Ero sivun ”Britannian kruununperimysjärjestys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
selkeämpi sanamuoto
nimi lisättiin
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
 
(22 välissä olevaa versiota 16 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Carlos de Gales (2011).jpg|pienoiskuva|[[Walesin prinssi Charles]] on tällä hetkellä Britannian kruununperimysjärjestyksessä ensimmäinen.]]
[[Tiedosto:William Submarines Crop.png|pienoiskuva|[[William (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi)|Prinssi William]] on tällä hetkellä Britannian kruununperimysjärjestyksessä ensimmäinen.]]
⚫
'''Britannian [[kruununperimysjärjestys]]''' määrittää, missä järjestyksessä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] kuninkaallisen suvun jäsenillä on oikeus kruunuun. Polveutuminen [[Hannoverin Sofia]]sta ja [[Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti|Britannian parlamentin]] säätämät säädökset määräävät kruununperimysjärjestyksen.<ref name=hovi>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.royal.uk/succession | Nimeke = Succession | Julkaisija = The Royal Family | Viitattu = 7.12.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref>

⚫
'''Britannian [[kruununperimysjärjestys]]''' määrittää, missä järjestyksessä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] kuninkaallisen suvun jäsenillä on oikeus kruunuun. Polveutuminen [[Hannoverin Sofia]]sta ja parlamentin säätämät säädökset määräävät kruununperimysjärjestyksen.<ref name=hovi/>


== Kruununperimysjärjestyksen määräytyminen ==
== Kruununperimysjärjestyksen määräytyminen ==
[[Tiedosto:Sophie of Hanover.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Hannoverin Sofia]]. Britannian kruununperimysjärjestykseen kuuluvat Sofian protestanttiset perilliset.]]
[[Tiedosto:Sophie of Hanover.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Hannoverin Sofia]]. Britannian kruununperimysjärjestykseen kuuluvat Sofian protestanttiset perilliset.]]
⚫
Britannian kruununperimysjärjestyksen perusta muotoutui [[1600-luku|1600-luvun]] perustuslaillisten säädösten kehityksen myötä. Kehitys kulminoitui [[Bill of Rights]]iin (1689) ja [[Yhdistyneen kuningaskunnan vallanperimyslaki|vallanperimyslakiin]] (1701). Kun [[Jaakko II (Englanti)|Jaakko II]] pakeni maasta vuonna 1688, parlamentti katsoi hänen luopuneen vallasta ja kruunun olevan vailla omistajaa. Kruunua ei tarjottu Jaakon nuorelle pojalle vaan hänen tyttärelleen [[Maria II (Englanti)|Marialle]] ja tämän puolisolle [[Vilhelm III Oranialainen|Vilhelm Oranialaiselle]], jotka nousivat hallitsemaan yhdessä. Tämän myötä vakiintui käytäntö, jonka mukaan parlamentti voi säännellä kruununperimysjärjestystä. Vuoden 1701 vallanperimyslaki vahvisti, että parlamentti päätti perillisen oikeudesta kruunuun. Laki määräsi, että vain [[Hannoverin Sofia]]n [[protestantismi|protestanttisilla]] perillisillä oli oikeus periä kruunu. Myöhemmät säädökset ovat vahvistaneet tämän.<ref name=hovi/>


