Lähdekoodi sivulle Viini

{{tämä artikkeli|kertoo rypäleistä tehdystä alkoholijuomasta. [[Hedelmäviini|Hedelmä- ja marjaviineistä]] on eri artikkeli. ”Viini” voi merkitä myös [[nuolikotelo]]a.}}{{Hyvä}}
[[Tiedosto:Red and white wine 12-2015.jpg|pienois|Punaviiniä ja valkoviiniä tyypillisissä laseissaan.]]
'''Viini''' on tuoreista [[viinirypäle]]istä tai rypälemehusta [[Käyminen|käyttämällä]] valmistettu mieto [[alkoholijuoma]]. Viineissä on [[Etanoli|alkoholia]] yleensä 10–15 prosenttia, ja niiden alkoholi on yksinomaan käymisteitse muodostunut. Viinejä ovat [[punaviini]], [[valkoviini]] ja [[roseeviini]] sekä [[hiilidioksidi]]a sisältävät [[kuohuviini]]t. [[Väkevä viini|Väkevät viinit]], kuten [[sherry]], [[portviini]] ja [[vermutti]], valmistetaan viinistä lisäämällä siihen [[Tislaus|tislattua]] [[Pirtu|väkiviinaa]] ja usein myös rypälemehua.<ref name="termit"/>

Viiniä nautitaan ruoka- ja seurustelujuomana. [[Viininmaistelu]] on harrastusmuotoista viinin maun, tuoksun ja ulkonäön arviointia. Viinillä on myös suuri merkitys erilaisissa seremonioissa: kuohuviinimaljoilla toivotetaan onnea, ja [[Kristinusko|kristillisessä]] [[Ehtoollinen|ehtoollisessa]] nautitaan leipää ja viiniä.

Viinin valmistus keksittiin [[Iran]]in ja [[Kaukasus|Kaukasuksen]] seuduilla noin 7000 vuotta sitten, ja viinin viljely levisi [[Eurooppa]]an jo [[Antiikki|antiikin aikoina]]. Maailman suurimmat viinintuottajamaat ovat [[Ranska]], [[Italia]] ja [[Espanja]], mutta myös esimerkiksi [[Yhdysvallat]], [[Argentiina]], [[Chile]], [[Etelä-Afrikka]], [[Australia]] ja [[Kiina]] tuottavat paljon viiniä.

== Historia ==

{{Pääartikkeli|[[Viinin historia]]}}

=== Varhaishistoria ===

Vanhimmat todisteet viinistä ovat löytyneet [[Zagrosvuoret|Zagrosvuorten]] pohjoisrinteiltä nykyisen [[Iran]]in alueelta yli 7&nbsp;000 vuoden takaa. [[Kaukasus|Kaukasukselta]] [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] rannalta on tehty sitäkin vanhempia löytöjä, mutta niissä on voinut olla kyse luonnonvaraisesta eikä viljellystä viinirypäleestä.<ref>Örmä 2007, s. 6–7.</ref> Maailman varhaisimman tunnetun viininvalmistamon jäännökset on löydetty syrjäisestä luolasta [[Armenia]]n eteläosasta noin 6&nbsp;100 vuoden takaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://tieku.fi/menneisyyden-kulttuurit/viini-maistui-jo-6%E2%80%88000-vuotta-sitten | Tekijä= | Nimeke=Viini maistui jo 6 000 vuotta sitten | Ajankohta=19.5.2011 | Julkaisu=Tieteen kuvalehti | Viitattu=31.7.2013}}</ref>

