Ero sivun ”Länsimainen kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
| (34 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto: |
[[Tiedosto:Plato Pio-Clemetino Inv305.jpg|thumb|upright|Kreikkalainen [[Platon]] on yksi länsimaisen filosofian perustajista.]] |
||
'''Länsimainen kulttuuri''' on |
'''Länsimainen kulttuuri''' on [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] alkunsa saanut [[kulttuuri]]n muoto, joka on myöhemmin levinnyt muihinkin maanosiin, erityisesti [[Pohjois-Amerikka]]an ja [[Australia]]an. Länsimaisen kulttuuripiirin paikalliset ja ajalliset rajat eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisesti määriteltävissä. Toisinaan myös [[Latinalainen Amerikka]] luetaan länsimaiseen kulttuuripiiriin kuuluvaksi. |
||
== Levinneisyys == |
== Levinneisyys == |
||
Historioitsija [[Arnold J. Toynbee]] |
Historioitsija [[Arnold J. Toynbee]] katsoi 1940-luvulla maailman jakautuvan selvästi erottuviksi länsimaiseksi, [[ortodoksisuus|ortodoksiseksi]], [[islam]]ilaiseksi, [[intia]]laiseksi ja [[Kaukoitä|Kaukoidän]] kulttuuriksi, joista viimeksi mainittu voidaan jakaa edelleen [[kiina]]laiseen ja [[japani]]laiseen haaraan. Hänen mukaansa länsimaisen kulttuurin levinneisyysalue käsittää Euroopan [[Katolinen kirkko|katoliset]] ja [[Protestanttisuus|protestanttiset]] maat, Pohjois- ja [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikan]], [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]], [[Australia]]n ja [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]]. Itä-Euroopan ortodoksiset maat hän sen sijaan käsitti länsimaista erilliseksi kulttuuriksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Toynbee, Arnold | Nimeke=Historia uudessa valossa | Selite=(A study of history, 1946.) Vuosina 1934 ja 1939 ilmestyneestä kuusiosaisesta teoksesta toimittanut D. C. Somerwell. Suomentanut Kai Kaila | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1950}}</ref> |
||
Myöhemmin esimerkiksi [[Samuel P. Huntington]] on määritellyt länsimaisen kulttuuripiirin suppeammin. Hänen mukaansa [[Latinalainen Amerikka]] on jo muodostunut siitä erilliseksi, omaksi kulttuuripiirikseen, ja vaikka myös [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] |
Myöhemmin esimerkiksi [[Samuel P. Huntington]] on määritellyt länsimaisen kulttuuripiirin suppeammin. Hänen mukaansa [[Latinalainen Amerikka]] on jo muodostunut siitä erilliseksi, omaksi kulttuuripiirikseen, ja vaikka myös [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] eurooppalaisperäisellä väestönosalla on tai on ollut, paitsi poliittisesti, myös kulttuurisesti suuri vaikutusvalta, on maa nykyisin pikemminkin luettava [[Afrikka|afrikkalaiseen]] kulttuuriin kuuluvaksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Huntington, Samuel P. | Nimeke=Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys | Selite=(The clash of civilizations: Remaking of world order, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra cognita | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5202-72-0}}</ref> |
||
== |
== Osa-alueita == |
||
=== Alkuperä === |
|||
{{Kesken}} |
|||
Maailman varhaisimmista korkeakulttuureista [[Mesopotamia]]sta ja [[Muinainen Egypti|Egyptistä]] ovat lähtöisin monet länsimaisen kulttuurin peruselementit, kuten [[Kirjoitustaidon historia|aakkoskirjoitus]], [[geometria]]n, [[ajanlasku]]n ja [[Tähtitiede|tähtitieteen]] perusteet, tärkeät myytit kuten [[Vedenpaisumusmyytit|vedenpaisumus]], sekä monet maanviljelyyn liittyvät välineet ja tekniikat.<ref>Perry 2001, s. 26.</ref> |
|||
Länsimainen kulttuuri sai alkunsa Länsi-Euroopassa, kun Herman Hesse luhistui. |
|||