⚫
Bill of Rights ja vuoden 1701 vallanperimyslaki määrittivät myös ehtoja, jotka hallitsijan on täytettävä. Hallitsijan on oltava yhteydessä [[Englannin kirkko]]on, hänen on vannottava säilyttävänsä Englannin kirkko ja [[Skotlannin kirkko]] ja hänen on luvattava ylläpitää protestanttista kruununperimystä. [[Katolinen kirkko|Katolisilta]] kruununperimys on erikseen kielletty. Hallitsija ei saanut myöskään naida katolista.<ref name=hovi/> [[Succession to the Crown Act]]in (2013) tultua voimaan kruununperimysoikeutta ei menetä vaikka naisi katolisen, mutta koska hallitsija on Englannin kirkon päämies, katolinen ei voi edelleenkään nousta hallitsijaksi.<ref name=guardian>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/uk/2011/oct/28/commonwealth-royalty-succession-change | Nimeke = Royal equality act will end succession of first born male – rather than older sister | Tekijä = Watt, Nicholas | Ajankohta = 28.10.2011 | Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 4.10.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref>
⚫
Britannian kruununperimysjärjestyksen perusta muotoutui 1600-luvun perustuslaillisten säädösten kehityksen myötä. Kehitys kulminoitui vuoden 1689 [[Bill of Rights]]iin ja vuoden 1701 [[Yhdistyneen kuningaskunnan vallanperimyslaki|vallanperimyslakiin]]. Kun [[Jaakko II (Englanti)|Jaakko II]] pakeni maasta vuonna 1688, parlamentti katsoi, että hän oli luopunut vallasta ja että kruunu oli vailla omistajaa. Kruunua ei tarjottu Jaakon nuorelle pojalle vaan hänen tyttärelleen [[Maria II (Englanti)|Marialle]] ja tämän puolisolle [[Vilhelm III Oranialainen|Vilhelm Oranialaiselle]], jotka nousivat hallitsemaan yhdessä. Tämän myötä vakiintui käytäntö, jonka mukaan parlamentti voi säännellä kruununperimysjärjestystä. Vuoden 1701 vallanperimyslaki vahvisti, että parlamentti päätti perillisen oikeudesta kruunuun. Laki määräsi, että vain [[Hannoverin Sofia]]n protestanttisilla perillisillä oli oikeus periä kruunu. Myöhemmät säädökset ovat vahvistaneet tämän.<ref name=hovi/>


⚫
Jos hallitsija on estynyt hoitamasta tehtäväänsä tai on liian nuori hallitakseen yksin, kruununperimysjärjestyksessä ensimmäinen, jolla ei ole estettä hallitsemiseen, nimitetään [[Sijaishallitus|sijaishallitsijaksi]]. Jos hallitsija on poistunut maasta väliaikaisesti tai estynyt hallitsemasta väliaikaisesti, hänen puolisonsa ja kruununperimysjärjestyksen neljä ensimmäistä aikuista muodostavat neuvoston, joka hallitsee yhdessä. Vuonna 1953 säädettiin erikseen, että jos [[Elisabet II]] olisi kuollut ennen kuin silloinen [[Charles III|prinssi Charles]] on täysi-ikäinen, sijaishallitsijana olisi toiminut [[prinssi Philip, Edinburghin herttua]].<ref name=royalcentral>{{Verkkoviite | Osoite = http://royalcentral.co.uk/blogs/explanation/5-curious-things-about-the-line-of-succession-to-the-british-throne-13287 | Nimeke = 5 curious things about the line of succession to the British throne | Julkaisu = Royal Central | Selite = Arkistoitu sivu | Viitattu = 7.12.2021 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20180219090211/http://royalcentral.co.uk/blogs/explanation/5-curious-things-about-the-line-of-succession-to-the-british-throne-13287 | arkistoitu = 19.2.2018 }}</ref>
⚫
Bill of Rights ja vuoden 1701 vallanperimyslaki määrittivät myös ehtoja, jotka hallitsijan on täytettävä. Hallitsijan on oltava yhteydessä [[Englannin kirkko]]on, hänen on vannottava säilyttävänsä Englannin kirkko ja [[Skotlannin kirkko]] ja hänen on luvattava ylläpitää protestanttista kruununperimystä. [[Katolinen kirkko|Katolisilta]] kruununperimys on erikseen kielletty. Hallitsija ei saa myöskään naida katolista.<ref name=hovi/> Vuoden 2013 [[Succession to the Crown Act]]in tultua voimaan kruununperimysoikeutta ei menetä vaikka naisi katolisen, mutta koska hallitsija on Englannin kirkon päämies, katolinen ei voi edelleenkään nousta hallitsijaksi.<ref name=guardian/>


