Ero sivun ”Orangit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thijs!bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: no:Orangutang
→‎Levinneisyys: nykyään
 
(Versioiden välissä on 198 muuta muokkausta, jotka on tehnyt yli 100 eri käyttäjää.)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|oranki||[[Oranki (Pello)|Oranki]] on myös kylä Pellon kunnassa Lapissa.}}
{{Taksonomian_alku_eläimet | nimi = Orangit}}
{{Taksonomia/eläimet
{{Taksonomian_kuva | kuva = [[Kuva:Pongo pygmaeus (orangutang).jpg|250px|]] | kuvateksti = [[Borneonoranki]] (''Pongo pygmaeus'')}}
| nimi = Orangit
{{Taksonomian_luokitus}}
| kuva = Orangutan 01.jpg
{{Taksonomian_kunta | taksoni = [[Eläinkunta]] ''Animalia''}}
| leveys = 250
{{Taksonomian_pääjakso | taksoni = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''}}
| kuvateksti = [[Sumatranoranki]] (''Pongo abelii'')
{{Taksonomian_alajakso | taksoni = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''}}
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
{{Taksonomian_luokka | taksoni = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''}}
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
{{Taksonomian_lahko | taksoni = [[Kädelliset]] ''Primates''}}
| alajakso = [[Selkärankaiset]] Vertebrata
{{Taksonomian_heimo | taksoni = [[Hominidae]]}}
| luokka = [[Nisäkkäät]] Mammalia
{{Taksonomian_alaheimo | taksoni = [[Ponginae]]}}
| lahko = [[Kädelliset]] Primates
{{Taksonomian_suku | taksoni = '''''Pongo'''''}}
| yläheimo = [[Ihmisapinat]] Hominoidea
{{Taksonomian_luokituksen_loppu}}
| heimo = [[Isot ihmisapinat]] Hominidae
{{taksonomian_jako | jako=Lajit}}
| alaheimo = [[Ponginae]]
*[[Borneonoranki]] ''Pongo pygmaeus''
| suku = Orangit<br>'''''Pongo'''''
*[[Sumatranoranki]] ''Pongo abelii''
| suku_auktori = [[Bernard Germain de Lacépède|Lacépède]], 1799
{{Taksonomian_loppu}}
| levinneisyyskartta = Leefgebied orang oetan.JPG
| jako = Lajit
| jaot =
* [[Borneonoranki]] (''Pongo pygmaeus'')
* [[Sumatranoranki]] (''Pongo abelii'')
* [[Tapanulioranki]] (''Pongo tapanuliensis'')
| wikispecies = Pongo
| commonscat = Pongo
}}
'''Orangit''' (''Pongo'') on [[ihmisapinat|ihmisapinasuku]]. Orangeilla on pitkät kädet ja oranssinpunertava, joskus ruskea karva. Orankien tavanomainen pituus on 120–150&nbsp;cm ja paino 30–80&nbsp;kg. Urokset ovat noin puolet painavampia kuin naaraat. Useissa kielissä orankia tarkoittava sana, ”orangutan”, tulee [[malaijin kieli|malaijin kielestä]] ja tarkoittaa metsän ihmistä.


Orankilajeja on kolme: [[sumatranoranki]] (''Pongo abelii''), [[borneonoranki]] (''Pongo pygmeaus'') ja [[tapanulioranki]] (''Pongo tapanuliensis'')<ref name=natgeo/><ref name=yle17/>. Borneonoranki jaetaan edelleen kolmeen [[alalaji]]in: ''P. p. pygmaeus'', ''P. p. moreo'' ja ''P. p. wurmbii''. Yhteensä [[isot ihmisapinat|isoja ihmisapinoita]] on kahdeksan lajia, joihin sisältyy edellisten lisäksi [[ihminen]], [[simpanssi]], [[bonobo]], [[gorilla]] ja ''[[Gorilla beringei]]''. Tapanulioranki on alustava suomenkielinen nimi vuonna 2017 omaksi lajikseen tunnistetulle, [[Sumatra]]n saarella elävälle alle tuhannen yksilön orankipopulaatiolle.<ref name=yle17/>
'''Orangit''' (''Pongo'') ovat [[apinat|apinoita]], joilla on pitkät kädet ja punertava, joskus ruskea karva. Orangit ovat peräisin [[Malesia]]sta ja [[Indonesia]]sta. Useissa kielissä orankia tarkoittava sana, "Orangutan", tulee malajin kielestä ja tarkoittaa metsän ihmistä. Latinalainen sukunimi Pongo lienee perua [[Angola]]ssa vankina olleelta brittiläiseltä merimieheltä, joka ilmeisesti oli tutustunut paikallisiin [[gorillat|gorilloihin]].


