Ero sivun ”Neurotiede” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p r2.5.2) (Botti poisti: et, pl, ru, simple, tr, uk |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
(13 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:PurkinjeCell.jpg|thumb|[[Santiago Ramón y Cajal]]in piirros [[neuroni|neuroneista]] vuodelta 1899.]] |
|||
'''Neurotiede''' |
'''Neurotiede''' tarkoittaa [[tiede|tieteenalaa]], jotka tutkii [[hermosto]]n toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat muun muassa [[neurobiologia]], joka tutkii [[hermosolu]]ja; [[neuroanatomia]], joka tutkii hermoston rakennetta; [[behavioraalinen neurotiede]], joka tutkii hermoston toimintaa; [[evolutionaarinen neurotiede]], joka tutkii hermoston kehitystä, sekä [[laskennallinen neurotiede|laskennallinen eli komputationaalinen neurotiede]], joka tutkii aivojen toimintaa [[informaatio]]järjestelmänä. Neurotieteellinen tutkimus kattaa myös osia muun muassa [[genetiikka|genetiikan]], [[biokemia]]n, [[fysiologia]]n, [[farmakologia]]n ja [[patologia]]n aloista.{{Lähde}} |
||
Monet neurotieteen osat on perinteisesti luettu [[biologia]]n aloiksi. Nykyisin neurotiede käsitetään usein [[monitieteisyys|monitieteiseksi]] alaksi, johon kuuluu myös [[kognitiivinen psykologia|kognitiivisen psykologian]], [[neuropsykologia]]n, [[tietojenkäsittelytiede|tietojenkäsittelytieteen]], [[tilastotiede|tilastotieteen]], [[fysiikka|fysiikan]] ja [[lääketiede|lääketieteen]] ([[neurologia]]) tutkimusta. Neurotiede onkin laajentunut kattamaan kaiken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen, joka koskee eliöiden keskus- ja ääreishermostojen toimintaa ja rakennetta. |
Monet neurotieteen osat on perinteisesti luettu [[biologia]]n aloiksi. Nykyisin neurotiede käsitetään usein [[monitieteisyys|monitieteiseksi]] alaksi, johon kuuluu myös [[kognitiivinen psykologia|kognitiivisen psykologian]], [[neuropsykologia]]n, [[tietojenkäsittelytiede|tietojenkäsittelytieteen]], [[tilastotiede|tilastotieteen]], [[fysiikka|fysiikan]] ja [[lääketiede|lääketieteen]] ([[neurologia]]) tutkimusta. Neurotiede onkin laajentunut kattamaan kaiken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen, joka koskee eliöiden keskus- ja ääreishermostojen toimintaa ja rakennetta.{{Lähde}} |
||
Suomessa on vietetty kolmena vuotena aivoviikkoa, jonka aikana on pyritty tekemään neurotiedettä tutuksi yleisölle. Aivoviikon ajatus on lähtöisin Yhdysvalloista, ja kansainvälistä aivoviikkoa on vietetty kaksitoista kertaa.<ref>[http://www.aivoviikko.fi/index.htm Aivoviikko 2007]</ref> |
Suomessa on vietetty kolmena vuotena aivoviikkoa, jonka aikana on pyritty tekemään neurotiedettä tutuksi yleisölle. Aivoviikon ajatus on lähtöisin Yhdysvalloista, ja kansainvälistä aivoviikkoa on vietetty kaksitoista kertaa.<ref>[http://www.aivoviikko.fi/index.htm Aivoviikko 2007]</ref> |
||
Rivi 7: | Rivi 8: | ||
[[Suomen aivotutkimusseura]] yhdistää eri alojen tutkijoita, joiden työ kohdistuu hermostoon. Seurassa on noin 200 jäsentä.<ref name="aivo" /> |
[[Suomen aivotutkimusseura]] yhdistää eri alojen tutkijoita, joiden työ kohdistuu hermostoon. Seurassa on noin 200 jäsentä.<ref name="aivo" /> |
||
==Osa-alueita== |
== Osa-alueita == |
||
Neurotieteiden aloiksi luetaan<ref name="aivo">[http://www.brsf.org/ Aivotutkimusseura]</ref> |
Neurotieteiden aloiksi luetaan<ref name="aivo">[http://www.brsf.org/ Aivotutkimusseura]</ref> |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
* [[neuroanatomia]] |
* [[neuroanatomia]] |
||
* [[neurobiologia]] |
* [[neurobiologia]] |
||
⚫ | |||
* [[neurofarmakologia]] |
* [[neurofarmakologia]] |
||
* [[neurofysiologia]] |
* [[neurofysiologia]] |
||
* [[neuropatologia]] |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
* [[ |
* [[neuropsykologia]] |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* [[Kognitiotiede]] |
* [[Kognitiotiede]] |
||
* [[Neurofilosofia]] |
* [[Neurofilosofia]] |
||
* [[Neurologia]] |
