Ero sivun ”Jalousie” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(9 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo tangosta. Kehron albumista kertoo artikkeli [[Jalousie (albumi)]].}}
'''Jalousie, Tango tsigane''' ([[suomen kieli|suomeksi]] '''Mustasukkaisuutta''') on [[Jacob Gade]]n ([[1879]]–[[1963]]) säveltämä [[tango]], jota pidetään [[tanska]]laisen musiikin kansainvälisesti kuuluisimpana ja levytetyimpänä teoksena.<ref name="kb">{{Verkkoviite | Osoite =http://www2.kb.dk/kb/dept/nbo/ma/fokus/tango.htm| Nimeke = Jacob Gade: Tango Jalousie| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2005| Julkaisupaikka = Kööpehamina| Julkaisija = Det Kongelige Bibliotek| Viitattu = | Kieli = {{da}}}}</ref><ref name="history">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tangojalousie.dk/jalousie3.html| Nimeke = History of Tango Jalousie| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.tangojalousie.com| Ajankohta = | Julkaisupaikka = Assens, Tanska| Julkaisija = Jacob Gade's Legat| Viitattu = 21. joulukuuta 2007| Kieli = {{en}}}}</ref>
{{Ohjaa tänne|Mustasukkaisuutta||Lea Lavenin albumista kerrotaan artikkelissa [[Mustasukkaisuutta (albumi)]].}}
'''Jalousie, Tango tsigane''' ([[suomen kieli|suomeksi]] '''Mustasukkaisuutta''') on [[Jacob Gade]]n (1879–1963) säveltämä [[tango]], jota pidetään [[tanska]]laisen musiikin kansainvälisesti kuuluisimpana ja levytetyimpänä teoksena.<ref name="kb">{{Verkkoviite | Osoite =http://www2.kb.dk/kb/dept/nbo/ma/fokus/tango.htm| Nimeke = Jacob Gade: Tango Jalousie| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2005| Julkaisupaikka = Kööpenhamina| Julkaisija = Det Kongelige Bibliotek| Viitattu = | Kieli = {{da}}}}</ref><ref name="history">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tangojalousie.dk/jalousie3.html| Nimeke = History of Tango Jalousie| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.tangojalousie.com| Ajankohta = | Julkaisupaikka = Assens, Tanska| Julkaisija = Jacob Gade's Legat| Viitattu = 21. joulukuuta 2007| Kieli = {{en}}}}</ref>


== Synty ==
== Synty ==
[[Kuva:Jacob Gade memorial plate detail.JPG|thumb|Säveltäjä Jacob Gaden muistolaatta Vejlessä]]
[[Kuva:Jacob Gade memorial plate detail.JPG|thumb|Säveltäjä Jacob Gaden muistolaatta Vejlessä]]
Vuosina [[1921]]–[[1927]] Jacob Gade toimi 24-henkisen ''Paladsteatret''-elokuvateatterin orkesterin kapellimestarina [[Kööpenhamina]]ssa. Tuohon aikaan [[mykkäfilmi]]en taustalla soitti elävä orkesteri luoden elokuviin tunnelmaa. Suuri osa yhtyeen musiikista oli Gaden säveltämää.<ref name="kb"/>
Vuosina 1921–1927 Jacob Gade toimi 24-henkisen ''Paladsteatret''-elokuvateatterin orkesterin kapellimestarina [[Kööpenhamina]]ssa. Tuohon aikaan [[mykkäfilmi]]en taustalla soitti elävä orkesteri luoden elokuviin tunnelmaa. Suuri osa yhtyeen musiikista oli Gaden säveltämää.<ref name="kb"/>