== Levinneisyys ==
Suurista apinoista orangit viihtyvät ajastaan eniten puissa. Ne laskeutuvat maahan vain harvakseltaan. Orankeja elää luonnossa vain [[Borneo]]n ja [[Sumatra]]n saarten [[sademetsä|sademetsissä]]. Borneon ja Sumatran orankeja pidettiin pitkään toistensa alalajeina, mutta nykyään ne luokitellaan kahdeksi täysin eri lajiksi (''[[Pongo pygmaeus]]'' Borneossa ja ''[[Pongo abelii]]'' Sumatralla). Borneossa elävät orangit luokitellaan edelleen kolmeen alalajiin ''pygmaeus'', ''moreo'' ja wurmbii''.
Orankien levinneisyys kattoi aiemmin lähes koko [[Kaakkois-Aasia]]n, mutta nykyään orankeja elää luonnossa vain [[Borneo]]n ja [[Sumatra]]n saarten [[sademetsä|sademetsissä]].<ref>http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/ulkomaiset/oranki/ {{Wayback|1=http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/ulkomaiset/oranki/ |päiväys=20130115232215 }}</ref> Borneon ja Sumatran orankeja pidettiin pitkään saman lajin alalajeina, mutta nykyään ne luokitellaan eri lajeiksi. Borneonorankeja on arviolta 41&nbsp;000 ja ne ovat [[Äärimmäisen uhanalainen laji|äärimmäisen uhanalaisia]]. Sumatranorankeja on noin 7&nbsp;000 ja ne ovat [[Äärimmäisen uhanalainen laji|äärimmäisen uhanalaisia]]. Eräät tutkijat arvelevat, että elinkykyiset kannat menetetään vuonna 2020.{{lähde?}} [[Metsäteollisuus|Metsänhakkuut]], [[kaivos]]toiminta ja [[metsäpalo]]t tuhoavat niiden elinympäristöä. Orankien asuttamia metsiä on raivattu riisipelloiksi ja [[öljypalmu]]n viljelyyn.<ref>McGavin, George C.: Laijinsa viimeiset, Maailman uhanalaisia eläimiä. Otava, 2007, s.64–65</ref> Nämä ongelmat ovat lisääntyneet kuluneen vuosikymmenen aikana. Usein orankeja haittaava toiminta on laitonta ja tapahtuu kansallispuistoissa, joissa hakkuut ja kaivokset ovat kiellettyjä. Edellä mainittujen ongelmien lisäksi orankivauvoja pyydystetään, jotta ne voitaisiin myydä lemmikeiksi.<ref name=bos>{{Verkkoviite | Osoite = https://orangutan.or.id/faq/#1502550715646-69899915-f388 | Nimeke = FAQ | Sivusto = Borneo Orangutan Survival Foundation | Viitattu = 9.2.2020 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20200201165832/http://orangutan.or.id/faq/#1502550715646-69899915-f388 | arkistoitu = 1.2.2020 }}</ref>


Borneon saarella elävien orankien määrän on arvioitu vähentyneen 80 prosenttia kolmen sukupolven aikana. Lisääntymissykli on hidas: naaras synnyttää yleensä yhden jälkeläisen kerran 6–8 vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://edition.cnn.com/2020/02/07/asia/orangutan-borneo-intl-scli/index.html | Nimeke = This orangutan saw a man wading in snake-infested water and decided to offer a helping hand | Sivusto = CNN | Ajankohta = 8.2.2020 | Viitattu = 8.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> Joskus voi syntyä [[kaksoset]].<ref name=bos/>
Orangit ovat hyvin uhanalaisia lajeja. [[Metsäteollisuus|Metsänhakkuut]], [[kaivos]]toiminta ja [[metsäpalo]]t tuhoavat niiden elinympäristöä. Nämä ongelmat ovat lisääntyneet kuluneen vuosikymmenen aikana. Usein orankeja haittaava toiminta on laitonta ja tapahtuu kansallispuistoissa, joissa hakkuut ja kaivokset ovat kiellettyjä. Edellä mainittujen ongelmien lisäksi orankivauvoja kidnapataan, jotta ne voitaisiin myydä lemmikeiksi.


