Ero sivun ”Puristussuhde” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi: pl:Stopień sprężania |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5 |
||
| (20 välissä olevaa versiota 15 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}} |
|||
'''Puristussuhde''' on [[polttomoottori]]n [[puristustilavuus|puristustilavuuden]] ja [[iskutilavuus|iskutilavuuden]] summan suhde puristustilavuuteen. Puristussuhde siis kertoo, kuinka paljon polttoaine-ilmaseos puristuu ennen syttymistään. |
'''Puristussuhde''' on [[polttomoottori]]n [[puristustilavuus|puristustilavuuden]] ja [[iskutilavuus|iskutilavuuden]] summan suhde puristustilavuuteen. Puristussuhde siis kertoo, kuinka paljon polttoaine-ilmaseos puristuu ennen syttymistään. |
||
Yksi merkittävä asia polttomoottorin toiminnalle on puristussuhde. Puristussuhde tarkoittaa sitä, kuinka pieneen tilaan polttoaineseos puristetaan puristustahdin aikana. Tavallisesti vapaastihengittävän (eli ahtamattoman) moottorin puristussuhde on välillä 9:1 - 10:1. Esimerkiksi jos suhde on 10:1, puristetaan seos sylinterissä; puristustahdissa tilavuudeltaan yhteen kymmenesosaan vapaasta tilavuudestaan. Puristussuhde on sikäli merkityksellinen koska se vaikuttaa suoraan moottorin termiseen hyötysuhteeseen, eli siihen paljonko polttoaineesta saadaan energiaa sen palaessa. Mitä korkeampi puristussuhde, sitä parempi hyötysuhde. Puristussuhdetta ei kuitenkaan voi rajattomasti nostaa polttoaineen huonon puristuskestävyyden takia. Kun polttoaineseos puristetaan kasaan kuumenee se huomattavasti, mitä korkeampi puristussuhde, sitä enemmän seos kuumenee. Polttoaineella on vain rajallinen puristuskestävyys, ja kun tuo raja saavutetaan tapahtuu itsesytytys, eli polttoaine syttyy palamaan itsekseen josta seuraa nopea liekkirintama joka vielä törmää sytytystulpan sytyttämään liekkirintamaan. Kun nämä liekkirintamat kohtaavat syntyy paineisku, joka rasittaa moottoria huomattavasti ja voi jopa puhkaista männät. Tämä ilmiö tunnetaan [[nakutus|nakutuksena]], ja siitä lähteekin voimakas kaliseva tai nakuttava ääni josta ilmiö on saanut nimensä. Mikäli moottori rupeaa kalkattamaan kuormituksessa kannattaakin välittömästi keventää kaasua jotta vahingoilta vältyttäisiin. Moottorin puristussuhdetta voi nostaa jälkikäteen kahdella tavalla. Paras ja hintaa lukuun ottamatta suositeltavin tapa on vaihtaa männät korkeampiin, jolloin puristussuhde nousee. Paljon halvempi keino on sylinterinkannen laskeminen, jolloin sylinterinkannesta höylätään materiaalia pois siten että kansi madaltuu ja puristussuhde nousee.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Opel Corsa: Moottoritekniikkaa | tekijä = | osoite = http://www.kotiposti.net/luumu/corsa/tekniikkaa/viri.html | selite = | sivusto = kotiposti.net | julkaisupaikka = | julkaisija = | ajankohta = | viitattu = 2014-04-04 | arkisto = https://web.archive.org/web/20140407200552/http://www.kotiposti.net/luumu/corsa/tekniikkaa/viri.html | arkistoitu = 2014-04-07 }}</ref> |
|||
[[Bensiinimoottori]]ssa puristussuhde on yleensä väliltä 1:6-1:12, [[dieselmoottori]]ssa väliltä 1:15-1:19, joissakin etukammiodieseleissä jopa 1:22. |
|||