=== Uskonnon, maailmankuvan ja ihmiskuvan alkuperä === |
|||
==Vaikutus== |
|||
[[Heprealaiset]] perustivat [[Monoteismi|yksijumalaisuuden]] ja [[Juutalaisuus|juutalaisen uskonnon]], jolle länsimainen juutalais-kristillinen kulttuuri perustuu. Heprealaisten uskonnosta ovat lähtöisin länsimainen [[individualismi]] sekä käsitykset ihmisen [[Vapaa tahto|vapaasta tahdosta]] ja ihmisestä Jumalan kuvana. Heprealaisten käsitys tulevasta messiaanisesta, kultaisesta rauhan ja oikeudenmukaisuuden ajasta on vaikuttanut länsimaiseen ajatukseen kehityksen hyödyllisestä voimasta. Heprealaisten kirjoitukset vaikuttivat myös monella tavalla länsimaiseen uskonnolliseen ja maalliseen kirjallisuuteen.<ref>Perry 2001, s. 39.</ref> |
|||
{{kesken}} |
|||
Juutalaisuudesta ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]] kehittynyt [[kristinusko]] nousi länsimaisuuden keskeiseksi uskonnoksi. Se tarjosi eurooppalaiselle ihmiselle muun muassa uudenlaisen käsityksen omasta kuolemattomuudestaan.<ref>Perry 2001, s. 120, 122.</ref> |
|||
{{katso myös|[[Humanismi]]}} |
|||
=== Filosofia ja tiede === |
|||
{{pääartikkeli|[[Länsimaisen filosofian historia]]}} |
|||
Länsimainen [[filosofia]] on kytkeytynyt länsimaissa muiden [[tiede|tieteiden]] ja erityisesti [[luonnontiede|luonnontieteiden]] kehitykseen. Se jaetaan ylätasolla tyypillisesti kolmeen jaksoon – [[Antiikin filosofia|antiikkiin]], [[Keskiajan filosofia|keskiaikaan]] ja uuteen aikaan. [[Nykyfilosofia]]an kuuluu filosofinen kehitys 1900-luvulta nykypäiviin. |
|||
Antiikin kreikkalaiset toivat länsimaiseen maailmankatsomukseen filosofisen, [[Rationaalisuus|rationaalisen]] ja tieteellisen ajattelun. He uskoivat, että luonto ei seuraa jumalolentojen käskyjä vaan [[Luonnonlait|luonnonlakeja]]. Ihmistä he pitivät järjellisenä ja vastuullisena yksilönä, joka halusi olla vapaa.<ref>Perry 2001, s. 41.</ref> |
|||
{{katso myös|[[Tieteellinen menetelmä]]}} |
|||
=== Yhteiskunta === |
|||
[[Demokratia]] syntyi [[Antiikin Ateena|Ateenan kaupunkivaltiossa]] Kreikassa.<ref>Perry 2001, s. 47.</ref> Länsimaisen lain, valtion, hallinnon ja kansalaisuuden perustan loivat antiikin roomalaiset. [[Roomalainen oikeus|Roomalaisesta laista]] tuli useimpien myöhempien Euroopan valtioiden lakien perusta.<ref>Perry 2001, s. 85, 120.</ref> |
|||
[[Keskiaika|Keskiajalla]] länsimaisen sivistyksen keskus siirtyi Välimereltä pohjoisemmaksi. Syntyi yhteinen eurooppalainen kulttuuri, jossa kristillinen, kreikkalais-roomalainen ja germaaninen perinne yhdistyivät. Kulttuurin keskipisteessä oli kristinusko, latina oli tiedollisen elämän pääkieli, ja germaaniset käytännöt levisivät sosiaalisiin ja oikeudellisiin suhteisiin.<ref>Perry 2001, s. 144.</ref> |
|||
Keskiajan lopulla länsimainen filosofia, taiteet ja kirjallisuus nousivat uuteen kukoistukseen. [[Yliopisto]]laitos syntyi ja kehitettiin [[skolastiikka]].<ref>Perry 2001, s. 182.</ref> |
|||
Keskiajalta ovat peräisin muun muassa eurooppalaiset kaupungit, [[keskiluokka]], valtiojärjestelmä, englantilainen [[tapaoikeus]] ja yliopistot. Keskiajan oppineet välittivät nykyaikaan myös oleellisia antiikin kreikkalaisten ja arabien kirjoituksia. Nykyajan länsimaisuus onkin monella tapaa keskiajan perintöä. Keskiaikaa seurasivat 1400-luvun [[renessanssi]], [[uskonpuhdistus]] ja 1700-luvun [[Valistus|valistuksen]] aika, ja niiden myötä moni asia muuttui länsimaisessa kulttuurissa perusteellisesti.<ref>Perry 2001, s. 202–213.</ref> |
|||
1800-luvulta alkaen länsimaista ajattelua, kulttuuria ja yhteiskuntaa muokkasivat muun muassa [[teollinen vallankumous]], [[imperialismi]], [[liberalismi]], [[konservatismi]], [[nationalismi]], [[positivismi]], [[darvinismi]], [[marxilaisuus]] ja [[feminismi]].<ref>Perry 2001, s. xii–xv.</ref> |