== Ravinto ==
Muiden suurten apinoiden tavoin orangit ovat huomattavan älykkäitä eläimiä. 1990-luvun puolivälissä tutkijat huomasivat, että jotkut orangit käyttävät [[työkalu]]ja syömiseen. Aiemmin vastaavaa käytöstä oli tavattu [[simpanssit|simpansseilta]]. On jopa väitetty, että orangeilla olisi jonkinlaista [[kulttuuri]]a.
Suurin osa orankien ravinnosta koostuu hedelmistä, mutta niiden lisäksi ne syövät erittäin monipuolisesti esimerkiksi versoja, nuoria lehtiä, puun kuorta, hyönteisiä, munia ja joskus harvoin lihaa.


== Elintavat ==
Orangit ovat yleensä passiivisia, mutta toisaalta aggressiivinen käytös lajitovereita kohtaan on yleistä. Orangit eivät ole laumaeläimiä ja pitävät usein tarkasti huolta reviiristään. Nuoret orankiurokset yrittävät paritella jokaisen tapaamansa naaraan kanssa, ja tekevät tämän vaikka väkisin, jos naaras ei ole tarpeeksi vahva puolustautuakseen. Täysikäiset naaraat pystyvät vastustamaan nuoria uroksia ja suosivat vanhempia.
Orangit viettävät jopa 90 prosenttia ajastaan puissa. Muiden ihmisapinoiden tavoin orangit ovat huomattavan älykkäitä eläimiä. 1990-luvun puolivälissä tutkijat huomasivat, että jotkut orangit käyttävät [[työkalu]]ja syömiseen. Aiemmin vastaavaa käytöstä oli tavattu [[simpanssit|simpansseilta]]. Sittemmin orankien on todettu jopa harjoittavan kulttuurista tiedonvälitystä: orankien työkalutaidot ja tapa rakentaa pesäpaikkoja puuhun riippuvat niiden sosiaalisesta viiteryhmästä. Oppiminen tapahtuu ilmeisesti pääosin mallioppimisen avulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12511649 | Nimeke = Orangutan cultures and the evolution of material culture | Tekijä = van Schaik, et al. | Ajankohta = 3.1.2003 | Julkaisu = Science | Julkaisija = | Viitattu = 13.4.2015}}</ref>


Urosorangit ovat yksineläjiä. Metsässä kulkiessaan ne ääntelevät kovaäänisesti välttyäkseen kohtaamasta lajitovereitaan. Orangin huuto kantaa jopa kahden kilometrin päähän. Naaraat puolestaan kasvattavat jälkeläisiään kuudesta seitsemään vuotta, kunnes nämä ovat oppineet selviytymiseen tarvittavat taidot. Naaraspoikaset saattavat tosin pysytellä emonsa lähettyvillä jopa kaksi kertaa kauemmin oppiakseen myöhemmin tarvittavia hoivataitoja.{{lähde}} Luonnossa orangit elävät 30–40 vuotta, vankeudessa jopa 60.<ref>[http://animals.nationalgeographic.com/animals/mammals/orangutan.html National Geographic] {{Wayback|1=http://animals.nationalgeographic.com/animals/mammals/orangutan.html |päiväys=20070616133849 }}</ref>
{{Commons|Pongo|orangit}}


Leipzigin eläintarhassa suoritetun tutkimuksen mukaan orangit ovat ihmisen jälkeen kädellisistä taitavimpia kaupankävijöitä. Ne muistavat annettujen lahjojen ja tehtyjen palvelusten arvon paremmin kuin gorillat tai simpanssit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.redorbit.com/news/science/1615583/calculated_reciprocity_observed_in_orangutans/ | Nimeke = ‘Calculated Reciprocity’ Observed In Orangutans | Tekijä = | Ajankohta = 25.12.2008 | Julkaisu = Redorbit | Julkaisija = | Viitattu = 13.4.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150924123314/http://www.redorbit.com/news/science/1615583/calculated_reciprocity_observed_in_orangutans/ | arkistoitu = 24.9.2015 }}</ref>
[[Luokka:Ihmisapinat]]