[[Bensiinimoottori]]ssa puristussuhde on yleensä väliltä 6:1–12:1, mutta vielä korkeampi puristussuhde on mahdollinen, joskin harvinainen.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = How Does Mazda’s 2.0L Gas Engine with a 13 to 14.0:1 CR Not Knock? SKYACTIV | tekijä = Gerdes, Wayne | osoite = http://www.cleanmpg.com/forums/printthread.php?t=41627&pp=50 | selite = "Exceptionally high 13:1 compression ratio in North America (14:1 in other markets due to a higher fuel octane)" | sivusto = CleanMPG.com | julkaisija = Clean MPG LLC | ajankohta = 2011-11-06 | viitattu = 2014-04-04 | kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20150923204620/http://www.cleanmpg.com/forums/printthread.php?t=41627&pp=50 | arkistoitu = 2015-09-23 }}</ref> [[Dieselmoottori]]ssa puristussuhde on yleensä väliltä 15:1–19:1, joissakin etukammiodieseleissä jopa 22:1. |
|||
==Kaava== |
==Kaava== |
||
| Rivi 11: | Rivi 13: | ||
Puristussuhde = <math>(Vi + Vp) / Vp</math> |
Puristussuhde = <math>(Vi + Vp) / Vp</math> |
||
Puristussuhde merkitään muodossa <math>X:1</math>, jossa <math>X</math> on puristussuhde. |
Puristussuhde merkitään muodossa <math>X:1</math>, jossa <math>X</math> on puristussuhde. |
||
==Esimerkki== |
==Esimerkki== |
||
Erään moottorin [[iskunpituus]] on 80 |
Erään moottorin [[iskunpituus]] on 80 mm, [[mäntä|männän]] halkaisija 82 mm ja puristustilavuus 50 cm³. Lasketaan moottorin puristussuhde. |
||
Lasketaan <math>Vi</math> [[lieriö]]n tilavuuden kaavalla ''π''<math>*(8,2 cm/2)^2*8,0 cm</math> = 422, |
Lasketaan <math>Vi</math> [[lieriö]]n tilavuuden kaavalla ''π''<math>*(8,2 cm/2)^2*8,0 cm</math> = 422,5 cm³ |
||
Seuraavaksi sijoitetaan juuri laskettu <math>Vi</math> ja valmiiksi tiedossa ollut <math>Vp</math> puristussuhteen kaavaan:<math>(422,5cm^3+50cm^3)/50cm^3</math> = 9,45 |
Seuraavaksi sijoitetaan juuri laskettu <math>Vi</math> ja valmiiksi tiedossa ollut <math>Vp</math> puristussuhteen kaavaan:<math>(422,5cm^3+50cm^3)/50cm^3</math> = 9,45 |
||
| Rivi 23: | Rivi 25: | ||
Kyseisen moottorin puristussuhde on siis 9,45:1. |
Kyseisen moottorin puristussuhde on siis 9,45:1. |
||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{tynkä/Tekniikka}} |
{{tynkä/Tekniikka}} |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Polttomoottorit]] |
||
[[cs:Kompresní poměr]] |
|||
[[de:Verdichtungsverhältnis]] |
|||
[[et:Surveaste]] |
|||
[[en:Compression ratio]] |
|||
[[es:Relación de compresión]] |
|||
[[fr:Taux de compression]] |
|||
[[hr:Omjer kompresije]] |
|||
[[it:Rapporto di compressione]] |
|||
[[nl:Compressieverhouding]] |
|||
[[no:Kompresjonsforhold]] |
|||
[[nn:Kompresjonsforhold]] |
|||
[[pl:Stopień sprężania]] |
|||
[[pt:Taxa de compressão]] |
|||
[[ru:Степень сжатия (двигателестроение)]] |
|||
[[sk:Kompresný pomer]] |
|||
[[sv:Kompressionsförhållande]] |
|||
[[tr:Sıkıştırma oranı]] |
|||
[[zh:壓縮比]] |
|||
Nykyinen versio 28. kesäkuuta 2023 kello 21.49
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Puristussuhde on polttomoottorin puristustilavuuden ja iskutilavuuden summan suhde puristustilavuuteen. Puristussuhde siis kertoo, kuinka paljon polttoaine-ilmaseos puristuu ennen syttymistään.