⚫
[[Royal Marriages Act]] (1772) määräsi, etteivät [[Yrjö II (Iso-Britannia)|Yrjö II:n]] jälkeläiset saaneet avioitua ilman hallitsijan suostumusta. Mikäli joku heistä solmi avioliiton ilman hallitsijan suostumusta, avioliitto oli mitätön. Yrjö II:sta polveutuu lukuisia henkilöitä, minkä vuoksi Britanniassa oli arviolta satoja aviopareja, joiden avioliitot olivat lakiteknisesti mitättömiä. Vuoden 2013 Succession to the Crown Actin myötä vain kruununperimysjärjestyksessä kuuden ensimmäisen henkilön pitää pyytää hallitsijalta lupa avioliitolleen. Mikäli joku heistä avioituu ilman lupaa, hän menettää oikeuden periä kruunun, mutta avioliitto ei mitätöidy. Säädös astui voimaan taannehtivasti: sellaisten henkilöiden, jotka avioituivat ilman hallitsijan lupaa, mutta eivät olleet avioituessaan kruununperimysjärjestyksessä kuuden ensimmäisen joukossa, avioliitot ovat säädöksen mukaan voimassa.<ref name=royalcentral/>
⚫
Jos hallitsija on estynyt hoitamasta tehtäväänsä tai on liian nuori hallitakseen yksin, kruununperimysjärjestyksessä ensimmäinen, jolla ei ole estettä hallitsemiseen, nimitetään sijaishallitsijaksi. Jos hallitsija on poistunut maasta väliaikaisesti tai estynyt hallitsemasta väliaikaisesti, hänen puolisonsa ja kruununperimysjärjestyksen neljä ensimmäistä aikuista muodostavat neuvoston, joka hallitsee yhdessä. Vuonna 1953 säädettiin erikseen, että jos [[Elisabet II]] olisi kuollut, ennen kuin [[Walesin prinssi Charles|prinssi Charles]] on täysi-ikäinen, sijaishallitsijana olisi toiminut [[prinssi Philip, Edinburghin herttua]].<ref name=royalcentral/>