[[Tiedosto:Dionysos vineyard MNE Villa Giulia 106463.jpg|pienois|pysty|Kreikkalainen [[amfora]] 500-luvulta eaa. esittää viinin jumalaa [[Dionysos]]ta viinitarhassa [[satyyri]]en kanssa.]]
[[Mesopotamia|Kaksoisvirtainmaan]] ensimmäiset korkeakulttuurit toivat viinejä Kaukasukselta, sillä Kaksoisvirtainmaassa oli liian kuuma ja kuiva ilmasto viininviljelyyn. [[Uus-Assyria|Uusassyrialaisen]] valtakunnan aikana viininviljely oli jo levinnyt maassa laajalle. Myös [[Muinainen Egypti|muinaisessa Egyptissä]] viljeltiin jonkin verran viiniä, etenkin uskonnollisiin menoihin. Koko Lähi-idässä käytettiin tuolloin lähinnä punaviiniä.<ref>Örmä 2007, s. 7–10.</ref> [[Anatolia]]n viininviljely oli kehittynyt etenkin [[Heettiläiset|heettien]] myötä laaja-alaiseksi.<ref>Örmä 2007, s. 12.</ref> Viininviljely levisi myös itään ja saavutti [[Kiina]]n viimeistään 100-luvulla eaa.<ref>Örmä 2007, s. 14.</ref>

[[Eurooppa]]an viini levisi etenkin [[Foinikialaiset|foinikialaisten]] ansiosta, jotka kävivät syyrialaisella viinillä merikauppaa koko Välimeren alueella. [[Kreeta]]n saaren [[minolainen kulttuuri]] tunsi viinin jo vuoden 1700 eaa. tienoilla. Kreetan valloittaneet [[mykeneläiset]] omaksuivat viinin 1400-luvulla eaa. ja antoivat sille sen nykyisen nimen.<ref>Örmä 2007, s. 14–15.</ref>

=== Kreikka ===

{{Pääartikkeli|[[Viini antiikin Kreikassa]]}}

[[Antiikin Kreikka|Kreikassa]] viini tuli suosituksi jo mykeneläisenä aikana. Viiniuhrit ja viinijuhlat mainitaan muun muassa ''[[Ilias]]''- ja ''[[Odysseia]]''-eepoksissa, jotka kuvaavat tapahtumia jo toiselta vuosituhannelta eaa. Myöhemmin Kreikassa syntyi viinin jumalan [[Dionysos|Dionysoksen]] suosittu [[Dionysoksen kultti|kultti]], ja viiniviljelmät olivat koko maassa yleisiä jo viimeistään 700-luvulla eaa.<ref>Örmä 2007, s. 16–19.</ref>

=== Rooman valtakunta ===

Viini tuli Italiaan luultavasti foinikialaisten ja kreikkalaisten siirtokuntien mukana, ja jo [[etruskit]] saattoivat käyttää viiniä uskonnollisissa yhteyksissä. Roomalaisen perimätiedon mukaan viinikulttuuri tuli [[Antiikin Rooma|Roomaan]] 600-luvun alussa eaa. kuningas [[Numa Pompilius|Numa Pompiliuksen]] myötä.<ref>Örmä 2007, s. 26–29.</ref> Viini oli oleellinen osa Rooman elämää, ja sitä nautittiin etenkin kaupungin monina juhlapäivinä. Keskimääräinen roomalainen joi viiniä yli 150 litraa vuodessa, ja maustetut viinit olivat erityisen suosittuja.<ref>Örmä 2007, s. 31–32.</ref> Roomalaiset levittivät viininviljelyä myös hallitsemilleen alueille Euroopassa.<ref>Örmä 2007, s. 33–35.</ref>

=== Keskiaika ===

[[Tiedosto:29-autunno,Taccuino Sanitatis, Casanatense 4182..jpg|pienois|Talonpojat korjaamassa ja puristamassa viiniä 1300-luvulla.]]
[[Rooman valtakunnan tuho|Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutuessa]] jälkeen viinin arvostus ja käyttö vähenivät läntisessä Euroopassa. Kristinuskon leviäminen Keski-Eurooppaan piristi viinikulttuuria, sillä seurakuntien ja luostareiden [[messu]]nviettoon tarvittiin viiniä. [[Keskiaika|Keskiajan]] aikana viininviljelyksen tuntemus siirtyi ennen kaikkea [[Luostari|luostareille]], jotka hallinnoivat viininviljelymaita.<ref>Örmä 2007, s. 46–48.</ref> Myös [[aateli]]ston viiniharrastus oli tärkeä tekijä viinikulttuurin säilymisen kannalta.<ref>Örmä 2007, s. 51.</ref>