Kappale ensiesitettiin elokuvan ''[[Don Q Son of Zorro]]'' taustalla, jonka ensi-ilta Kööpenhaminassa oli [[14. syyskuuta]] [[1925]]. Elokuvan pääosissa olivat [[Douglas Fairbanks]] ja [[Mary Astor]]. [[Mustasukkaisuus]] ei ollut itse elokuvan keskeisiä teemoja, mutta tango sopi Gaden mielestä elokuvan [[Keski-Amerikka|keskiamerikkalaiseen]] tunnelmaan. Sävellys syntyi Gaden loma-asunnolla [[Tibirke Mølle]]ssä.<ref name="kb"/>
Kappale ensiesitettiin elokuvan ''[[Don Q Son of Zorro]]'' taustalla, jonka ensi-ilta Kööpenhaminassa oli 14. syyskuuta 1925. Elokuvan pääosissa olivat [[Douglas Fairbanks]] ja [[Mary Astor]]. [[Mustasukkaisuus]] ei ollut itse elokuvan keskeisiä teemoja, mutta tango sopi Gaden mielestä elokuvan [[Keski-Amerikka|keskiamerikkalaiseen]] tunnelmaan. Sävellys syntyi Gaden loma-asunnolla [[Tibirke Mølle]]ssä.<ref name="kb"/>


Gade on kertonut, että hänen lukemansa uutinen mustasukkaisuuden aiheuttamasta murhasta laukaisi prosessin, jonka tuloksena sävellys syntyi. Sana ''Tsigane'' (mustalainen) viittaa kappaleen alussa olevaan virtuoosimaiseen viulujohdantoon. Muutoin kappale koostuu kahdesta [[melodia|melodisesti]] vahvasta osasta. Tempperamenttinen d-[[molli]]osa lientyy lyyriseksi D-[[duuri]]osioksi kappaleen edetessä.<ref name="legat">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tangojalousie.dk| Nimeke = Introduction| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.tangojalousie.com| Ajankohta = | Julkaisupaikka = Assens, Tanska| Julkaisija = Jacob Gade's Legat| Viitattu = 21. joulukuuta 2007| Kieli = {{en}}}}</ref>
Gade on kertonut, että hänen lukemansa uutinen mustasukkaisuuden aiheuttamasta murhasta laukaisi prosessin, jonka tuloksena sävellys syntyi. Sana ''Tsigane'' (mustalainen) viittaa kappaleen alussa olevaan virtuoosimaiseen viulujohdantoon. Muutoin kappale koostuu kahdesta [[melodia|melodisesti]] vahvasta osasta. Temperamenttinen d-[[molli]]osa lientyy lyyriseksi D-[[duuri]]osioksi kappaleen edetessä.<ref name="legat">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tangojalousie.dk| Nimeke = Introduction| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.tangojalousie.com| Ajankohta = | Julkaisupaikka = Assens, Tanska| Julkaisija = Jacob Gade's Legat| Viitattu = 21. joulukuuta 2007| Kieli = {{en}}}}</ref>


== Julkaisu ja vaikutus ==
== Julkaisu ja vaikutus ==
Samana vuonna Gade oli perustanut oman musiikkikustannusyhtiön yhdessä kapellimestari [[Jens Warny]]n kanssa. Jalousie oli kustantajan ensimmäinen nuottijulkaisu ja sen suurin menestys. Jo seuraavana vuonna teos julkaistiin muun muassa [[Harms]]-kustantamon kautta [[New York]]issa ja [[Brull]]in kautta [[Pariisi]]ssa.<ref name="legat"/> Sittemmin teosta julkaistiin eri muodoissa useissa maissa, sekä instrumentaali- että tekstitettyinä versioina.<ref name="kb"/> [[1930-luku|1930-luvulla]] kappale levisi lukuisten [[gramofoni]]levytysten ja [[radio]]soittojen ansiosta ympäri maailman<ref name="legat"/>.
Samana vuonna Gade oli perustanut oman musiikkikustannusyhtiön yhdessä kapellimestari [[Jens Warny]]n kanssa. Jalousie oli kustantajan ensimmäinen nuottijulkaisu ja sen suurin menestys. Jo seuraavana vuonna teos julkaistiin muun muassa [[Harms]]-kustantamon kautta [[New York]]issa ja [[Brull]]in kautta [[Pariisi]]ssa.<ref name="legat"/> Sittemmin teosta julkaistiin eri muodoissa useissa maissa, sekä instrumentaali- että tekstitettyinä versioina.<ref name="kb"/> 1930-luvulla kappale levisi lukuisten [[gramofoni]]levytysten ja [[radio]]soittojen ansiosta ympäri maailman<ref name="legat"/>.


