Ero sivun ”C4-kasvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Cross section of maize, a C4 plant..jpg|pienoiskuva|Poikkileikkaus [[maissi]]n lehdestä. Kuvassa näkyy niin kutsuttu [[ |
[[Kuva:Cross section of maize, a C4 plant..jpg|pienoiskuva|Poikkileikkaus [[maissi]]n lehdestä. Kuvassa näkyy niin kutsuttu [[Kranz-anatomia]], jossa [[johtojänne|johtojänteiden]] (kuvassa punaisella) ympärillä sijaitsevat [[johtojännetuppi|johtojännetupet]] (kuvassa violetilla) ja ympärillä on [[parenkyymisolukko]]a (kuvassa vihreällä).]] |
||
'''C<sub>4</sub>-kasvi''' on [[kasvit|kasvi]], joka yhteyttää käyttäen [[C4-yhteyttäminen|C<sub>4</sub>-yhteyttämistä]], jossa [[hiili|hiiltä]] siirretään nelihiilisenä orgaanisena happona. C<sub>4</sub>-kasvien [[mesofylli]]soluissa on PEP-karboksylaasi |
'''C<sub>4</sub>-kasvi''' on [[kasvit|kasvi]], joka yhteyttää käyttäen [[C4-yhteyttäminen|C<sub>4</sub>-yhteyttämistä]], jossa [[hiili|hiiltä]] siirretään nelihiilisenä orgaanisena happona. C<sub>4</sub>-kasvien [[mesofylli]]soluissa on PEP-karboksylaasi[[entsyymi]]ä, jonka avulla kasvi sitoo hiilen CHO<sub>3</sub>-muodossa [[fosfoenolipalorypälehappo]]on (PEP).<ref name="Terävä.Eija.117-118"/> |
||
C<sub>4</sub>-kasvien uskotaan syntyneen noin 40 miljoonaa vuotta sitten mitä tukee [[oligoseeni]]kaudella |
C<sub>4</sub>-kasvien uskotaan syntyneen noin 40 miljoonaa vuotta sitten, mitä tukee [[oligoseeni]]kaudella tapahtunut hiilidioksiditasojen aleneminen, yhdistettynä mahdollisesti korkeisiin lämpötiloihin ja rajoitettuun veden saatavuuteen. C<sub>4</sub>-yhteyttäminen näyttää syntyneen 65 kertaa itsenäisesti 15 [[heimo (biologia)|heimoon]] [[koppisiemeniset|koppisiemenisissä]] kasveissa.<ref name="Kranz.Anatomy.C4.Pathway"/> Se on ilmeisesti yleistynyt 7–6 miljoonaa vuotta sitten [[mioseeni]]kaudella.<ref name="Remarkable.evolutionary.rise.of.C4.plants"/><ref name="The.role.of.fire.in.Miocene.to.Pliocene"/> |
||
C<sub>4</sub>-kasveja on 1 % kasvilajeista ja 5 % [[biomassa|kasvibiomassasta]], mutta ne sitovat 30 % kaikkien kasvien sitomasta hiilidioksidista.<ref name="Remarkable.evolutionary.rise.of.C4.plants"/> C<sub>4</sub>-kasveja ovat myös muutamat tärkeät [[viljelykasvi]]t, kuten [[maissi]], [[durra]], [[hirssi]]t, [[amarantti|amarantit]] ja [[sokeriruoko]].<ref name="Rousi.Arne"/> |
C<sub>4</sub>-kasveja on 1 % kasvilajeista ja 5 % [[biomassa|kasvibiomassasta]], mutta ne sitovat 30 % kaikkien kasvien sitomasta hiilidioksidista.<ref name="Remarkable.evolutionary.rise.of.C4.plants"/> C<sub>4</sub>-kasveja ovat myös muutamat tärkeät [[viljelykasvi]]t, kuten [[maissi]], [[durra]], [[hirssi]]t, [[amarantti|amarantit]] ja [[sokeriruoko]].<ref name="Rousi.Arne"/> |
||
Nykyinen versio 11. huhtikuuta 2021 kello 12.41
C4-kasvi on kasvi, joka yhteyttää käyttäen C4-yhteyttämistä, jossa hiiltä siirretään nelihiilisenä orgaanisena happona. C4-kasvien mesofyllisoluissa on PEP-karboksylaasientsyymiä, jonka avulla kasvi sitoo hiilen CHO3-muodossa fosfoenolipalorypälehappoon (PEP).[1]
C4-kasvien uskotaan syntyneen noin 40 miljoonaa vuotta sitten, mitä tukee oligoseenikaudella tapahtunut hiilidioksiditasojen aleneminen, yhdistettynä mahdollisesti korkeisiin lämpötiloihin ja rajoitettuun veden saatavuuteen. C4-yhteyttäminen näyttää syntyneen 65 kertaa itsenäisesti 15 heimoon koppisiemenisissä kasveissa.[2] Se on ilmeisesti yleistynyt 7–6 miljoonaa vuotta sitten mioseenikaudella.[3][4]
C4-kasveja on 1 % kasvilajeista ja 5 % kasvibiomassasta, mutta ne sitovat 30 % kaikkien kasvien sitomasta hiilidioksidista.[3] C4-kasveja ovat myös muutamat tärkeät viljelykasvit, kuten maissi, durra, hirssit, amarantit ja sokeriruoko.[5]
C4-kasveilla on useimmista C3-kasveista poiketen johtojännetupet, mikä näkyy lehden poikkileikkauksessa niin sanottuna Kranz-anatomiana. Siinä johtojännetupet näkyvät johtojänteiden ympärillä ympäröivästä parenkyymisolukosta poikkeavina, rengasmaisina rakenteina.[6]
C4-kasveja tavataan lähinnä vain maapallon lämpimillä seuduilla, päiväntasaajalta noin 45° leveyspiireille. Viileämmillä alueilla, lähempänä maapallon napoja C3-kasvit ovat selvästi yleisempiä kuin C4-kasvit.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 102, 105, 106, 115, 191, 373. WSOY, 1998. ISBN 951-0-21295-4
- Terävä, Eija: Kasvianatomia, s. 117–118. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5296-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Terävä, Eija, s. 117–118.
- ↑ Garner, Drake & M Mure, Christopher & Yerramsetty, Pradeep & Berry, James: Kranz Anatomy and the C 4 Pathway. eLS, 2016, s. 1–10. doi:10.1002/9780470015902.a0001295.pub3 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.8.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Osborne, Colin P. & Beerling, David J.: Nature's green revolution: the remarkable evolutionary rise of C4 plants. Philosophical Transactions of the Royal Society B, 2006, 361. vsk, nro 1465, s. 173–194. doi:10.1098/rstb.2005.1737 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Hoetzel, Sebastian & Dupont, Lydie & Schefuß, Enno & Rommerskirchen, Florian & Wefer, Gerold: The role of fire in Miocene to Pliocene C4 grassland and ecosystem evolution. Nature Geoscience, 2013, 6. vsk, nro 12, s. 1027–1030. doi:10.1038/ngeo1984 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Rousi, Arne, s. 102, 105, 106, 115, 191, 373.
- ↑ Langdale, Jane: Development of Kranz Anatomy – What is Kranz Anatomy? Langdale Lab. Viitattu 16.8.2019. (englanniksi)