Ero sivun ”Gustaf von Numers” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Täsmennystä botin avulla: Kannus korvattiin link(e)illä Kannus (kaupunki) |
p ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi -> ylioppilasmatrikkeli.fi |
||
(18 välissä olevaa versiota 15 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|kirjailijasta. [[Gustaf von Numers (heraldikko)| |
{{Tämä artikkeli|kirjailijasta. Samannimisiä ovat [[Gustaf von Numers (heraldikko)|heraldikko Gustaf von Numers]] ja [[Gustaf von Numers (sotilas)|kenraalimajuri Gustaf von Numers]].}} |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
| alkuperäinen nimi = |
|||
| kuva = |
|||
| kuvankoko = |
|||
| kuvateksti = |
|||
| koko nimi = Gustaf Adolf von Numers |
|||
| salanimi = |
|||
| syntymäaika = [[21. maaliskuuta]] [[1848]] |
|||
| syntymäpaikka = [[Maksamaa]] |
|||
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|21|3|1848|6|2|1913}} |
|||
| kuolinpaikka = [[Kannus (kaupunki)|Kannus]] |
|||
| ammatit = |
|||
| äidinkieli = |
|||
| kansallisuus = |
|||
| aikakausi = |
|||
| tyylilajit = |
|||
| aiheet = |
|||
| suuntaus = |
|||
| tuotannon kieli = |
|||
| debyyttiteokset = |
|||
| pääteokset = |
|||
| sivusto = |
|||
| puoliso = |
|||
| lapset = |
|||
| vanhemmat = |
|||
| palkinnot = |
|||
| ehdokkuudet = |
|||
| uskonto = |
|||
| huomioita = |
|||
| allekirjoitus = |
|||
}} |
|||
[[Kuva:Bakom Kuopio.jpg|pienoiskuva|Turun ruotsalaisen teatterin juliste vuodelta 1891 päänumeronaan von Numersin Bakom Kuopio]] |
|||
⚫ | |||
==Henkilötietoja== |
|||
Numers |
Gustaf von Numersin vanhemmat olivat tilanomistaja Lorentz August von Numers (1818–1868) ja Johanna Gustafva Malin (k. 1849)<ref>{{Ylioppilasmatrikkeli|15494|Lorenz August von Numers}} Luettu 9.10.2016.</ref> ja puoliso vuodesta 1875 Lovisa Eleonora Roos.<ref name= "akmm">{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Gustaf von Numers| Tekijä = | Sivut =235–241 |Vuosi = 1954| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Von Numers tuli ylioppilaaksi Vaasassa 1869. Isänsä kuoltua hän sai 1868 huomattavan perinnön, jolla hänen oli tarkoitus rahoittaa jatko-opintonsa yliopistossa. Hän muutti Helsinkiin, mutta ei opiskellut vakavasti. Vuonna 1871 hän matkusteli Ruotsissa ja Norjassa. Hän vuokrasi maatilan [[Ilmajoki|Ilmajoelta]] 1874 ja oli vuodesta 1883 rautatievirkailijana [[Pännäinen|Pännäisten]] asemalla. Tuolloin hän alkoi kirjoittaa. Hänestä tuli asemapäällikkö 1888, mutta 1903 hän joutui eroamaan virastaan. Hän työskenteli [[Heinävesi|Heinävedellä]] 1905–1907 ja sitten viimeksi asemapäällikkönä Kannuksessa 1907–1913.<ref>[https://ylioppilasmatrikkeli.fi/1853-1899/henkilo.php?id=19110 Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899]</ref> |
||
==Kirjallinen tuotanto== |
|||
Numers kirjoitti näytelmiä aluksi [[Kaarlo Bergbom]]in ohjauksessa. Hänen päätyönsä ja läpimurtoteoksensa oli näytelmäsovitus [[Elinan surma]]sta. |
Von Numers kirjoitti [[näytelmä|näytelmiä]] aluksi [[Kaarlo Bergbom]]in ohjauksessa. Hänen päätyönsä ja läpimurtoteoksensa oli näytelmäsovitus [[Elinan surma]]sta. |
||
⚫ | |||
Numersin puoliso oli Helena Roos. |
|||
* ''Eerikki Puke'', esitettiin 1888, ilmestyi 1892<ref name = "akmm"/> |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
* ''Uusi pirtti'', 1893 (alkuteos ''Nystudansen'') |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
Joukko von Numersin näytelmiä jäi keskeneräisiksi, kuten ''Skjalf'', ''Biskop Thomas'' ja ''Kåmmerserådets Viva''. Myöhemmin viimeisteltiin, esitettiin ja painettiin ''Nystundansenin'' (1893) ohella ''Utan präst'' (1894), ''Snälla flickor'' (1897) ja ''Tuukan poika'' (suomennettu 1902).<ref name = "akmm"/> |
|||
⚫ | |||
* Eerikki Puke, 1888 |
|||
== Palkinnot == |
|||
⚫ | |||
* [[Kirjallisuuden valtionpalkinto|Valtion kirjallisuuspalkinto]] 1891 |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
==Lähteet== |
|||