Yksi merkittävä asia polttomoottorin toiminnalle on puristussuhde. Puristussuhde tarkoittaa sitä, kuinka pieneen tilaan polttoaineseos puristetaan puristustahdin aikana. Tavallisesti vapaastihengittävän (eli ahtamattoman) moottorin puristussuhde on välillä 9:1 - 10:1. Esimerkiksi jos suhde on 10:1, puristetaan seos sylinterissä; puristustahdissa tilavuudeltaan yhteen kymmenesosaan vapaasta tilavuudestaan. Puristussuhde on sikäli merkityksellinen koska se vaikuttaa suoraan moottorin termiseen hyötysuhteeseen, eli siihen paljonko polttoaineesta saadaan energiaa sen palaessa. Mitä korkeampi puristussuhde, sitä parempi hyötysuhde. Puristussuhdetta ei kuitenkaan voi rajattomasti nostaa polttoaineen huonon puristuskestävyyden takia. Kun polttoaineseos puristetaan kasaan kuumenee se huomattavasti, mitä korkeampi puristussuhde, sitä enemmän seos kuumenee. Polttoaineella on vain rajallinen puristuskestävyys, ja kun tuo raja saavutetaan tapahtuu itsesytytys, eli polttoaine syttyy palamaan itsekseen josta seuraa nopea liekkirintama joka vielä törmää sytytystulpan sytyttämään liekkirintamaan. Kun nämä liekkirintamat kohtaavat syntyy paineisku, joka rasittaa moottoria huomattavasti ja voi jopa puhkaista männät. Tämä ilmiö tunnetaan nakutuksena, ja siitä lähteekin voimakas kaliseva tai nakuttava ääni josta ilmiö on saanut nimensä. Mikäli moottori rupeaa kalkattamaan kuormituksessa kannattaakin välittömästi keventää kaasua jotta vahingoilta vältyttäisiin. Moottorin puristussuhdetta voi nostaa jälkikäteen kahdella tavalla. Paras ja hintaa lukuun ottamatta suositeltavin tapa on vaihtaa männät korkeampiin, jolloin puristussuhde nousee. Paljon halvempi keino on sylinterinkannen laskeminen, jolloin sylinterinkannesta höylätään materiaalia pois siten että kansi madaltuu ja puristussuhde nousee.[1]
Bensiinimoottorissa puristussuhde on yleensä väliltä 6:1–12:1, mutta vielä korkeampi puristussuhde on mahdollinen, joskin harvinainen.[2] Dieselmoottorissa puristussuhde on yleensä väliltä 15:1–19:1, joissakin etukammiodieseleissä jopa 22:1.
Kaava
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iskutilavuus =
Puristustilavuus =
Puristussuhde =
Puristussuhde merkitään muodossa , jossa on puristussuhde.
Esimerkki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erään moottorin iskunpituus on 80 mm, männän halkaisija 82 mm ja puristustilavuus 50 cm³. Lasketaan moottorin puristussuhde.
Lasketaan lieriön tilavuuden kaavalla π = 422,5 cm³
Seuraavaksi sijoitetaan juuri laskettu ja valmiiksi tiedossa ollut puristussuhteen kaavaan: = 9,45
Kyseisen moottorin puristussuhde on siis 9,45:1.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Opel Corsa: Moottoritekniikkaa kotiposti.net. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 4.4.2014.
- ↑ Gerdes, Wayne: How Does Mazda’s 2.0L Gas Engine with a 13 to 14.0:1 CR Not Knock? SKYACTIV ("Exceptionally high 13:1 compression ratio in North America (14:1 in other markets due to a higher fuel octane)") CleanMPG.com. 6.11.2011. Clean MPG LLC. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 4.4.2014. (englanniksi)