|||
=== Taiteet === |
|||
[[Kuva:Chartres 1.jpg|thumb|[[Chartresin katedraali]] edustaa goottilaista arkkitehtuuria.]] |
|||
Länsimaisiin taiteisiin kuuluvat länsimaiden eli Euroopan ja sen kulttuurisen perinteen jakavan maailman kirjallisuus, kuvataiteet ja esittävät taiteet. Länsimaisen taiteen perusta on [[Antiikin Kreikan taide|antiikin Kreikan]] ja [[Rooman valtakunnan taide|Rooman]] taiteissa. [[Kristinusko]]n myötä tämä perusta kehittyi ja levisi muuallekin Eurooppaan. Eurooppalaisten löydettyä Amerikan eurooppalaiset taiteen tyylit levisivät Uuteen maailmaan, missä ne kehittyivät omiksi perinteikseen alkuperäisasukkaiden kulttuurin rinnalla.<ref name=eb-arts>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/art/Western-arts | Nimeke = Western arts | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 31.5.2020 }}</ref> |
|||
==== Arkkitehtuuri ==== |
|||
Länsimaisen [[arkkitehtuurin historia]]an lukeutuu [[Antiikin Kreikan arkkitehtuuri|antiikin Kreikan]] ja [[Antiikin Rooman arkkitehtuuri|Rooman]] ajan jälkeen lukuisia tyylikausia ja -suuntauksia, kuten [[Bysantin arkkitehtuuri]], [[Karolinginen arkkitehtuuri|karolinginen]], [[Ottolainen arkkitehtuuri|ottolainen]], [[Romaaninen arkkitehtuuri|romaaninen]] ja [[Goottilainen arkkitehtuuri|goottilainen]] arkkitehtuuri, [[Renessanssin arkkitehtuuri|renessanssi]], [[manierismi]], [[Barokin arkkitehtuuri|barokki]], [[rokokoo]], [[Uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassismi]], [[uusgotiikka]], [[jugend]], [[funktionalismi]] ja [[modernismi]]. |
|||
==== Kuvataide ==== |
|||
{{katso myös|[[Taiteen historia]]}} |
|||
[[Antiikin Kreikan taide]] on vaikuttanut paljon länsimaiseen taiteeseen. Länsimainen taide oli pitkään uskonnollista. Keskiajalta alkaen on syntynyt useita [[Taidesuuntaus|taidesuuntauksia]]. |
|||
==== Kirjallisuus ==== |
|||
Länsimaisen kirjallisuuden valtakieliä ovat [[indoeurooppalaiset kielet]], kuten [[Kreikan kieli|kreikka]] ja [[latina]] sekä uudemmat [[Romaaniset kielet|romaaniset]], [[Germaaniset kielet|germaaniset]], [[Balttilaiset kielet|balttilaiset]] ja [[Slaavilaiset kielet|slaavilaiset]] kielet. Pienempiä länsimaisen kirjallisuuden kieliryhmiä ovat muun muassa [[Suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaiset]] ja [[Seemiläiset kielet|seemiläiset]] kielet.<ref name=eb-literature>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/art/Western-literature | Nimeke = Western literature | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 31.5.2020 }}</ref> |
|||
Länsimaisen kirjallisuuden juuret ovat [[Antiikin Kreikan kirjallisuus|antiikin Kreikassa]] ja [[Antiikin Rooman kirjallisuus|Roomassa]]. Näiden kulttuurien kirjallinen perintö levisi kristinuskon myötä muualle Eurooppaan ja sen kansankieliin. Euroopan suulliseen kirjallisuuteen kuuluvat monet eepokset kuten skandinaavien [[Edda|Edda-runot]].<ref name=eb-literature /> |
|||
Länsimaisessa kirjallisuudessa on keskiajalta lähtien kehittynyt useita [[Kirjallisuuden laji|lajeja]] ja tyylejä. Eniten länsimainen kirjallisuus monimuotoistui 1800-luvun aikana, jolloin syntyivät muun muassa [[Romantiikka|romantiikka]], [[Symbolismi kirjallisuudessa|symbolismi]] ja [[Realismi (kirjallisuus)|realismi]].<ref name=eb-literature /> |
|||
==== Musiikki ==== |
|||
{{pääartikkeli|[[Länsimaisen musiikin historia]]}} |
|||
[[Kuva:HaydnPlaying.jpg|thumb|[[Jousikvartetti]] 1700-luvulta.]] |
|||
[[Kuva:Edgar Germain Hilaire Degas 033.jpg|thumb|[[Baletti]] on länsimainen taidetanssin muoto. Maalaus [[Edgar Degas]].]] |
|||