Keskiajalla viinit juotiin yleensä nuorina, sillä viini ei säilynyt hyvin. Viinin säilyvyyttä parannettiin usein kiehauttamalla [[mäski]] ennen käymistä ja lisäämällä näin saatua keitettyä viiniä tavalliseen viiniin. Makeat viinit olivat keskiajalla suosituimpia, ja valkoviini oli punaviiniä kalliimpaa.<ref>Örmä 2007, s. 58.</ref> Viiniä käytettiin keskiajalla usein sairaanhoidossa, ja viinin oli myös havaittu olevan hygieenisempää kuin vesi. Toisaalta liiallisen viininjuonnin haitat tunnettiin, ja niistä varoiteltiin kirjallisuudessa.<ref>Örmä 2007, s. 50–51.</ref>

1200-luvulta alkaen vahvistuneet Italian kaupunkivaltiot olivat tärkeitä viinin viljelijöitä ja myyjiä. Viiniä juotiinkin keskiajalla paljon. Pohjoisimmillaan viiniä viljeltiin toisen vuosituhannen alussa Pohjois-Ranskassa ja Englannissa, sillä ilmasto oli silloin nykyistä lämpimämpi. Itäisellä Välimerellä [[islam]]in nousu tyrehdytti viinintuotannon lähes kokonaan joissain maissa.<ref>Örmä 2007, s. 52–56.</ref>

=== Viininviljelyn leviäminen löytöretkien myötä ===

[[Tiedosto:RoyLindmanWinepressCDA.JPG|pienois|Viinirypäleiden puristin, 1700-luku.]]
Viininviljely levisi 1500-luvulla Amerikan kolonisaation jälkeen eurooppalaisten, etenkin [[Jesuiitat|jesuiittojen]] mukana [[Amerikan manner|Amerikkaan]]. Espanjalaiset toivat omat lajikkeensa ja aloittivat paikalliseen kulutukseen tarkoitetun viininviljelyn, ja 1500-luvun loppuun mennessä amerikkalaista viiniä tuotiin jo Eurooppaankin. Chilen viinintuotanto kukoisti 1800-luvulla, ja myös Argentiinan [[Mendozan maakunta|Mendozan]] alueesta tuli merkittävä viinintuottaja 1800-luvun loppupuolella.<ref>Örmä 2007, s. 68–69.</ref> Pohjois-Amerikassa viinintuotanto alkoi varsinaisesti 1800-luvulla [[Kalifornia]]ssa.<ref>Örmä 2007, s. 80.</ref>

Espanjalaiset ja portugalilaiset aloittivat viininviljelyn hallitsemillaan Atlantin saarilla [[Kanariansaaret|Kanariansaarilla]], [[Azorit|Azoreilla]] ja [[Madeira]]lla 1600-luvulla.<ref>Örmä 2007, s. 69–71.</ref> Etelä-Afrikassa alettiin viljellä viiniä vuonna 1658, ja maasta tuli tärkeä viinilastin täydennyssatama Euroopasta [[Kaukoitä]]än matkaaville laivoille.<ref>Örmä 2007, s. 79.</ref> Viinikulttuuri levisi Australiaan ja [[Uusi-Seelanti|Uuteen-Seelantiin]] 1700-luvun lopussa englantilaisten rangaistussiirtoloiden kautta.<ref>Örmä 2007, s. 98.</ref>

[[Viinintuotanto Kiinassa|Kiinassa]] viini oli tunnettu jo kauan, mutta nykyaikainen viininviljely aloitettiin [[Shandong]]issa 1892. Maan viinintuotanto alkoi laajeta voimakkaasti 1980-luvulla.<ref name="china">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.chinafinewines.com/images/112723/PDF/China%20history%202013.pdf | Nimeke=Chinese Wine Culture & History  | Tekijä=| Ajankohta=| Julkaisija =China Fine Wines | Viitattu=5.7.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>