⚫
Vuoden 2013 Succession to the Crown Actin myötä Britannian kruununperimysjärjestys on perustunut [[esikoisoikeus|esikoisoikeuteen]], jonka mukaan vanhin lapsi on kruununperimysjärjestyksessä sisaruksista ylimpänä sukupuolesta riippumatta. Aiemmin kruununperimysjärjestys perustui miehiä suosivaan esikoisoikeuteen, jossa miespuoliset jälkeläiset ovat naispuolisia sisaruksiaan edellä ja nainen saattoi olla sisaruksista ylimpänä vain, jos hänellä ei ollut veljiä. Kruununperimysjärjestyksen muutos koskee vain niitä, jotka ovat syntyneet 28. lokakuuta 2011 jälkeen. Tästä syystä esimerkiksi Ruotsin [[Carl Philip (Ruotsin_prinssi)|prinssi Carl Philip]] lapsineen on Britannian kruununperimysjärjestyksessä jatkossakin [[Victoria (Ruotsin kruununprinsessa)|kruununprinsessa Victorian]] edellä vaikka tämä ei olekaan heidän järjestyksensä [[Ruotsin kruununperimyslaki|Ruotsin kruununperimysjärjestyksessä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.expressen.se/nyheter/carl-gustaf-kan-bli-kung-av-storbritannien-men-manga-fore-i-kon/ |nimeke = Carl Gustaf kan bli kung av Storbritannien – men många före i kön|ajankohta=21.8.2020 |julkaisija=Expressen |viitattu=19.10.2021 |Kieli = {{sv}} }}</ref> Kruununperimysjärjestyksessä ylimpinä olleista vuoden 2013 muutos vaikutti Tāne ja Senna Lewisiin, jotka vaihtoivat paikkaa. Tāne on Senna Lewisin pikkuveli, ja koska hän on syntynyt 28.11.2011 jälkeen, häntä ei muutoksen jälkeen suosittu sukupuolensa perusteella vaan Senna siirtyi esikoisena kruununperimysjärjestyksessä hänen edelleen.<ref name=royalcentral/>
⚫
[[Royal Marriages Act]] vuodelta 1772 määräsi, että [[Yrjö II (Iso-Britannia)|Yrjö II:n]] jälkeläiset eivät saaneet astua avioliittoon ilman hallitsijan suostumusta. Mikäli joku heistä olisi solminut avioliiton ilman hallitsijan suostumusta, avioliitto olisi ollut mitätön. Yrjö II:sta polveutuu lukuisia henkilöitä, jonka vuoksi Britanniassa oli arviolta satoja aviopareja, joiden avioliitot olivat lakiteknisesti mitättömiä. Vuoden 2013 Succession to the Crown Actin myötä vain kruununperimysjärjestyksessä kuuden ensimmäisen henkilön pitää pyytää hallitsijalta lupa avioliitolleen. Mikäli joku heistä avioituisi ilman lupaa, hän menettää oikeuden periä kruunun, mutta avioliitto ei mitätöidy. Säädös astui voimaan taannehtivasti: sellaisten henkilöiden, jotka avioituivat ilman hallitsijan lupaa, mutta eivät olleet avioituessaan kruununperimysjärjestyksessä kuuden ensimmäisen joukossa, avioliitot ovat säädöksen mukaan voimassa.<ref name=royalcentral/>


Kruununperimysoikeudesta ei voi luopua. Monarkki voi kuitenkin luopua kruunusta, kuten [[Edvard VIII]] teki vuonna 1936.<ref name=royalcentral/>
⚫
Vuoden 2013 Succession to the Crown Actin myötä Britannian kruununperimysjärjestys on perustunut [[esikoisoikeus|esikoisoikeuteen]]. Tällöin vanhin lapsi on kruununperimysjärjestyksessä sisaruksista ylimpänä sukupuolesta riippumatta. Aiemmin kruununperimysjärjestys perustui miehiä suosivaan esikoisoikeuteen, jossa miespuoliset jälkeläiset ovat naispuolisia sisaruksiaan edellä ja nainen voi olla sisaruksista ylimpänä vain, jos hänellä ei ole veljiä. Kruunuperimysjärjestyksen muutos koskee vain niitä, jotka ovat syntyneet vuoden 2011 lokakuun 28.:n jälkeen. Tästä syystä esimerkiksi Ruotsin [[Carl_Philip_(Ruotsin_prinssi)|prinssi Carl Philip]] lapsineen on Britannian kruununperimysjärjestyksessä jatkossakin [[Victoria_(Ruotsin_kruununprinsessa)|kruununprinsessa Victorian]] edellä vaikka tämä ei olekaan heidän järjestyksensä Ruotsin perimysjärjestyksessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.expressen.se/nyheter/carl-gustaf-kan-bli-kung-av-storbritannien-men-manga-fore-i-kon/ |nimeke = Carl Gustaf kan bli kung av Storbritannien – men många före i kön|ajankohta=21.8.2020 |julkaisija=Expressen |viitattu=19.10.2021 |Kieli = {{sv}} }}</ref> Kruununperimysjärjestyksessä ylimpinä olleista vuoden 2013 muutos vaikutti Tāne ja Senna Lewisiin, jotka vaihtoivat paikkaa. Tāne on Senna Lewisin pikkuveli, ja koska hän on syntynyt vuoden 2011 lokakuun 28:n jälkeen, häntä ei muutoksen jälkeen suosittu sukupuolensa perusteella vaan Senna siirtyi esikoisena kruununperimysjärjestyksessä hänen edelleen.<ref name=royalcentral/>