Länsimaisen musiikin juuret ovat [[Hedelmällinen puolikuu|hedelmällisen puolikuun]] alueella, josta vaikutteet levisivät Välimeren kautta Kreikkaan, Roomaan ja muualle Eurooppaan. Aluksi musiikki oli länsimaissa pääasiassa [[Kirkkomusiikki|uskonnollista]], mutta vuosisatojen kuluessa musiikkia alettiin pitää nautintona sinänsä.<ref name=eb-music>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/art/Western-music | Nimeke = Western music | Tekijä = Ralph Thomas Daniel | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 31.5.2020 }}</ref> |
|||
Länsimaisiin musiikillisiin keksintöihin kuuluvat lukuisat erilaiset [[Soitin|soittimet]] sekä esimerkiksi [[polyfonia]], joka kehitettiin varhaiskeskiajalla. Maallinen [[taidemusiikki]] kehittyi [[Uusi aika|uudella ajalla]]. Syntyivät muun muassa [[sinfonia]]t, [[Konsertto|konsertot]], [[barokkimusiikki]], [[kamarimusiikki]], orkesterimusiikki, [[ooppera]] ja monenlaisia tansseja. [[Populaarimusiikki|Populaarimusiikin]] eri muodot nousivat länsimaissa hyvin suosituiksi 1900-luvulla.<ref name=eb-music /> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Perry, Marvin | Nimeke = Western Civilization: A Brief History | Vuosi = 2001 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Houghton Mifflin | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 0-618-00476-9 }} |
|||
=== Viitteet === |
|||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Nykyinen versio 13. marraskuuta 2023 kello 12.16
Länsimainen kulttuuri on Länsi-Euroopassa alkunsa saanut kulttuurin muoto, joka on myöhemmin levinnyt muihinkin maanosiin, erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan. Länsimaisen kulttuuripiirin paikalliset ja ajalliset rajat eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisesti määriteltävissä. Toisinaan myös Latinalainen Amerikka luetaan länsimaiseen kulttuuripiiriin kuuluvaksi.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historioitsija Arnold J. Toynbee katsoi 1940-luvulla maailman jakautuvan selvästi erottuviksi länsimaiseksi, ortodoksiseksi, islamilaiseksi, intialaiseksi ja Kaukoidän kulttuuriksi, joista viimeksi mainittu voidaan jakaa edelleen kiinalaiseen ja japanilaiseen haaraan. Hänen mukaansa länsimaisen kulttuurin levinneisyysalue käsittää Euroopan katoliset ja protestanttiset maat, Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Etelä-Afrikan, Australian ja Uuden-Seelannin. Itä-Euroopan ortodoksiset maat hän sen sijaan käsitti länsimaista erilliseksi kulttuuriksi.[1]
Myöhemmin esimerkiksi Samuel P. Huntington on määritellyt länsimaisen kulttuuripiirin suppeammin. Hänen mukaansa Latinalainen Amerikka on jo muodostunut siitä erilliseksi, omaksi kulttuuripiirikseen, ja vaikka myös Etelä-Afrikassa eurooppalaisperäisellä väestönosalla on tai on ollut, paitsi poliittisesti, myös kulttuurisesti suuri vaikutusvalta, on maa nykyisin pikemminkin luettava afrikkalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi.[2]
Osa-alueita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailman varhaisimmista korkeakulttuureista Mesopotamiasta ja Egyptistä ovat lähtöisin monet länsimaisen kulttuurin peruselementit, kuten aakkoskirjoitus, geometrian, ajanlaskun ja tähtitieteen perusteet, tärkeät myytit kuten vedenpaisumus, sekä monet maanviljelyyn liittyvät välineet ja tekniikat.[3]
Uskonnon, maailmankuvan ja ihmiskuvan alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heprealaiset perustivat yksijumalaisuuden ja juutalaisen uskonnon, jolle länsimainen juutalais-kristillinen kulttuuri perustuu. Heprealaisten uskonnosta ovat lähtöisin länsimainen individualismi sekä käsitykset ihmisen vapaasta tahdosta ja ihmisestä Jumalan kuvana. Heprealaisten käsitys tulevasta messiaanisesta, kultaisesta rauhan ja oikeudenmukaisuuden ajasta on vaikuttanut länsimaiseen ajatukseen kehityksen hyödyllisestä voimasta. Heprealaisten kirjoitukset vaikuttivat myös monella tavalla länsimaiseen uskonnolliseen ja maalliseen kirjallisuuteen.[4]