[[Tiedosto:Orangutans.ogv|pienoiskuva|oikea]]
[[an:Arangutan]]

[[ast:Orangután]]
== Lähteet ==
[[id:Orang utan]]
{{Viitteet|viitteet=
[[ms:Orang utan]]
<ref name=natgeo>Goldman, Jason G.: [https://news.nationalgeographic.com/2017/11/new-orangutan-species-sumatra-borneo-indonesia-animals/ New Species of Orangutan Is Rarest Great Ape on Earth.] National Geographic, 2.11.2017. Viitattu 3.11.2017.</ref>
[[bg:Орангутани]]
<ref name=yle17>[https://yle.fi/uutiset/3-9914071 Sumatralta löytyi uusi orankilaji – vain muutama sata yksilöä jäljellä.] Yle Uutiset, luonto, 2.11.2017. Viitattu 3.11.2017.</ref>
[[ca:Orangutan]]
}}
[[cs:Orangutan]]

[[da:Orangutang]]
== Aiheesta muualla ==
[[de:Orang-Utan]]
* [https://wwf.fi/elainlajit/orangit/ Oranki] WWF
[[en:Orangutan]]
* [http://www.unep.org/grasp/docs/2007Jan-LastStand-of-Orangutan-report.pdf UNEP] {{Wayback|1=http://www.unep.org/grasp/docs/2007Jan-LastStand-of-Orangutan-report.pdf |päiväys=20110516222008 }}
[[es:Pongo]]

[[eo:Orangutano]]
{{Taksopalkki}}
[[fr:Orang-outan]]
[[Luokka:Isot ihmisapinat]]
[[gl:Orangután]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[ko:오랑우탄]]
[[hr:Orangutan]]
[[io:Orangutano]]
[[ia:Orangutan]]
[[he:אורנגאוטן]]
[[lt:Orangutanai]]
[[nl:Orang-oetans]]
[[ja:オランウータン]]
[[no:Orangutang]]
[[pl:Orangutan]]
[[pt:Orangotango]]
[[qu:Orangutan]]
[[ru:Орангутан]]
[[simple:Orangutan]]
[[sk:Orangutan]]
[[sv:Orangutang]]
[[ta:ஒராங்குட்டான்]]
[[tr:Orangutan]]
[[zh:人猿]]

Nykyinen versio 19. huhtikuuta 2024 kello 16.29

Hakusana ”oranki” ohjaa tänne. Oranki on myös kylä Pellon kunnassa Lapissa.
Orangit
Sumatranoranki (Pongo abelii)
Sumatranoranki (Pongo abelii)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Yläheimo: Ihmisapinat Hominoidea
Heimo: Isot ihmisapinat Hominidae
Alaheimo: Ponginae
Suku: Orangit
Pongo
Lacépède, 1799
Lajit
Katso myös

  Orangit Wikispeciesissä
  Orangit Commonsissa

Orangit (Pongo) on ihmisapinasuku. Orangeilla on pitkät kädet ja oranssinpunertava, joskus ruskea karva. Orankien tavanomainen pituus on 120–150 cm ja paino 30–80 kg. Urokset ovat noin puolet painavampia kuin naaraat. Useissa kielissä orankia tarkoittava sana, ”orangutan”, tulee malaijin kielestä ja tarkoittaa metsän ihmistä.

Orankilajeja on kolme: sumatranoranki (Pongo abelii), borneonoranki (Pongo pygmeaus) ja tapanulioranki (Pongo tapanuliensis)[1][2]. Borneonoranki jaetaan edelleen kolmeen alalajiin: P. p. pygmaeus, P. p. moreo ja P. p. wurmbii. Yhteensä isoja ihmisapinoita on kahdeksan lajia, joihin sisältyy edellisten lisäksi ihminen, simpanssi, bonobo, gorilla ja Gorilla beringei. Tapanulioranki on alustava suomenkielinen nimi vuonna 2017 omaksi lajikseen tunnistetulle, Sumatran saarella elävälle alle tuhannen yksilön orankipopulaatiolle.[2]