Kruununperimysoikeudesta ei voi luopua. Oikeuden menettää, jos kääntyy katoliseksi tai nai katolisen.<ref name=royalcentral/> Kun Succession to the Crown Act astui voimaan, kruununperimysoikeutta ei menetä, vaikka naisi katolisen. Säädöksen myötä kruununperimysjärjestyksen kuusi ensimmäistä voivat menettää oikeutensa periä kruunun, mikäli he solmivat avioliiton ilman hallitsijan suostumusta.<ref name=guardian/><ref name=royalcentral/>


== Kruununperimysjärjestysluettelo ==
== Kruununperimysjärjestysluettelo ==
[[Tiedosto:Harry, William and Charles (cropped).jpg|pienoiskuva|Prinssit [[Harry (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi)|Harry]] (vas.), [[William (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi)|William]] ja [[Walesin prinssi Charles|Charles]] ovat kruununperimysjärjestyksessä kuudes, toinen ja ensimmäinen. Kuva vuodelta 2014.]]
[[Tiedosto:The Cambridges Trooping 2019.png|pienoiskuva|Prinssi William perheineen vuonna 2019. Alhaalla prinssi [[George (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi)|George]] ja prinsessa [[Charlotte (Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa)|Charlotte]], sylissä prinssi [[Louis (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi)|Louis]], oikealla Williamin puoliso prinsessa [[Catherine (Walesin prinsessa)|Catherine]].]]


Kruununperimysjärjestysluettelossa on yli 5&nbsp;750 nimeä.<ref name=royalcentral/> Korkeimmalla ovat kuningatar Elisabetin lapset jälkeläisineen. Sen jälkeen tulevat kuningattaren sisaren [[Margaret_(Snowdonin_kreivitär)|prinsessa Margaretin]] lapset jälkeläisineen. Näiden jälkeen tulevat kuningattaren isän puoleiset serkut ([[Yrjö_VI|kuningas Yrjö VI]]:n sisarusten lapset) jälkeläisineen ja kuningattaren isänisän puoleiset pikkuserkut ([[Yrjö_V|kuningas Yrjö V:n]] sisarusten lapsenlapset) jälkeläisineen. Eurooppalaisista hallitsijoista kruununperimysjärjestyksessä korkeimmalla sijalla on kuningatar Elisabetin pikkuserkku Norjan kuningas [[Harald_V|Harald V]], jonka isoäiti oli Yrjö V:n sisar. <ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.france24.com/en/20190508-line-succession-british-throne |nimeke = Line of succession to the British throne|ajankohta=8.5.2019 |julkaisija=France 24 |viitattu=13.10.2021 |Kieli = {{en}} }}</ref>
Kruununperimysjärjestysluettelossa on yli 5&nbsp;750 nimeä.<ref name=royalcentral/> Korkeimmalla ovat kuningas Charlesin lapset jälkeläisineen. Sen jälkeen tulevat kuninkaan sisarukset ja näiden lapset jälkeläisineen. Eurooppalaisista hallitsijoista kruununperimysjärjestyksessä korkeimmalla sijalla on kuningatar Elisabetin pikkuserkku Norjan kuningas [[Harald_V|Harald V]], jonka isoäiti oli Yrjö V:n sisar.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.france24.com/en/20190508-line-succession-british-throne |nimeke = Line of succession to the British throne|ajankohta=8.5.2019 |julkaisija=France 24 |viitattu=13.10.2021 |Kieli = {{en}} }}</ref>


Perimysjärjestyksen 20 ensimmäistä nimeä:<ref name=hovi/>
Perimysjärjestyksen 20 ensimmäistä nimeä:<ref name=hovi/>