Gade pystyi keskittymään täysipainoisesti säveltäjänuraansa eritoten Jalousie-tangosta saamiensa merkittävien tulojen turvin ja hänestä tuli varakas mies<ref name="legat"/>. Vuonna [[1956]] Gade osoitti teoksesta saatavat tulot nimeään kantavalle säätiölle, joka on vuodesta [[1964]] jakanut merkittäviä apurahoja nuorille muusikkolahjakkuuksille.<ref name="kb"/>
Gade pystyi keskittymään täysipainoisesti säveltäjänuraansa eritoten Jalousie-tangosta saamiensa merkittävien tulojen turvin ja hänestä tuli varakas mies<ref name="legat"/>. Vuonna 1956 Gade osoitti teoksesta saatavat tulot nimeään kantavalle säätiölle, joka on vuodesta 1964 jakanut merkittäviä apurahoja nuorille muusikkolahjakkuuksille.<ref name="kb"/>


Vielä [[1970-luku|1970-luvulla]] arvioitiin, että kappale soi jossain päin maailmaa joka minuutti. Vain [[Beatles]]in ''[[Yesterday]]'' ylsi tuolloin yhtä suureen suosioon.<ref name="legat"/> ''The [[Performing Rights Society]]''n mukaan laulu on yhä maailman soitetuimpia sävelmiä. Erityisen suosittu se on [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Japani]]ssa, [[Saksa]]ssa, [[Italia]]ssa, [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopassa]], [[Suomi|Suomessa]] ja [[Argentiina]]ssa.<ref name="history"/>
Vielä 1970-luvulla arvioitiin, että kappale soi jossain päin maailmaa joka minuutti. Vain [[Beatles]]in ''[[Yesterday]]'' ylsi tuolloin yhtä suureen suosioon.<ref name="legat"/> ''The [[Performing Rights Society]]''n mukaan laulu on yhä maailman soitetuimpia sävelmiä. Erityisen suosittu se on [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Japani]]ssa, [[Saksa]]ssa, [[Italia]]ssa, [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopassa]], [[Suomi|Suomessa]] ja [[Argentiina]]ssa.<ref name="history"/>


== Merkittäviä levytyksiä ==
== Merkittäviä levytyksiä ==
Vuonna [[1938]] [[Arthur Fiedler]]in levytys yhdessä [[Boston Pops Orchestra]]n kanssa [[Victor]]-levy-yhtiölle oli ensimmäinen viihdemusiikin orkesterilevytys, joka ylitti miljoonan myydyn levyn rajan vuonna [[1952]]. Se vaikutti osaltaan tangomusiikin aikansa maailmanlaajuiseen suosioon.<ref name="history"/>
Vuonna 1938 [[Arthur Fiedler]]in levytys yhdessä [[Boston Pops Orchestra]]n kanssa [[Victor]]-levy-yhtiölle oli ensimmäinen viihdemusiikin orkesterilevytys, joka ylitti miljoonan myydyn levyn rajan vuonna 1952. Se vaikutti osaltaan tangomusiikin aikansa maailmanlaajuiseen suosioon.<ref name="history"/>


