vuoden 2008 vaalivoiton jälkeen raportoitiin tarkasti lehdissä.
Espanjan ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] suhteet huononivat merkittävästi, kun Zapatero veti joukot Irakista lupaustensa mukaisesti. Yhdysvaltain presidentti [[George W. Bush|Bush]] ei kutsunut Zapateroa kertaakaan [[Washington (DC)|Washingtoniin]] ja pelkkä miesten välinen sananvaihto kansainvälisissä kokouksissa, sekä Bushin onnittelusoitto sosialistien vuoden 2008 vaalivoiton jälkeen raportoitiin tarkasti lehdissä.
Lisäksi myös Yhdysvaltain republikaanien presidenttiehdokas vuoden 2008 vaaleissa, [[John McCain]] näytti asettavan Espanjan samaan skaalaan muun muassa Kuuban ja Venezuelan kanssa, kun häntä haastateltiin ulkopolitiikasta. Espanjan lehdistön mukaan parhaimmassa tapauksessa McCain ei tiennyt kuka Zapatero oli, ja missä Espanja sijaitsee.<ref>http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1842156,00.html</ref><ref>http://voices.washingtonpost.com/the-trail/2008/09/18/mccain_slights_spanish_prime_m.html</ref>
Lisäksi myös [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|Yhdysvaltain republikaanien]] presidenttiehdokas [[Yhdysvaltain presidentinvaalit 2008|vuoden 2008 vaaleissa]], [[John McCain]] näytti asettavan Espanjan samaan skaalaan muun muassa [[Kuuba|Kuuban]] ja [[Venezuela|Venezuelan]] kanssa, kun häntä haastateltiin ulkopolitiikasta. Espanjan lehdistön mukaan parhaimmassa tapauksessa McCain ei tiennyt kuka Zapatero oli, ja missä Espanja sijaitsee.<ref>http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1842156,00.html {{Wayback|1=http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1842156,00.html |päiväys=20081104180904 }}</ref><ref>http://voices.washingtonpost.com/the-trail/2008/09/18/mccain_slights_spanish_prime_m.html</ref>


Toukokuun 2010 puolivälissä Espanja aloitti laajat säästötoimet, veronkorotukset ja työmarkkinoiden uudistuksen Kreikan velkakriisin vanavedessä. Vuonna 2009 maan budjettialijäämä oli 11,2 prosenttia ja työttömyys 20 %. Tavoitteena oli supistaa vaje kolmeen prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Keinoina olivat mm. eläkkeiden jäädyttäminen, vanhemmuuden tukien leikkaaminen, virkamiesten palkkojen alennukset ja uudet verot suurituloisimmille. Työmarkkinauudistuksella halutaan helpottaa yritysten kynnystä irtisanoa ja palkata työntekijöitä.
Toukokuun 2010 puolivälissä Espanja aloitti laajat säästötoimet, veronkorotukset ja työmarkkinoiden uudistuksen [[Kreikan velkakriisi|Kreikan velkakriisin]] vanavedessä. Vuonna 2009 maan budjettialijäämä oli 11,2 % ja työttömyys 20 %. Tavoitteena oli supistaa vaje kolmeen prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Keinoina olivat muun muassa eläkkeiden jäädyttäminen, vanhemmuuden tukien leikkaaminen, virkamiesten palkkojen alennukset ja uudet verot suurituloisimmille. Työmarkkinauudistuksella haluttiin helpottaa yritysten kynnystä irtisanoa ja palkata työntekijöitä.
Parlamentti hyväksyi toimet yhden äänen enemmistöllä 27.5, kun keskusoikeistolainen kansanpuolue äänesti niitä vastaan.<ref>http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Espanjan+hallitus+suunnittelee+edelleen+uusia+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4/1135256855951</ref><ref>http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2010/05/27/espanjan-parlamentti-hyvaksyi-taparasti-saastosuunnitelman/20107591/12</ref>
Parlamentti hyväksyi toimet yhden äänen enemmistöllä 27. toukokuuta, kun keskusoikeistolainen kansanpuolue äänesti niitä vastaan.<ref>http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Espanjan+hallitus+suunnittelee+edelleen+uusia+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4/1135256855951</ref><ref>http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2010/05/27/espanjan-parlamentti-hyvaksyi-taparasti-saastosuunnitelman/20107591/12</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 65: Rivi 66:
{{AAKKOSTUS:Rodríguez Zapatero, José Luis}}
{{AAKKOSTUS:Rodríguez Zapatero, José Luis}}
[[Luokka:Espanjan pääministerit]]
[[Luokka:Espanjan pääministerit]]
[[Luokka:Espanjalaiset poliitikot]]
[[Luokka:Espanjan sosialistisen työväenpuolueen poliitikot]]
[[Luokka:Espanjan puolueiden puheenjohtajat]]
[[Luokka:Vuonna 1960 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1960 syntyneet]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]