Nykyinen hallitsija: [[Elisabet II]]
Nykyinen hallitsija: [[Charles III]]
⚫
# [[William (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi)|prinssi William]], Walesin prinssi
# [[Walesin prinssi Charles]]
⚫
# [[William (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi)|prinssi William]], Cambridgen herttua
# [[George (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi)|prinssi George]]
# [[George (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi)|prinssi George]]
# [[Charlotte (Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa)|prinsessa Charlotte]]
# [[Charlotte (Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa)|prinsessa Charlotte]]
Rivi 36: Rivi 33:
# [[Andrew (prinssi)|prinssi Andrew]], Yorkin herttua
# [[Andrew (prinssi)|prinssi Andrew]], Yorkin herttua
# [[Beatrice (prinsessa)|prinsessa Beatrice]]
# [[Beatrice (prinsessa)|prinsessa Beatrice]]
# Sienna Mapelli Mozzi
# [[Eugenie (prinsessa)|prinsessa Eugenie]]
# [[Eugenie (prinsessa)|prinsessa Eugenie]]
# August Brooksbank
# August Brooksbank
# Ernest Brooksbank
#[[Edward (prinssi)|prinssi Edward]], Wessexin jaarli
# prinssi Edward, [[Edward (prinssi)|Edinburghin herttua]]
# [[James Windsor]], Severnin varakreivi
# [[Lady Louise Windsor]]
# [[James Windsor]], Wessexin jaarli
# Lady [[Louise Windsor]]
# [[Anne (prinsessa)|prinsessa Anne]], ''Princess Royal''
# [[Anne (prinsessa)|prinsessa Anne]], ''Princess Royal''
# [[Peter Phillips]]
# [[Peter Phillips]]
# Savannah Phillips
# Savannah Phillips
# Isla Phillips
# Isla Phillips

# [[Zara Tindall]]
==Katso myös==
* [[Mainio vallankumous]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
⚫
{{Viitteet}}

* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.royal.uk/succession | Nimeke = Succession | Julkaisija = Britannian hovi | Viitattu = 4.10.2021 | Kieli = {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://royalcentral.co.uk/blogs/explanation/5-curious-things-about-the-line-of-succession-to-the-british-throne-13287 | Nimeke = 5 curious things about the line of succession to the British throne | Ajankohta = 30.7.2013 | Julkaisija = Royal Central | Viitattu = 19.2.2018 | Kieli = {{en}}}} {{vanhentunut linkki | url = https://web.archive.org/web/20180219090211/http://royalcentral.co.uk/blogs/explanation/5-curious-things-about-the-line-of-succession-to-the-british-throne-13287}}

⚫
=== Viitteet ===

{{Viitteet|viitteet=

<ref name=guardian>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/uk/2011/oct/28/commonwealth-royalty-succession-change | Nimeke = Royal equality act will end succession of first born male – rather than older sister | Tekijä = Watt, Nicholas | Ajankohta = 28.10.2011 | Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 4.10.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref>

<ref name=hovi>[https://www.royal.uk/succession Succession]. Britannian hovi.</ref>

<ref name=royalcentral>[http://royalcentral.co.uk/blogs/explanation/5-curious-things-about-the-line-of-succession-to-the-british-throne-13287 5 curious things about the line of succession to the British throne]. Royal Central. {{vanhentunut linkki | url = https://web.archive.org/web/20180219090211/http://royalcentral.co.uk/blogs/explanation/5-curious-things-about-the-line-of-succession-to-the-british-throne-13287}}</ref>

}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Nykyinen versio 28. huhtikuuta 2024 kello 15.43

Prinssi William on tällä hetkellä Britannian kruununperimysjärjestyksessä ensimmäinen.

Britannian kruununperimysjärjestys määrittää, missä järjestyksessä Britannian kuninkaallisen suvun jäsenillä on oikeus kruunuun. Polveutuminen Hannoverin Sofiasta ja Britannian parlamentin säätämät säädökset määräävät kruununperimysjärjestyksen.[1]

Kruununperimysjärjestyksen määräytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hannoverin Sofia. Britannian kruununperimysjärjestykseen kuuluvat Sofian protestanttiset perilliset.