Yhdysvaltalainen [[Vera Bloom]] teki lauluun englanninkielisen sanoituksen vuonna [[1931]], josta [[englanti]]laisen [[Vera Lynn]]in [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana tekemä levytys nousi kansainväliseksi hitiksi. Amerikkalaisen [[Frankie Laine]]n vuonna [[1953]] tekemä levytys ylitti myös miljoonan kappaleen myyntiluvut.<ref name="history"/>
Yhdysvaltalainen [[Vera Bloom]] teki lauluun englanninkielisen sanoituksen vuonna 1931, josta [[englanti]]laisen [[Vera Lynn]]in [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana tekemä levytys nousi kansainväliseksi hitiksi. Amerikkalaisen [[Frankie Laine]]n vuonna 1953 tekemä levytys ylitti myös miljoonan kappaleen myyntiluvut.<ref name="history"/>


Sittemmin laulun ovat levyttäneet muun muassa viulisti [[Yehudi Menuhin]], monet tanskalaiset [[sinfoniaorkesteri]]t, [[Placido Domingo]], [[Ib Hansen]], viulisti [[Wandy Tvorek]], sekä muun muassa maailmankuulu [[argentiina]]lainen tango-orkesteri [[Sexteto Mayor]]. Jacob Gade itsekin toimi kapellimestarina useissa johtamiensa viihdeorkesterien levytyksissä.<ref name="history"/> Alankomaalainen [[Arie Maasland]] (Malando) orkestereineen levytti laulun vuonna [[1960]].
Sittemmin laulun ovat levyttäneet muun muassa viulisti [[Yehudi Menuhin]], monet tanskalaiset [[sinfoniaorkesteri]]t, [[Placido Domingo]], [[Ib Hansen]], viulisti [[Wandy Tvorek]], sekä muun muassa maailmankuulu [[argentiina]]lainen tango-orkesteri [[Sexteto Mayor]]. Jacob Gade itsekin toimi kapellimestarina useissa johtamiensa viihdeorkesterien levytyksissä.<ref name="history"/> Alankomaalainen [[Arie Maasland]] (Malando) orkestereineen levytti laulun vuonna 1960.