Nykyinen versio 26. heinäkuuta 2024 kello 12.00

José Luis Rodríguez Zapatero
Espanjan pääministeri
Monarkki Juan Carlos I
Varapääministeri María Teresa Fernández de la Vega
Alfredo Pérez Rubalcaba
Elena Salgado
Edeltäjä José María Aznar
Seuraaja Mariano Rajoy
Henkilötiedot
Syntynyt4. elokuuta 1960 (ikä 64)
Espanja Valladolid, Espanja
Puoliso Sonsoles Espinosa
Tiedot
Puolue Espanjan sosialistinen työväenpuolue
Uskonto agnostikko
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

José Luis Rodríguez Zapatero (s. 4. elokuuta 1960) on espanjalainen sosialistipoliitikko. Zapatero toimi Espanjan pääministerinä (Presidente del Gobierno) 17. huhtikuuta 2004 – 21. joulukuuta 2011 ja oli Espanjan sosialistisen työväenpuolueen (Partido Socialista Obrero Español, PSOE) pääsihteeri vuosina 2000–2012.

Poiketen normaalista espanjalaisesta käytännöstä häneen viitataan useimmiten toisella sukunimellään Zapatero. Vaalikampanjan aikana PSOE kehitti sloganin "ZP" (Zapatero Presidente), jonka media on sittemmin ottanut omakseen.

Zapatero syntyi Valladolidissa, mutta varttui Leónissa, josta hänen vanhempansa olivat kotoisin. Hänen isänsä oli Juan Rodríguez Lozano, menestyksekäs lakimies, ja äitinsä Purificación Zapatero. Hänen isoisänsä oli vapaamuurari ja tasavaltalaisten kapteeni, jonka nationalistit teloittivat Espanjan sisällissodassa. Hän nai Sonsoles Espinosan (lakimies ja oopperalaulaja) vuonna 1990 ja heillä on kaksi tytärtä (s. 1993 ja 1995).

Poliittinen kokemus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1977 Zapatero liittyi Espanjan sosialistiseen työväenpuolueeseen osallistuttuaan ensimmäiseen poliittiseen kokoukseensa Gijónissa. Siellä hän kuuli tulevaa PSOE:n pääsihteeriä ja pääministeriä, Felipe Gonzálezia.

Opiskeltuaan lakia Leónin yliopistossa Zapaterosta tuli Leónin sosialistisen nuorisojärjestön pääsihteeri vuonna 1982. Vuonna 1986 hänet valittiin kansanedustajaksi Espanjan parlamenttiin (Cortes Generales). Vuonna 1988 hänet nimitettiin Leónin sosialistisen piirijärjestön pääsihteeriksi ja vuonna 1997 puolueen hallituksen jäseneksi.

Vuonna 2000 puolue hävisi toiset peräkkäiset vaalit José María Aznarin johtamalle Kansanpuolueelle (PP). Zapatero valittiin PSOE:n pääsihteeriksi samana vuonna.

Seurasi neljä vuotta oppositiojohtajana, joiden aikana Zapatero kritisoi useita johtavan Kansanpuolueen menettelytapoja kuten nousseita polttoainekustannuksia ja koulutusjärjestelmän uudistusta sekä hallituksen toimintaa hullun lehmän taudin, Galician rannikolla uponneen M/S Prestige -öljytankkerin ja Irakin sodan suhteen.

Pääministerinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zapatero johti PSOE:n voittoon vuoden 2004 parlamenttivaaleissa. PSOE sai 164 paikkaa, PP:n jäädessä 148:an. PSOE voitti myös 9. maaliskuuta 2008 käydyt vaalit ja kasvatti paikkalukuaan viidellä saaden 169 paikkaa. Oppositiokonservatiivit saivat 153 paikkaa.[1]

Vuoden 2004 vaalikampanja käytiin ilmapiirissä, jossa puolueiden mielipiteet erityisesti Irakin sodan ja terrorismin suhteen olivat kansalaisten huomion kohteena. Vaalit hävinneen oikeiston mielestä kolme päivää ennen vaaleja tapahtuneet Madridin terrori-iskut vaikuttivat luultavasti tulokseen.