* Uusi pirtti, 1893 |
|||
{{Viitteet}} |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* Vapaasti ladattavia Gustaf von Numersin e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Numers Projekti Lönnrotilta] ja [https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a48381 Project Gutenbergilta] |
|||
* [http:// |
* [http://authorscalendar.info/gvnumers.htm Gustaf von Numers (1848–1913)] {{en}} |
||
* {{IMDb-h|0637902}} |
* {{IMDb-h|0637902}} |
||
* [https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014%3ASRMV1%3A1016 Kannuksen rautatieaseman henkilökuntaa vuonna 1909, kuvassa asemapäällikkö ja kirjailija Gustaf von Numers perheineen, Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma (Finna)] |
|||
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
|||
⚫ | |||
{{Tynkä/Kirjailija}} |
|||
⚫ | |||
{{AAKKOSTUS:Numers, Gustaf von}} |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
[[Luokka:Suomalaiset virkamiehet]] |
|||
[[Luokka:Vuonna 1848 syntyneet]] |
|||
[[Luokka:Vuonna 1913 kuolleet]] |
Nykyinen versio 4. syyskuuta 2023 kello 20.09
Gustaf von Numers | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Gustaf Adolf von Numers |
Syntynyt | 21. maaliskuuta 1848 Maksamaa |
Kuollut | 6. helmikuuta 1913 (64 vuotta) Kannus |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Gustaf Adolf von Numers (21. maaliskuuta 1848 Maksamaa – 6. helmikuuta 1913 Kannus) oli suomenruotsalainen näytelmäkirjailija.
Henkilötietoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gustaf von Numersin vanhemmat olivat tilanomistaja Lorentz August von Numers (1818–1868) ja Johanna Gustafva Malin (k. 1849)[1] ja puoliso vuodesta 1875 Lovisa Eleonora Roos.[2] Von Numers tuli ylioppilaaksi Vaasassa 1869. Isänsä kuoltua hän sai 1868 huomattavan perinnön, jolla hänen oli tarkoitus rahoittaa jatko-opintonsa yliopistossa. Hän muutti Helsinkiin, mutta ei opiskellut vakavasti. Vuonna 1871 hän matkusteli Ruotsissa ja Norjassa. Hän vuokrasi maatilan Ilmajoelta 1874 ja oli vuodesta 1883 rautatievirkailijana Pännäisten asemalla. Tuolloin hän alkoi kirjoittaa. Hänestä tuli asemapäällikkö 1888, mutta 1903 hän joutui eroamaan virastaan. Hän työskenteli Heinävedellä 1905–1907 ja sitten viimeksi asemapäällikkönä Kannuksessa 1907–1913.[3]
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Von Numers kirjoitti näytelmiä aluksi Kaarlo Bergbomin ohjauksessa. Hänen päätyönsä ja läpimurtoteoksensa oli näytelmäsovitus Elinan surmasta.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eerikki Puke, esitettiin 1888, ilmestyi 1892[2]
- Tuukkalan tappelu, 1889 (Striden vid Tuukkala), ilmestyi 1893[2]
- Kuopion takana, 1890, ilmestyi 1891[2], (alkuteos Bakom Kuopio)
- Elinan surma, 1891, ilmestyi 1908[2] (alkuteos Klas Kurck och liten Elin)
- Uusi pirtti, 1893 (alkuteos Nystudansen)
- Pastori Jussilainen, 1895 (alkuteos Pastor Jussilainen)
- Valitut teokset, 1923–1924
Joukko von Numersin näytelmiä jäi keskeneräisiksi, kuten Skjalf, Biskop Thomas ja Kåmmerserådets Viva. Myöhemmin viimeisteltiin, esitettiin ja painettiin Nystundansenin (1893) ohella Utan präst (1894), Snälla flickor (1897) ja Tuukan poika (suomennettu 1902).[2]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kotivuori, Yrjö: Lorenz August von Numers. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 9.10.2016.
- ↑ a b c d e f Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Gustaf von Numers, s. 235–241. Porvoo: WSOY, 1954.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vapaasti ladattavia Gustaf von Numersin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta ja Project Gutenbergilta
- Gustaf von Numers (1848–1913) (englanniksi)
- Gustaf von Numers Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Kannuksen rautatieaseman henkilökuntaa vuonna 1909, kuvassa asemapäällikkö ja kirjailija Gustaf von Numers perheineen, Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma (Finna)