=== Suomalaisia levytyksiä ===
=== Suomalaisia levytyksiä ===
Suomessa laulun levyttivät ensimmäisinä instrumentaaliversioina [[Kaarlo Valkama]] ([[1933]], [[Bellacord]]) sekä vuoden [[1938]] jälkeen [[Gramophone-Work-Orkesteri]] (levytysvuosi tuntematon) [[Sointu (äänilevytehdas)|Sointu]]-yhtiölle. Laulettuna versiona ensimmäiseksi ehti [[Erkki Eirto]] Sointu-yhtiölle [[1943]] tuntemattomaksi jääneen sanoittajan sanoihin. [[Olavi Virta]] levytti tangon [[28. toukokuuta]] [[1953]] [[Kullervo (sanoittaja)|Tapio "Kullervo" Lahtisen]] sanoittamana ja toistamiseen [[Tukholma]]ssa unkarilaissyntyisen Max Skalkan johtaman orkesterin kanssa vuonna [[1956]]. Samalla sanoituksella kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet muun muassa [[Kipparikvartetti]] ([[1957]]), [[Jorma Lyytinen]] ([[1960]]), [[Sleepy Sleepers]] ([[1978]]), [[Arja Saijonmaa]] ([[1985]]), [[Lea Laven]] ([[1989]]), [[Reijo Taipale]] ([[1990]]) ja [[Tapani Kansa]] ([[1993]]). [[Juha Vainio]]n sanoittaman version levytti [[Eino Grön]] [[1975]]. Arja Saijonmaa on levyttänyt laulun myös [[ruotsin kieli|ruotsiksi]] [[Stig Andersson]]in sanoihin [[1984]]. [[Harmonikka|Harmonikalla]] tangon on levyttänyt mm. [[Lasse Pihlajamaa]] vuonna [[1959]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.aanitearkisto.fi/firs2/ulko.php?Id=Tango+jealousie| Nimeke = Tango jealousie| Tekijä = Olli-Pekka Puranen| Tiedostomuoto = | Selite = Tango jealousien levytykset Suomessa 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Äänitearkisto| Viitattu = 15. tammikuuta 2008| Kieli = }}</ref>
Suomessa laulun levyttivät ensimmäisinä instrumentaaliversioina [[Kaarlo Valkama]] (1933, [[Bellacord]]) sekä vuoden 1938 jälkeen [[Gramophone-Work-Orkesteri]] (levytysvuosi tuntematon) [[Sointu (äänilevytehdas)|Sointu]]-yhtiölle. Laulettuna versiona ensimmäiseksi ehti [[Erkki Eirto]] Sointu-yhtiölle 1943 tuntemattomaksi jääneen sanoittajan sanoihin.
[[Olavi Virta]] levytti tangon [[Kullervo (sanoittaja)|Tapio "Kullervo" Lahtisen]] sanoittamana kahdesti, ensin [[Toivo Kärki|Toivo Kärjen]] orkesterin solistina 28. toukokuuta 1953 ja toistamiseen [[Tukholma]]ssa unkarilaissyntyisen Max Skalkan johtaman orkesterin kanssa vuonna 1956.<ref>Lasse Erola: ''Olavi Virta ja hänen maailmansa'' (2. painos), s. 186. Jyväskylä: Gummerus, 2015.</ref> Lahtinen kertoi myöhemmin, että hän kirjoitti tekstin vain Virtaa ajatellen eikä hän uskonut kenenkään muun pystyvän esittämään sitä hänen tarkoittamallaan tavalla.<ref>Erola, s. 89.</ref>
Samalla sanoituksella kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet muun muassa [[Kipparikvartetti]] (1957), [[Jorma Lyytinen]] (1960), [[Sleepy Sleepers]] (1978), [[Arja Saijonmaa]] (1985), [[Lea Laven]] (1989), [[Reijo Taipale]] (1990) ja [[Tapani Kansa]] (1993). [[Juha Vainio]]n sanoittaman version levytti [[Eino Grön]] 1975. Arja Saijonmaa on levyttänyt laulun myös [[ruotsin kieli|ruotsiksi]] [[Stig Andersson]]in sanoihin 1984. [[Harmonikka|Harmonikalla]] tangon on levyttänyt mm. [[Lasse Pihlajamaa]] vuonna 1959.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.aanitearkisto.fi/firs2/ulko.php?Id=Tango+jealousie| Nimeke = Tango jealousie| Tekijä = Olli-Pekka Puranen| Tiedostomuoto = | Selite = Tango jealousien levytykset Suomessa 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Äänitearkisto| Viitattu = 15. tammikuuta 2008| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20180127202730/http://www.aanitearkisto.fi/firs2/ulko.php?Id=Tango+jealousie| arkistoitu = 27.1.2018}}</ref>