Zapatero puolisonsa Sonsoles Espinosan kanssa (2007)

Zapateron hallitus on ensimmäinen, jossa on saman verran mies- ja naisministerejä. Hän on sanonut, että hallitus aikoo ottaa kovan linjan terrorismin suhteen ja että se ei myöskään aio alueellisten nationalistien antaa vaarantaa Espanjan yhtenäisyyttä. Zapatero on julistanut tavoitteekseen tehdä pieniä muutoksia Espanjan perustuslakiin ja laillistaa samaa sukupuolta olevien avioliiton, sekä parantaa naisten ja lasten oikeuksia. Lisäksi hän on myöntänyt Gibraltarin hallitukselle tasavertaisen aseman Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisissä keskusteluissa koskien siirtomaan tulevaisuutta.

Lokakuussa 2004 hallitus aloitti toimet Espanjan sisällissodan aikana tuomittujen rehabilitoimiseksi. Viimeinen Francon patsas siirrettiin pois Madridista 17. maaliskuuta 2005 kello 2.40 aamuyöllä.[2]

Zapatero aloitti neuvottelut ETA:n kanssa sen julistettua maaliskuussa 2006 "pysyvän tulitauon." Konservatiivioppositio järjesti joukkomielenosoituksia vastustaessaan minkäänlaisia neuvotteluja terroristien kanssa. Tulitauko rikkoutui 30. joulukuuta 2006 pommien tappaessa kaksi ja haavoittaessa 26:ta Madridin Barajasin lentokentän pysäköintitalossa.

Sisäpolitiikka hallitsi Zapateron hallituskautta. Hallituksen vapaamielinen politiikka, muun muassa homoavioliittojen salliminen, ja naisten ja lasten aseman parantaminen aiheutti protesteja oikeistossa ja katolisen kirkon piirissä.

Vähän ennen vuoden 2008 vaaleja Espanjan piispojen kokous kehotti äänestämään oikeistoa. Katolinen kirkko arvosteli hallituksen suhtautumista terrorismiin, maallisuuteen, aborttiin, homoavioliittoihin, nationalismiin ja historiallisen muiston lakiin.[3][4]

Sosialistit ovat parantaneet naisten asemaa konservatiivisessa Espanjassa muun muassa perheväkivaltalailla ja tasa-arvolailla. Kunnianhimoiseksi kutsutun tasa-arvolain tavoitteena on kitkeä naisten syrjintä niin työelämässä, politiikassa kuin kodissakin. Lakiin kuului muun muassa vaatimus siitä, että kumpaakin sukupuolta on oltava 40 % kunnallisvaalien ehdokkaista ja pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä. Lain myötä myös isät saivat oman vanhempainvapaan, yrityksiä palkitaan tasa-arvosuunnitelmasta ja yrityksistä kaventaa palkkaeroa sukupuolten välillä. Vaikka espanjalaiset tekevät enemmän työtä kuin keskivertoeurooppalaiset, työn tuottavuus on huonoimmasta päästä, ja hallitus onkin laillaan kannustanut yrityksiä myös työaikajoustoihin. Oikeisto on vastustanut kaikkia uudistuksia.[5]

Espanjan ja Yhdysvaltain suhteet huononivat merkittävästi, kun Zapatero veti joukot Irakista lupaustensa mukaisesti. Yhdysvaltain presidentti Bush ei kutsunut Zapateroa kertaakaan Washingtoniin ja pelkkä miesten välinen sananvaihto kansainvälisissä kokouksissa, sekä Bushin onnittelusoitto sosialistien vuoden 2008 vaalivoiton jälkeen raportoitiin tarkasti lehdissä. Lisäksi myös Yhdysvaltain republikaanien presidenttiehdokas vuoden 2008 vaaleissa, John McCain näytti asettavan Espanjan samaan skaalaan muun muassa Kuuban ja Venezuelan kanssa, kun häntä haastateltiin ulkopolitiikasta. Espanjan lehdistön mukaan parhaimmassa tapauksessa McCain ei tiennyt kuka Zapatero oli, ja missä Espanja sijaitsee.[6][7]

Toukokuun 2010 puolivälissä Espanja aloitti laajat säästötoimet, veronkorotukset ja työmarkkinoiden uudistuksen Kreikan velkakriisin vanavedessä. Vuonna 2009 maan budjettialijäämä oli 11,2 % ja työttömyys 20 %. Tavoitteena oli supistaa vaje kolmeen prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. Keinoina olivat muun muassa eläkkeiden jäädyttäminen, vanhemmuuden tukien leikkaaminen, virkamiesten palkkojen alennukset ja uudet verot suurituloisimmille. Työmarkkinauudistuksella haluttiin helpottaa yritysten kynnystä irtisanoa ja palkata työntekijöitä. Parlamentti hyväksyi toimet yhden äänen enemmistöllä 27. toukokuuta, kun keskusoikeistolainen kansanpuolue äänesti niitä vastaan.[8][9]