Britannian kruununperimysjärjestyksen perusta muotoutui 1600-luvun perustuslaillisten säädösten kehityksen myötä. Kehitys kulminoitui Bill of Rightsiin (1689) ja vallanperimyslakiin (1701). Kun Jaakko II pakeni maasta vuonna 1688, parlamentti katsoi hänen luopuneen vallasta ja kruunun olevan vailla omistajaa. Kruunua ei tarjottu Jaakon nuorelle pojalle vaan hänen tyttärelleen Marialle ja tämän puolisolle Vilhelm Oranialaiselle, jotka nousivat hallitsemaan yhdessä. Tämän myötä vakiintui käytäntö, jonka mukaan parlamentti voi säännellä kruununperimysjärjestystä. Vuoden 1701 vallanperimyslaki vahvisti, että parlamentti päätti perillisen oikeudesta kruunuun. Laki määräsi, että vain Hannoverin Sofian protestanttisilla perillisillä oli oikeus periä kruunu. Myöhemmät säädökset ovat vahvistaneet tämän.[1]

Bill of Rights ja vuoden 1701 vallanperimyslaki määrittivät myös ehtoja, jotka hallitsijan on täytettävä. Hallitsijan on oltava yhteydessä Englannin kirkkoon, hänen on vannottava säilyttävänsä Englannin kirkko ja Skotlannin kirkko ja hänen on luvattava ylläpitää protestanttista kruununperimystä. Katolisilta kruununperimys on erikseen kielletty. Hallitsija ei saanut myöskään naida katolista.[1] Succession to the Crown Actin (2013) tultua voimaan kruununperimysoikeutta ei menetä vaikka naisi katolisen, mutta koska hallitsija on Englannin kirkon päämies, katolinen ei voi edelleenkään nousta hallitsijaksi.[2]

Jos hallitsija on estynyt hoitamasta tehtäväänsä tai on liian nuori hallitakseen yksin, kruununperimysjärjestyksessä ensimmäinen, jolla ei ole estettä hallitsemiseen, nimitetään sijaishallitsijaksi. Jos hallitsija on poistunut maasta väliaikaisesti tai estynyt hallitsemasta väliaikaisesti, hänen puolisonsa ja kruununperimysjärjestyksen neljä ensimmäistä aikuista muodostavat neuvoston, joka hallitsee yhdessä. Vuonna 1953 säädettiin erikseen, että jos Elisabet II olisi kuollut ennen kuin silloinen prinssi Charles on täysi-ikäinen, sijaishallitsijana olisi toiminut prinssi Philip, Edinburghin herttua.[3]

Royal Marriages Act (1772) määräsi, etteivät Yrjö II:n jälkeläiset saaneet avioitua ilman hallitsijan suostumusta. Mikäli joku heistä solmi avioliiton ilman hallitsijan suostumusta, avioliitto oli mitätön. Yrjö II:sta polveutuu lukuisia henkilöitä, minkä vuoksi Britanniassa oli arviolta satoja aviopareja, joiden avioliitot olivat lakiteknisesti mitättömiä. Vuoden 2013 Succession to the Crown Actin myötä vain kruununperimysjärjestyksessä kuuden ensimmäisen henkilön pitää pyytää hallitsijalta lupa avioliitolleen. Mikäli joku heistä avioituu ilman lupaa, hän menettää oikeuden periä kruunun, mutta avioliitto ei mitätöidy. Säädös astui voimaan taannehtivasti: sellaisten henkilöiden, jotka avioituivat ilman hallitsijan lupaa, mutta eivät olleet avioituessaan kruununperimysjärjestyksessä kuuden ensimmäisen joukossa, avioliitot ovat säädöksen mukaan voimassa.[3]