== Elokuvissa, televisiossa, näyttämöllä ==
== Elokuvissa, televisiossa, näyttämöllä ==
Laulua on käytetty musiikkina yli sadassa [[elokuva]]ssa ja [[televisio]]tuotannossa. Elokuvista tärkeimpiä ovat muun muassa:
Laulua on käytetty musiikkina yli sadassa [[elokuva]]ssa ja [[televisio]]tuotannossa. Elokuvista tärkeimpiä ovat muun muassa:
* ''[[Paris in Spring]]'' ([[1935]], pääosassa mm. [[Ida Lupino]]).
* ''[[Paris in Spring]]'' (1935, pääosassa mm. [[Ida Lupino]]).
* ''[[City of Conquest]]'' ([[1940]], mm. [[James Cagney]])
* ''[[City of Conquest]]'' (1940, mm. [[James Cagney]])
* ''[[Laulaen maihin]]'' ([[1945]], mm. [[Gene Kelly]])
* ''[[Laulaen maihin]]'' (1945, mm. [[Gene Kelly]])
* ''[[Romance on the High Seas]]'' ([[1948]], mm. [[Doris Day]])
* ''[[Romance on the High Seas]]'' (1948, mm. [[Doris Day]])
* ''[[Hämähäkki (elokuva)|Hämähäkki]]'' (''Flamingo Road'', [[1949]], mm. [[Joan Crawford]])
* ''[[Hämähäkki (elokuva)|Hämähäkki]]'' (''Flamingo Road'', 1949, mm. [[Joan Crawford]])
* ''[[Painting the Clouds with Sunshine]]'' ([[1951]], mm. [[Dennis Morgan]], [[Virginia Mayo]])
* ''[[Painting the Clouds with Sunshine]]'' (1951, mm. [[Dennis Morgan]], [[Virginia Mayo]])
* ''[[Sea Chase]]'' ([[1955]], mm. [[John Wayne]])
* ''[[Sea Chase]]'' (1955, mm. [[John Wayne]])
* ''[[Bombers B52]]'' ([[1957]], mm. [[Natalie Wood]])
* ''[[Bombers B52]]'' (1957, mm. [[Natalie Wood]])
* ''[[Kuolema Niilillä (elokuva)|Kuolema Niilillä]]'' (''Death on the Nile'', [[1978]], mm. [[David Niven]])
* ''[[Kuolema Niilillä (elokuva)|Kuolema Niilillä]]'' (''Death on the Nile'', 1978, mm. [[David Niven]])
* ''[[Tangobar]]'' ([[1988]], ohj. [[Marcos Zurinaga]])
* ''[[Tangobar]]'' (1988, ohj. [[Marcos Zurinaga]])
* ''[[Sido minut, ota minut]]'' (''¡Átame!, ''[[1989]], ohj. [[Pedro Almodóvar]])
* ''[[Sido minut, ota minut]]'' (''¡Átame!'', 1989, ohj. [[Pedro Almodóvar]])
* ''[[Schindlerin lista]]'' ([[1997]], ohj. [[Steven Spielberg]])
* ''[[Schindlerin lista]]'' (1997, ohj. [[Steven Spielberg]])
* ''[[Housut pois!]]'' ([[1998]])<ref name="history"/>
* ''[[Housut pois!]]'' (1998)<ref name="history"/>


Laulusta on myös tehdy viiden minuutin mittainen [[Jannik Hastrup]]in tuottama [[animaatio]]elokuva, jossa soittaa ''[[Sjællands Symfoniorkester]]'', solistinaan [[Anton Kontra]]. Teokseen pohjautuu myös Flemming ja Vivi Flindtin ohjaama [[baletti]] ''Tango Chicane'', jonka kantaesitettiin Kööpenhaminan kuninkaallisessa teatterissa [[15. lokakuuta]] [[1967]]. Balettia on sittemmin esitetty myös Yhdysvalloissa ja [[Grönlanti|Grönlannissa]].<ref name="history"/>
Laulusta on myös tehdy viiden minuutin mittainen [[Jannik Hastrup]]in tuottama [[animaatio]]elokuva, jossa soittaa ''[[Sjællands Symfoniorkester]]'', solistinaan [[Anton Kontra]]. Teokseen pohjautuu myös Flemming ja Vivi Flindtin ohjaama [[baletti]] ''Tango Chicane'', jonka kantaesitettiin Kööpenhaminan kuninkaallisessa teatterissa [[15. lokakuuta]] [[1967]]. Balettia on sittemmin esitetty myös Yhdysvalloissa ja [[Grönlanti|Grönlannissa]].<ref name="history"/>

Nykyinen versio 29. joulukuuta 2022 kello 22.28

Tämä artikkeli kertoo tangosta. Kehron albumista kertoo artikkeli Jalousie (albumi).
Hakusana ”Mustasukkaisuutta” ohjaa tänne. Lea Lavenin albumista kerrotaan artikkelissa Mustasukkaisuutta (albumi).