=== Uusi aika ja viininviljelyn kehitys ===

[[Tiedosto:Bourgogne-wine.jpg|pienois|pysty|[[Burgundi]]laisia viinejä pulloissaan.]]
Viinin viljely ja säilytys kehittyivät 1600-luvun lopulta alkaen nopeasti. Rypälelaaduista jalostettiin entistä kestävämpiä. Viiniä alettiin laajemmassa määrin pullottaa [[Luonnonkorkki|luonnonkorkilla]] suljettuihin lasipulloihin. 1700-luvulla sokerin käytön yleistymisen myötä myös viineihin alettiin lisätä suoraan sokeria. Ajan viiniuutuuksia olivat [[samppanja]], portviini, [[Marsala (viini)|marsala]], sherry ja vermutti sekä [[Bordeaux|Bordeaux’n]] alueen viinit.<ref>Örmä 2007, s. 80–81, 86–87, 92.</ref> Kalliit merkkiviinit nousivat 1700-luvulla aateliston ja porvariston suosioon. 1500-luvun lopulla kehitetty unkarilainen makea [[tokaji]]viini oli yksi aikakauden muotiviineistä Keski-Euroopassa, ja portviini oli erityisen suosittua Englannissa.<ref>Örmä 2007, s. 83–84.</ref> [[Ranskan vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] jälkeen vuonna 1789 viinintuotanto laajeni, kun viininviljely vapautettiin vanhoista rajoituksista ja veroista.<ref>Örmä 2007, s. 88.</ref>

1700- ja 1800-lukujen vaihteessa viinistä saatiin alkoholipitoisempaa ja paremmin säilyvää lisäämällä siihen sokeria käymisprosessin alussa.<ref>Örmä 2007, s. 101–102.</ref> Viinien teollinen tuotanto ja mainonta syntyivät 1800-luvulla.<ref>Örmä 2007, s. 105.</ref> Suomessa viini alkoi [[Zachris Topelius|Zachris Topeliuksen]] mukaan tulla yleisempään käyttöön 1840-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://haku.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/13.marraskuu/WINE4498.HTM | Nimeke=Monet pitävät viiniä yhä herraskaisena | Tekijä= | Ajankohta=13.11.1998 | Julkaisija=Verkkouutiset | Viitattu=5.7.2015}}{{404}}</ref>

=== 1800-luvun viiniepidemiat ===

1800-luvulla maailman viinitarhat kärsivät useista epidemioista. 1840-luvulla ilmestynyt tuholaissieni ''[[Uncinula necator|Oidium tuckerii]]'' tuhosi Ranskan ja Välimeren viiniviljelmiä, ja 1860-luvulla Amerikasta Ranskaan tullut [[viinikirva]] (''Phylloxera vastatrix'') tuhosi vuosisadan loppuun mennessä suurimman osan eurooppalaisista viiniviljelmistä. Viinikirvaepidemian seurauksena Ranskan viininviljelyala supistui, mutta samalla viinin tuotanto tehostui ja laajeni uusille alueille kuten Australiaan ja [[Algeria]]an. Viinikirva voitettiin varttamalla eurooppalaiset viiniköynnökset amerikkalaisiin juuriin.<ref>Örmä 2007, s. 107–110.</ref>

=== Nykyaika ===

[[Tiedosto:Chateau Montelena 2009 Chardonnay Wine -5.jpg|pienois|pysty|[[Korkki|Luonnonkorkillisen]] viinipullon avaus [[korkkiruuvi]]lla.]]
Viljelymenetelmät ovat kehittyneet 1900-luvulla muun muassa koneellistumisen myötä.<ref>Örmä 2007, s. 119–120.</ref> 1900-luvun merkittävimpiä viiniuutuuksia on ollut uuden sadon viini, ''vin nouveau'', kuten [[Beaujolais Nouveau]]. Lasipullojen rinnalle ovat tulleet muovipakkaukset ja luonnonkorkin rinnalle kierrekorkki ja muovikorkki.<ref>Örmä 2007, s. 120–121.</ref>