Juutalaisuudesta ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla Rooman valtakunnassa kehittynyt kristinusko nousi länsimaisuuden keskeiseksi uskonnoksi. Se tarjosi eurooppalaiselle ihmiselle muun muassa uudenlaisen käsityksen omasta kuolemattomuudestaan.[5]
- Katso myös: Humanismi
Filosofia ja tiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Länsimaisen filosofian historia
Länsimainen filosofia on kytkeytynyt länsimaissa muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen. Se jaetaan ylätasolla tyypillisesti kolmeen jaksoon – antiikkiin, keskiaikaan ja uuteen aikaan. Nykyfilosofiaan kuuluu filosofinen kehitys 1900-luvulta nykypäiviin.
Antiikin kreikkalaiset toivat länsimaiseen maailmankatsomukseen filosofisen, rationaalisen ja tieteellisen ajattelun. He uskoivat, että luonto ei seuraa jumalolentojen käskyjä vaan luonnonlakeja. Ihmistä he pitivät järjellisenä ja vastuullisena yksilönä, joka halusi olla vapaa.[6]
- Katso myös: Tieteellinen menetelmä
Yhteiskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Demokratia syntyi Ateenan kaupunkivaltiossa Kreikassa.[7] Länsimaisen lain, valtion, hallinnon ja kansalaisuuden perustan loivat antiikin roomalaiset. Roomalaisesta laista tuli useimpien myöhempien Euroopan valtioiden lakien perusta.[8]
Keskiajalla länsimaisen sivistyksen keskus siirtyi Välimereltä pohjoisemmaksi. Syntyi yhteinen eurooppalainen kulttuuri, jossa kristillinen, kreikkalais-roomalainen ja germaaninen perinne yhdistyivät. Kulttuurin keskipisteessä oli kristinusko, latina oli tiedollisen elämän pääkieli, ja germaaniset käytännöt levisivät sosiaalisiin ja oikeudellisiin suhteisiin.[9]
Keskiajan lopulla länsimainen filosofia, taiteet ja kirjallisuus nousivat uuteen kukoistukseen. Yliopistolaitos syntyi ja kehitettiin skolastiikka.[10]
Keskiajalta ovat peräisin muun muassa eurooppalaiset kaupungit, keskiluokka, valtiojärjestelmä, englantilainen tapaoikeus ja yliopistot. Keskiajan oppineet välittivät nykyaikaan myös oleellisia antiikin kreikkalaisten ja arabien kirjoituksia. Nykyajan länsimaisuus onkin monella tapaa keskiajan perintöä. Keskiaikaa seurasivat 1400-luvun renessanssi, uskonpuhdistus ja 1700-luvun valistuksen aika, ja niiden myötä moni asia muuttui länsimaisessa kulttuurissa perusteellisesti.[11]
1800-luvulta alkaen länsimaista ajattelua, kulttuuria ja yhteiskuntaa muokkasivat muun muassa teollinen vallankumous, imperialismi, liberalismi, konservatismi, nationalismi, positivismi, darvinismi, marxilaisuus ja feminismi.[12]
Taiteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Länsimaisiin taiteisiin kuuluvat länsimaiden eli Euroopan ja sen kulttuurisen perinteen jakavan maailman kirjallisuus, kuvataiteet ja esittävät taiteet. Länsimaisen taiteen perusta on antiikin Kreikan ja Rooman taiteissa. Kristinuskon myötä tämä perusta kehittyi ja levisi muuallekin Eurooppaan. Eurooppalaisten löydettyä Amerikan eurooppalaiset taiteen tyylit levisivät Uuteen maailmaan, missä ne kehittyivät omiksi perinteikseen alkuperäisasukkaiden kulttuurin rinnalla.[13]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Länsimaisen arkkitehtuurin historiaan lukeutuu antiikin Kreikan ja Rooman ajan jälkeen lukuisia tyylikausia ja -suuntauksia, kuten Bysantin arkkitehtuuri, karolinginen, ottolainen, romaaninen ja goottilainen arkkitehtuuri, renessanssi, manierismi, barokki, rokokoo, uusklassismi, uusgotiikka, jugend, funktionalismi ja modernismi.