Jalousie, Tango tsigane (suomeksi Mustasukkaisuutta) on Jacob Gaden (1879–1963) säveltämä tango, jota pidetään tanskalaisen musiikin kansainvälisesti kuuluisimpana ja levytetyimpänä teoksena.[1][2]

Säveltäjä Jacob Gaden muistolaatta Vejlessä

Vuosina 1921–1927 Jacob Gade toimi 24-henkisen Paladsteatret-elokuvateatterin orkesterin kapellimestarina Kööpenhaminassa. Tuohon aikaan mykkäfilmien taustalla soitti elävä orkesteri luoden elokuviin tunnelmaa. Suuri osa yhtyeen musiikista oli Gaden säveltämää.[1]

Kappale ensiesitettiin elokuvan Don Q Son of Zorro taustalla, jonka ensi-ilta Kööpenhaminassa oli 14. syyskuuta 1925. Elokuvan pääosissa olivat Douglas Fairbanks ja Mary Astor. Mustasukkaisuus ei ollut itse elokuvan keskeisiä teemoja, mutta tango sopi Gaden mielestä elokuvan keskiamerikkalaiseen tunnelmaan. Sävellys syntyi Gaden loma-asunnolla Tibirke Møllessä.[1]

Gade on kertonut, että hänen lukemansa uutinen mustasukkaisuuden aiheuttamasta murhasta laukaisi prosessin, jonka tuloksena sävellys syntyi. Sana Tsigane (mustalainen) viittaa kappaleen alussa olevaan virtuoosimaiseen viulujohdantoon. Muutoin kappale koostuu kahdesta melodisesti vahvasta osasta. Temperamenttinen d-molliosa lientyy lyyriseksi D-duuriosioksi kappaleen edetessä.[3]

Julkaisu ja vaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samana vuonna Gade oli perustanut oman musiikkikustannusyhtiön yhdessä kapellimestari Jens Warnyn kanssa. Jalousie oli kustantajan ensimmäinen nuottijulkaisu ja sen suurin menestys. Jo seuraavana vuonna teos julkaistiin muun muassa Harms-kustantamon kautta New Yorkissa ja Brullin kautta Pariisissa.[3] Sittemmin teosta julkaistiin eri muodoissa useissa maissa, sekä instrumentaali- että tekstitettyinä versioina.[1] 1930-luvulla kappale levisi lukuisten gramofonilevytysten ja radiosoittojen ansiosta ympäri maailman[3].

Gade pystyi keskittymään täysipainoisesti säveltäjänuraansa eritoten Jalousie-tangosta saamiensa merkittävien tulojen turvin ja hänestä tuli varakas mies[3]. Vuonna 1956 Gade osoitti teoksesta saatavat tulot nimeään kantavalle säätiölle, joka on vuodesta 1964 jakanut merkittäviä apurahoja nuorille muusikkolahjakkuuksille.[1]

Vielä 1970-luvulla arvioitiin, että kappale soi jossain päin maailmaa joka minuutti. Vain Beatlesin Yesterday ylsi tuolloin yhtä suureen suosioon.[3] The Performing Rights Societyn mukaan laulu on yhä maailman soitetuimpia sävelmiä. Erityisen suosittu se on Yhdysvalloissa, Japanissa, Saksassa, Italiassa, Itä-Euroopassa, Suomessa ja Argentiinassa.[2]

Merkittäviä levytyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1938 Arthur Fiedlerin levytys yhdessä Boston Pops Orchestran kanssa Victor-levy-yhtiölle oli ensimmäinen viihdemusiikin orkesterilevytys, joka ylitti miljoonan myydyn levyn rajan vuonna 1952. Se vaikutti osaltaan tangomusiikin aikansa maailmanlaajuiseen suosioon.[2]

Yhdysvaltalainen Vera Bloom teki lauluun englanninkielisen sanoituksen vuonna 1931, josta englantilaisen Vera Lynnin Toisen maailmansodan aikana tekemä levytys nousi kansainväliseksi hitiksi. Amerikkalaisen Frankie Lainen vuonna 1953 tekemä levytys ylitti myös miljoonan kappaleen myyntiluvut.[2]