Vuoden 2013 Succession to the Crown Actin myötä Britannian kruununperimysjärjestys on perustunut esikoisoikeuteen, jonka mukaan vanhin lapsi on kruununperimysjärjestyksessä sisaruksista ylimpänä sukupuolesta riippumatta. Aiemmin kruununperimysjärjestys perustui miehiä suosivaan esikoisoikeuteen, jossa miespuoliset jälkeläiset ovat naispuolisia sisaruksiaan edellä ja nainen saattoi olla sisaruksista ylimpänä vain, jos hänellä ei ollut veljiä. Kruununperimysjärjestyksen muutos koskee vain niitä, jotka ovat syntyneet 28. lokakuuta 2011 jälkeen. Tästä syystä esimerkiksi Ruotsin prinssi Carl Philip lapsineen on Britannian kruununperimysjärjestyksessä jatkossakin kruununprinsessa Victorian edellä vaikka tämä ei olekaan heidän järjestyksensä Ruotsin kruununperimysjärjestyksessä.[4] Kruununperimysjärjestyksessä ylimpinä olleista vuoden 2013 muutos vaikutti Tāne ja Senna Lewisiin, jotka vaihtoivat paikkaa. Tāne on Senna Lewisin pikkuveli, ja koska hän on syntynyt 28.11.2011 jälkeen, häntä ei muutoksen jälkeen suosittu sukupuolensa perusteella vaan Senna siirtyi esikoisena kruununperimysjärjestyksessä hänen edelleen.[3]

Kruununperimysoikeudesta ei voi luopua. Monarkki voi kuitenkin luopua kruunusta, kuten Edvard VIII teki vuonna 1936.[3]

Kruununperimysjärjestysluettelo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prinssi William perheineen vuonna 2019. Alhaalla prinssi George ja prinsessa Charlotte, sylissä prinssi Louis, oikealla Williamin puoliso prinsessa Catherine.

Kruununperimysjärjestysluettelossa on yli 5 750 nimeä.[3] Korkeimmalla ovat kuningas Charlesin lapset jälkeläisineen. Sen jälkeen tulevat kuninkaan sisarukset ja näiden lapset jälkeläisineen. Eurooppalaisista hallitsijoista kruununperimysjärjestyksessä korkeimmalla sijalla on kuningatar Elisabetin pikkuserkku Norjan kuningas Harald V, jonka isoäiti oli Yrjö V:n sisar.[5]

Perimysjärjestyksen 20 ensimmäistä nimeä:[1]

Nykyinen hallitsija: Charles III

  1. prinssi William, Walesin prinssi
  2. prinssi George
  3. prinsessa Charlotte
  4. prinssi Louis
  5. prinssi Harry, Sussexin herttua
  6. Archie Mountbatten-Windsor
  7. Lilibet Mountbatten-Windsor
  8. prinssi Andrew, Yorkin herttua
  9. prinsessa Beatrice
  10. Sienna Mapelli Mozzi
  11. prinsessa Eugenie
  12. August Brooksbank
  13. Ernest Brooksbank
  14. prinssi Edward, Edinburghin herttua
  15. James Windsor, Wessexin jaarli
  16. Lady Louise Windsor
  17. prinsessa Anne, Princess Royal
  18. Peter Phillips
  19. Savannah Phillips
  20. Isla Phillips

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Succession The Royal Family. Viitattu 7.12.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Watt, Nicholas: Royal equality act will end succession of first born male – rather than older sister 28.10.2011. The Guardian. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e 5 curious things about the line of succession to the British throne (Arkistoitu sivu) Royal Central. Arkistoitu 19.2.2018. Viitattu 7.12.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Carl Gustaf kan bli kung av Storbritannien – men många före i kön 21.8.2020. Expressen. Viitattu 19.10.2021. (ruotsiksi)
  5. ↑ Line of succession to the British throne 8.5.2019. France 24. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Britannian_kruununperimysjärjestys&oldid=22355680”