Orankien levinneisyys kattoi aiemmin lähes koko Kaakkois-Aasian, mutta nykyään orankeja elää luonnossa vain Borneon ja Sumatran saarten sademetsissä.[3] Borneon ja Sumatran orankeja pidettiin pitkään saman lajin alalajeina, mutta nykyään ne luokitellaan eri lajeiksi. Borneonorankeja on arviolta 41 000 ja ne ovat äärimmäisen uhanalaisia. Sumatranorankeja on noin 7 000 ja ne ovat äärimmäisen uhanalaisia. Eräät tutkijat arvelevat, että elinkykyiset kannat menetetään vuonna 2020.lähde? Metsänhakkuut, kaivostoiminta ja metsäpalot tuhoavat niiden elinympäristöä. Orankien asuttamia metsiä on raivattu riisipelloiksi ja öljypalmun viljelyyn.[4] Nämä ongelmat ovat lisääntyneet kuluneen vuosikymmenen aikana. Usein orankeja haittaava toiminta on laitonta ja tapahtuu kansallispuistoissa, joissa hakkuut ja kaivokset ovat kiellettyjä. Edellä mainittujen ongelmien lisäksi orankivauvoja pyydystetään, jotta ne voitaisiin myydä lemmikeiksi.[5]

Borneon saarella elävien orankien määrän on arvioitu vähentyneen 80 prosenttia kolmen sukupolven aikana. Lisääntymissykli on hidas: naaras synnyttää yleensä yhden jälkeläisen kerran 6–8 vuodessa.[6] Joskus voi syntyä kaksoset.[5]

Suurin osa orankien ravinnosta koostuu hedelmistä, mutta niiden lisäksi ne syövät erittäin monipuolisesti esimerkiksi versoja, nuoria lehtiä, puun kuorta, hyönteisiä, munia ja joskus harvoin lihaa.

Orangit viettävät jopa 90 prosenttia ajastaan puissa. Muiden ihmisapinoiden tavoin orangit ovat huomattavan älykkäitä eläimiä. 1990-luvun puolivälissä tutkijat huomasivat, että jotkut orangit käyttävät työkaluja syömiseen. Aiemmin vastaavaa käytöstä oli tavattu simpansseilta. Sittemmin orankien on todettu jopa harjoittavan kulttuurista tiedonvälitystä: orankien työkalutaidot ja tapa rakentaa pesäpaikkoja puuhun riippuvat niiden sosiaalisesta viiteryhmästä. Oppiminen tapahtuu ilmeisesti pääosin mallioppimisen avulla.[7]

Urosorangit ovat yksineläjiä. Metsässä kulkiessaan ne ääntelevät kovaäänisesti välttyäkseen kohtaamasta lajitovereitaan. Orangin huuto kantaa jopa kahden kilometrin päähän. Naaraat puolestaan kasvattavat jälkeläisiään kuudesta seitsemään vuotta, kunnes nämä ovat oppineet selviytymiseen tarvittavat taidot. Naaraspoikaset saattavat tosin pysytellä emonsa lähettyvillä jopa kaksi kertaa kauemmin oppiakseen myöhemmin tarvittavia hoivataitoja.lähde? Luonnossa orangit elävät 30–40 vuotta, vankeudessa jopa 60.[8]

Leipzigin eläintarhassa suoritetun tutkimuksen mukaan orangit ovat ihmisen jälkeen kädellisistä taitavimpia kaupankävijöitä. Ne muistavat annettujen lahjojen ja tehtyjen palvelusten arvon paremmin kuin gorillat tai simpanssit.[9]

  1. Goldman, Jason G.: New Species of Orangutan Is Rarest Great Ape on Earth. National Geographic, 2.11.2017. Viitattu 3.11.2017.
  2. a b Sumatralta löytyi uusi orankilaji – vain muutama sata yksilöä jäljellä. Yle Uutiset, luonto, 2.11.2017. Viitattu 3.11.2017.
  3. http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/ulkomaiset/oranki/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. McGavin, George C.: Laijinsa viimeiset, Maailman uhanalaisia eläimiä. Otava, 2007, s.64–65
  5. a b FAQ Borneo Orangutan Survival Foundation. Arkistoitu 1.2.2020. Viitattu 9.2.2020. (englanniksi)
  6. This orangutan saw a man wading in snake-infested water and decided to offer a helping hand CNN. 8.2.2020. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)
  7. van Schaik, et al.: Orangutan cultures and the evolution of material culture Science. 3.1.2003. Viitattu 13.4.2015.
  8. National Geographic (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ‘Calculated Reciprocity’ Observed In Orangutans Redorbit. 25.12.2008. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 13.4.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]