Sittemmin laulun ovat levyttäneet muun muassa viulisti Yehudi Menuhin, monet tanskalaiset sinfoniaorkesterit, Placido Domingo, Ib Hansen, viulisti Wandy Tvorek, sekä muun muassa maailmankuulu argentiinalainen tango-orkesteri Sexteto Mayor. Jacob Gade itsekin toimi kapellimestarina useissa johtamiensa viihdeorkesterien levytyksissä.[2] Alankomaalainen Arie Maasland (Malando) orkestereineen levytti laulun vuonna 1960.

Suomalaisia levytyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa laulun levyttivät ensimmäisinä instrumentaaliversioina Kaarlo Valkama (1933, Bellacord) sekä vuoden 1938 jälkeen Gramophone-Work-Orkesteri (levytysvuosi tuntematon) Sointu-yhtiölle. Laulettuna versiona ensimmäiseksi ehti Erkki Eirto Sointu-yhtiölle 1943 tuntemattomaksi jääneen sanoittajan sanoihin.

Olavi Virta levytti tangon Tapio "Kullervo" Lahtisen sanoittamana kahdesti, ensin Toivo Kärjen orkesterin solistina 28. toukokuuta 1953 ja toistamiseen Tukholmassa unkarilaissyntyisen Max Skalkan johtaman orkesterin kanssa vuonna 1956.[4] Lahtinen kertoi myöhemmin, että hän kirjoitti tekstin vain Virtaa ajatellen eikä hän uskonut kenenkään muun pystyvän esittämään sitä hänen tarkoittamallaan tavalla.[5]

Samalla sanoituksella kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet muun muassa Kipparikvartetti (1957), Jorma Lyytinen (1960), Sleepy Sleepers (1978), Arja Saijonmaa (1985), Lea Laven (1989), Reijo Taipale (1990) ja Tapani Kansa (1993). Juha Vainion sanoittaman version levytti Eino Grön 1975. Arja Saijonmaa on levyttänyt laulun myös ruotsiksi Stig Anderssonin sanoihin 1984. Harmonikalla tangon on levyttänyt mm. Lasse Pihlajamaa vuonna 1959.[6]

Elokuvissa, televisiossa, näyttämöllä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulua on käytetty musiikkina yli sadassa elokuvassa ja televisiotuotannossa. Elokuvista tärkeimpiä ovat muun muassa:

Laulusta on myös tehdy viiden minuutin mittainen Jannik Hastrupin tuottama animaatioelokuva, jossa soittaa Sjællands Symfoniorkester, solistinaan Anton Kontra. Teokseen pohjautuu myös Flemming ja Vivi Flindtin ohjaama baletti Tango Chicane, jonka kantaesitettiin Kööpenhaminan kuninkaallisessa teatterissa 15. lokakuuta 1967. Balettia on sittemmin esitetty myös Yhdysvalloissa ja Grönlannissa.[2]

  1. a b c d e Jacob Gade: Tango Jalousie 2005. Kööpenhamina: Det Kongelige Bibliotek. (tanskaksi)
  2. a b c d e f g History of Tango Jalousie www.tangojalousie.com. Assens, Tanska: Jacob Gade's Legat. Viitattu 21. joulukuuta 2007. (englanniksi)
  3. a b c d e Introduction www.tangojalousie.com. Assens, Tanska: Jacob Gade's Legat. Viitattu 21. joulukuuta 2007. (englanniksi)
  4. Lasse Erola: Olavi Virta ja hänen maailmansa (2. painos), s. 186. Jyväskylä: Gummerus, 2015.
  5. Erola, s. 89.
  6. Olli-Pekka Puranen: Tango jealousie (Tango jealousien levytykset Suomessa 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa) Suomen Äänitearkisto. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 15. tammikuuta 2008.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]