Ero sivun ”Tulkinnasta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
91 068 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
p kh
 
Rivi 13: Rivi 13:
| seuraava = [[Ensimmäinen analytiikka]]
| seuraava = [[Ensimmäinen analytiikka]]
}}
}}
'''''Tulkinnasta''''' ({{k-grc|Περὶ ἑρμηνείας|Peri hermēneias}}; {{k-la|De interpretatione}} tai ''De elocutione oratoria'') on [[Aristoteles|Aristoteleen]] [[aristoteelinen logiikka|logiikan]] alan ''[[Organon]]''-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee väitelauseiden ominaisuuksia ja loogista muotoa.<ref name="Knuuttila-1994">Knuuttila, Simo & Niiniluoto, Ilkka & Thesleff, Holger: "Esipuhe". Teoksessa Aristoteles 1994, s. 5.</ref><ref name="Carlson-1994">Carlson, Lauri: "Selitykset: Tulkinnasta". Teoksessa Aristoteles 1994, s. 248–252.</ref>
'''Tulkinnasta''' ({{k-grc|Περὶ ἑρμηνείας|Peri hermēneias}}; {{k-la|De interpretatione}} tai ''De elocutione oratoria'') on [[Aristoteles|Aristoteleen]] [[aristoteelinen logiikka|logiikan]] alan ''[[Organon]]''-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee väitelauseiden ominaisuuksia ja loogista muotoa.<ref name="Knuuttila-1994">Knuuttila, Simo & Niiniluoto, Ilkka & Thesleff, Holger: ”Esipuhe”. Teoksessa Aristoteles 1994, s. 5.</ref><ref name="Carlson-1994">Carlson, Lauri: ”Selitykset: Tulkinnasta”. Teoksessa Aristoteles 1994, s. 248–252.</ref>


== Historia ==
== Historia ==


''[[Organon]]'' ("Väline") on kokoelma Aristoteleen [[logiikka]]a ja [[metodiikka]]a koskevia kirjoituksia. Sen nimitys tulee siitä, että sen osa-alueiden hallitsemisen katsotaan antavan [[filosofi]]lle tarvittavat ajattelun välineet kaikkien muiden asioiden käsittelyyn, sekä tieteessä että yleensäkin kaikessa järkevässä ajattelussa ja väittelyissä. Se sisältää ''Tulkinnasta''-teoksen lisäksi viisi muuta teosta.<ref name="Knuuttila-1994"/>
''[[Organon]]'' (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen [[logiikka]]a ja [[metodiikka]]a koskevia kirjoituksia. Sen nimitys tulee siitä, että sen osa-alueiden hallitsemisen katsotaan antavan [[filosofi]]lle tarvittavat ajattelun välineet kaikkien muiden asioiden käsittelyyn, sekä tieteessä että yleensäkin kaikessa järkevässä ajattelussa ja väittelyissä. Se sisältää ''Tulkinnasta''-teoksen lisäksi viisi muuta teosta.<ref name="Knuuttila-1994"/>


''Organoniin'' luetuista teoksista ''Tulkinnasta'' kuuluu Aristoteleen varhaisimpiin teoksiin.<ref name="Knuuttila-1994"/> Nykyään [[hermeneutiikka]] merkitsee filosofista tekstien tulkintaa tai esimerkiksi [[Raamattu|Raamatun]] tulkintaa. ''Tulkinnasta''-teoksen nimessä kreikan sanan ''hermēneuein'' voisi suomentaa myös toisin, jolloin teoksen nimi voisi olla esimerkiksi "Väittämistä".
''Organoniin'' luetuista teoksista ''Tulkinnasta'' kuuluu Aristoteleen varhaisimpiin teoksiin.<ref name="Knuuttila-1994"/> Nykyään [[hermeneutiikka]] merkitsee filosofista tekstien tulkintaa tai esimerkiksi [[Raamattu|Raamatun]] tulkintaa. ''Tulkinnasta''-teoksen nimessä kreikan sanan ''hermēneuein'' voisi suomentaa myös toisin, jolloin teoksen nimi voisi olla esimerkiksi ”Väittämistä”.


Varhaisella keskiajalla aina 1100-luvulle saakka ''Tulkinnasta'' oli teoksen ''[[Kategoriat]]'' ohella ainoa Aristoteleen teos, joka oli tunnettu latinankielisessä lännessä, kunnes muut Aristoteleen teokset käännettiin kreikasta latinaksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Canning, Joseph | Nimeke=A History of Medieval Political Thought, 300-1450 | Julkaisija=Psychology Press | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 041501350X | Sivu=126 | www=http://books.google.fi/books?id=XoLICEdyEi8C&pg=PA126}}</ref> Näin teoksen historiallinen vaikutus on ollut monia muita Aristoteleen teoksia suurempi.<ref name="Carlson-1994"/>
Varhaisella keskiajalla aina 1100-luvulle saakka ''Tulkinnasta'' oli teoksen ''[[Kategoriat]]'' ohella ainoa Aristoteleen teos, joka oli tunnettu latinankielisessä lännessä, kunnes muut Aristoteleen teokset käännettiin kreikasta latinaksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Canning, Joseph | Nimeke=A History of Medieval Political Thought, 300–1450 | Julkaisija=Psychology Press | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 041501350X | Sivu=126 | www=http://books.google.fi/books?id=XoLICEdyEi8C&pg=PA126}}</ref> Näin teoksen historiallinen vaikutus on ollut monia muita Aristoteleen teoksia suurempi.<ref name="Carlson-1994"/>