|||
* [[Neurotaloustiede]] |
* [[Neurotaloustiede]] |
||
Rivi 29: | Rivi 30: | ||
* [http://www.neurologiasaatio.fi/index.php?id=42 Neurologiasäätiö] |
* [http://www.neurologiasaatio.fi/index.php?id=42 Neurologiasäätiö] |
||
===Viitteet=== |
=== Viitteet === |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Kirjallisuutta== |
== Kirjallisuutta == |
||
* Revonsuo, Antti, Heikki Lang & Olli Aaltonen (toim.): Mieli ja aivot: Kognitiivinen neurotiede. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimusyksikkö, Turun yliopisto, 1996. |
* Paavilainen, Petri: ''Toimivat aivot: Kognitiivisen neurotieteen perusteita''. Helsinki: Edita, 2016. |
||
* Revonsuo, Antti, Heikki Lang & Olli Aaltonen (toim.): ''Mieli ja aivot: Kognitiivinen neurotiede''. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimusyksikkö, Turun yliopisto, 1996. |
|||
== Aiheesta muualla == |
|||
{{biologia}} |
|||
{{ |
{{Commonscat-rivi}} |
||
{{Biologia}} |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
[[ar:علوم عصبية]] |
|||
[[id:Neurosains]] |
|||
[[bn:স্নায়ুবিজ্ঞান]] |
|||
[[zh-min-nan:Sîn-keng-kho-ha̍k]] |
|||
[[ca:Neurociència]] |
|||
[[cs:Neurověda]] |
|||
[[de:Neurowissenschaften]] |
|||
[[en:Neuroscience]] |
|||
[[es:Neurociencia]] |
|||
[[eo:Neŭroscienco]] |
|||
[[fr:Neurosciences]] |
|||
[[is:Taugavísindi]] |
|||
[[it:Neuroscienze]] |
|||
[[he:מדעי המוח]] |
|||
[[lt:Neuromokslai]] |
|||
[[hu:Idegtudomány]] |
|||
[[nl:Neurowetenschap]] |
|||
[[ja:神経科学]] |
|||
[[oc:Neurosciéncia]] |
|||
[[pt:Neurociência]] |
|||
[[ro:Neuroștiință]] |
|||
[[sr:Неуронауке]] |
|||
[[sv:Neurovetenskap]] |
|||
[[ta:நரம்பணுவியல்]] |
|||
[[th:ประสาทวิทยาศาสตร์]] |
|||
[[vi:Khoa học thần kinh]] |
|||
[[ur:علم الاعصاب]] |
|||
[[zh:神经科学]] |
Versio 1. joulukuuta 2021 kello 11.40
Neurotiede tarkoittaa tieteenalaa, jotka tutkii hermoston toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat muun muassa neurobiologia, joka tutkii hermosoluja; neuroanatomia, joka tutkii hermoston rakennetta; behavioraalinen neurotiede, joka tutkii hermoston toimintaa; evolutionaarinen neurotiede, joka tutkii hermoston kehitystä, sekä laskennallinen eli komputationaalinen neurotiede, joka tutkii aivojen toimintaa informaatiojärjestelmänä. Neurotieteellinen tutkimus kattaa myös osia muun muassa genetiikan, biokemian, fysiologian, farmakologian ja patologian aloista.lähde?
Monet neurotieteen osat on perinteisesti luettu biologian aloiksi. Nykyisin neurotiede käsitetään usein monitieteiseksi alaksi, johon kuuluu myös kognitiivisen psykologian, neuropsykologian, tietojenkäsittelytieteen, tilastotieteen, fysiikan ja lääketieteen (neurologia) tutkimusta. Neurotiede onkin laajentunut kattamaan kaiken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen, joka koskee eliöiden keskus- ja ääreishermostojen toimintaa ja rakennetta.lähde?
Suomessa on vietetty kolmena vuotena aivoviikkoa, jonka aikana on pyritty tekemään neurotiedettä tutuksi yleisölle. Aivoviikon ajatus on lähtöisin Yhdysvalloista, ja kansainvälistä aivoviikkoa on vietetty kaksitoista kertaa.[1]
Suomen aivotutkimusseura yhdistää eri alojen tutkijoita, joiden työ kohdistuu hermostoon. Seurassa on noin 200 jäsentä.[2]
Osa-alueita
Neurotieteiden aloiksi luetaan[2]
- kliiniset neurotieteet ja neurologia
- kognitiivinen neurotiede
- laskennallinen neurotiede ja neuroinformatiikka
- molekulaarinen neurotiede
- neuroanatomia
- neurobiologia
- neurofarmakologia
- neurofysiologia
- neuropatologia
- neuropsykiatria
- neuropsykologia
Katso myös
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
- Paavilainen, Petri: Toimivat aivot: Kognitiivisen neurotieteen perusteita. Helsinki: Edita, 2016.
- Revonsuo, Antti, Heikki Lang & Olli Aaltonen (toim.): Mieli ja aivot: Kognitiivinen neurotiede. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimusyksikkö, Turun yliopisto, 1996.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neurotiede Wikimedia Commonsissa