Kuvataide
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Taiteen historia
Antiikin Kreikan taide on vaikuttanut paljon länsimaiseen taiteeseen. Länsimainen taide oli pitkään uskonnollista. Keskiajalta alkaen on syntynyt useita taidesuuntauksia.
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Länsimaisen kirjallisuuden valtakieliä ovat indoeurooppalaiset kielet, kuten kreikka ja latina sekä uudemmat romaaniset, germaaniset, balttilaiset ja slaavilaiset kielet. Pienempiä länsimaisen kirjallisuuden kieliryhmiä ovat muun muassa suomalais-ugrilaiset ja seemiläiset kielet.[14]
Länsimaisen kirjallisuuden juuret ovat antiikin Kreikassa ja Roomassa. Näiden kulttuurien kirjallinen perintö levisi kristinuskon myötä muualle Eurooppaan ja sen kansankieliin. Euroopan suulliseen kirjallisuuteen kuuluvat monet eepokset kuten skandinaavien Edda-runot.[14]
Länsimaisessa kirjallisuudessa on keskiajalta lähtien kehittynyt useita lajeja ja tyylejä. Eniten länsimainen kirjallisuus monimuotoistui 1800-luvun aikana, jolloin syntyivät muun muassa romantiikka, symbolismi ja realismi.[14]
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Länsimaisen musiikin historia
Länsimaisen musiikin juuret ovat hedelmällisen puolikuun alueella, josta vaikutteet levisivät Välimeren kautta Kreikkaan, Roomaan ja muualle Eurooppaan. Aluksi musiikki oli länsimaissa pääasiassa uskonnollista, mutta vuosisatojen kuluessa musiikkia alettiin pitää nautintona sinänsä.[15]
Länsimaisiin musiikillisiin keksintöihin kuuluvat lukuisat erilaiset soittimet sekä esimerkiksi polyfonia, joka kehitettiin varhaiskeskiajalla. Maallinen taidemusiikki kehittyi uudella ajalla. Syntyivät muun muassa sinfoniat, konsertot, barokkimusiikki, kamarimusiikki, orkesterimusiikki, ooppera ja monenlaisia tansseja. Populaarimusiikin eri muodot nousivat länsimaissa hyvin suosituiksi 1900-luvulla.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perry, Marvin: Western Civilization: A Brief History. Houghton Mifflin, 2001. ISBN 0-618-00476-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Toynbee, Arnold: Historia uudessa valossa. (A study of history, 1946.) Vuosina 1934 ja 1939 ilmestyneestä kuusiosaisesta teoksesta toimittanut D. C. Somerwell. Suomentanut Kai Kaila. Porvoo Helsinki: WSOY, 1950.
- ↑ Huntington, Samuel P.: Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys. (The clash of civilizations: Remaking of world order, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2003. ISBN 952-5202-72-0.
- ↑ Perry 2001, s. 26.
- ↑ Perry 2001, s. 39.
- ↑ Perry 2001, s. 120, 122.
- ↑ Perry 2001, s. 41.
- ↑ Perry 2001, s. 47.
- ↑ Perry 2001, s. 85, 120.
- ↑ Perry 2001, s. 144.
- ↑ Perry 2001, s. 182.
- ↑ Perry 2001, s. 202–213.
- ↑ Perry 2001, s. xii–xv.
- ↑ Western arts Encyclopaedia Britannica. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ a b c Western literature Encyclopaedia Britannica. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ a b Ralph Thomas Daniel: Western music Encyclopaedia Britannica. Viitattu 31.5.2020.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Murray, Charles A.: Human accomplishment: The pursuit of excellence in the arts and sciences, 800 B.C. to 1950. New York: HarperCollins, 2003. ISBN 006019247X. (englanniksi)