== Sisältö ==
== Sisältö ==
Rivi 52: Rivi 52:
=== Muuta kirjallisuutta ===
=== Muuta kirjallisuutta ===


* {{Kirjaviite | Tekijä=Whitaker, C. W. A. | Nimeke=Aristotle's De Interpretatione: Contradiction and Dialectic | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Clarendon Press | Vuosi=1996}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Whitaker, C. W. A. | Nimeke=Aristotle’s De Interpretatione: Contradiction and Dialectic | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Clarendon Press | Vuosi=1996}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Nykyinen versio 9. heinäkuuta 2015 kello 11.03

Tulkinnasta
Περὶ ἑρμηνείας
Alkuperäisteos
Kirjailija Aristoteles
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre filosofia
Julkaistu 300-luku eaa.
Numerointi 16a–24a
Suomennos
Niteessä Teokset I
Suomentaja Lauri Carlson
Kustantaja Gaudeamus
Julkaistu 1994
ISBN 951-662-581-9
Sarja: Organon
Edeltävä Kategoriat
Seuraava Ensimmäinen analytiikka
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tulkinnasta (m.kreik. Περὶ ἑρμηνείας, Peri hermēneias; lat. De interpretatione tai De elocutione oratoria) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee väitelauseiden ominaisuuksia ja loogista muotoa.[1][2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa koskevia kirjoituksia. Sen nimitys tulee siitä, että sen osa-alueiden hallitsemisen katsotaan antavan filosofille tarvittavat ajattelun välineet kaikkien muiden asioiden käsittelyyn, sekä tieteessä että yleensäkin kaikessa järkevässä ajattelussa ja väittelyissä. Se sisältää Tulkinnasta-teoksen lisäksi viisi muuta teosta.[1]

Organoniin luetuista teoksista Tulkinnasta kuuluu Aristoteleen varhaisimpiin teoksiin.[1] Nykyään hermeneutiikka merkitsee filosofista tekstien tulkintaa tai esimerkiksi Raamatun tulkintaa. Tulkinnasta-teoksen nimessä kreikan sanan hermēneuein voisi suomentaa myös toisin, jolloin teoksen nimi voisi olla esimerkiksi ”Väittämistä”.

Varhaisella keskiajalla aina 1100-luvulle saakka Tulkinnasta oli teoksen Kategoriat ohella ainoa Aristoteleen teos, joka oli tunnettu latinankielisessä lännessä, kunnes muut Aristoteleen teokset käännettiin kreikasta latinaksi.[3] Näin teoksen historiallinen vaikutus on ollut monia muita Aristoteleen teoksia suurempi.[2]

Sisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulkinnasta määrittelee perustavanlaatuiset väitelauseiden osat ja muodot, muun muassa:[2]

  • Termit: nimisana (nominaali), teonsana (verbi)
  • Propositiot: väitelause (yksinkertainen, yhdistetty)
  • Kielto (negaatio)
  • Yleistykset
  • Monitulkintaisuus

Käytännössä teos siis kuvaa, millainen väitelause on loogisesti pätevä, eli minkälaisia väitelauseita muotonsa puolesta voidaan yleensäkään käyttää väittelyissä. Aristoteles antaa myös negatiivisia esimerkkejä käsittelemällä kolmannen poissuljetun lakia sekä kieltämällä yleistykset ja modaliteetit.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Knuuttila, Simo & Niiniluoto, Ilkka & Thesleff, Holger: ”Esipuhe”. Teoksessa Aristoteles 1994, s. 5.
  2. ↑ a b c d Carlson, Lauri: ”Selitykset: Tulkinnasta”. Teoksessa Aristoteles 1994, s. 248–252.
  3. ↑ Canning, Joseph: A History of Medieval Political Thought, 300–1450, s. 126. Psychology Press, 1996. ISBN 041501350X Teoksen verkkoversio.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aristoteles: Tulkinnasta. Teoksessa Aristoteles: Teokset I. Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka. ((Katēgoriai. Peri hérmēneias.) Suomentanut ja selitykset laatinut Lauri Carlson. (Analytika protera.) Suomentanut ja selitykset laatinut Simo Knuuttila. (Analytika hystera.) Suomentanut ja selitykset laatinut Juha Sihvola) Helsinki: Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-581-9

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aristotle: Liber de Interpretatione. Teoksessa Aristotle: Categoriae et Liber de Interpretatione. (Toimittanut L. Minio-Paluello. Oxford Classical Texts) Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145073 Kreikankielinen alkuteksti.
  • Aristotle: On Interpretation. Teoksessa Aristotle's Works. (Volume I. Categories. On Interpretation. Prior Analytics. Loeb Classical Library 325) Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99359-4 Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Muuta kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Whitaker, C. W. A.: Aristotle’s De Interpretatione: Contradiction and Dialectic. Oxford: Clarendon Press, 1996.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Περί ερμηνείας (kreikaksi)
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: On Interpretation (englanniksi)

Teos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tulkinnasta&oldid=15056031”