Toisen maailmansodan jälkeen viinistä on ollut ylituotantoa, joka johtuu viininviljelyn tehostumisesta ja viininkulutuksen vähentymisestä. Ylituotannon vuoksi viininviljelmien määrää vähennettiin Euroopassa ja Australiassa 1980-luvun alussa 10 prosentilla. Ranskassa ja Italiassa viinin kulutus on laskenut; toisaalta monissa pienissä viinimaissa kulutus on lisääntynyt.<ref>Örmä 2007, s. 118–119.</ref>

Suurimmat viinimaat ottivat 1900-luvulla käyttöön yksi kerrallaan omat alkuperäluokituksensa, joilla on pyritty takaamaan viinin alkuperä, valmistustapa ja käytetyt lajikkeet.<ref>Örmä 2007, s. 122–135.</ref>

== Viljely ==

{{Pääartikkeli|[[Viininviljely]]}}

=== Tuotantoalueet ===

Viininviljelyyn soveltuva alue on sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla pääosin 30. ja 50. leveysasteen välille. Kylmemmässä ilmastossa talvipakkaset vahingoittavat köynnöksiä ja lyhyt kasvukausi estää viinien kypsymisen, ja kuumassa ilmastossa rypälemehun happopitoisuus jää liian pieneksi, mikä huonontaa makua. Euroopassa pääviljelyalue ulottuu Välimereltä Etelä-Saksaan.<ref name="mykkanen-10">Mykkänen 2005, s. 10.</ref> Muun maailman eli ''Uuden maailman'' tärkeimmät viinialueet ovat Yhdysvaltojen länsirannikko, Australia, Uusi-Seelanti, Chile, Argentiina ja Etelä-Afrikka.<ref name="mykkanen-10"/>

Viiniköynnös viihtyy köyhässä maaperässä; liian rikkaassa maaperässä se tuottaa liian suuren sadon, minkä seurauksena maku kärsii. Paras maaperä viininviljelyyn on mineraalipitoinen ja hyvin vettä läpäisevä.<ref name="mykkanen-10"/> Köynnös vaatii kasvukautena paljon aurinkoa, minkä takia sään vaihtelu vaikuttaa viinisadon epätasaisuuteen. Ilmasto-olosuhteiden optimoimiseksi esimerkiksi Saksassa köynnökset sijoitetaan mahdollisimman aurinkoisille rinteille, mutta Espanjassa joitain lajikkeita viljellään viileillä vuoristoseuduilla.<ref name="mykkanen-10"/>

==== Vanhan maailman viinintuotantoa ====

[[Tiedosto:Chianti vineyards near Galluzzo.jpg|pienois|Italialaisia [[Chianti]]-viinitarhoja [[Galluzzo]]n lähellä.]]
Vanhan maailman eli Euroopan viinintuotantoa leimaavat perinteisyys ja tiukat säädökset. Eurooppalaiset viinintuottajat ja osuuskunnat ovat usein pieniä, ja viininviljely on Euroopassa enemmän elämäntapa kuin elinkeino. Viljelytapa, käytettävät lajikkeet, maksimisato, alkoholipitoisuus, tammen käyttö ja viinin makeusaste määritellään Euroopassa tarkoilla säännöillä, ja esimerkiksi viljelmien [[keinokastelu]] on Euroopassa kiellettyä. Eurooppalaiset viinit ovat maultaan melko [[Tanniinit|tanniinisia]], ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat makuun huomattavan paljon.<ref name="mykkanen-14">Mykkänen 2005, s. 14.</ref>

[[Viinintuotanto Ranskassa|Ranskalaisen viinin]] laatuluokat ovat ''[[Appellation d’origine contrôlée]]'' (AOC tai AC), ''[[Vin délimité de Qualité supérieure]]'' (VDQS), ''[[Vin de pays]]'' (alueviini) ja ''Vins de table'' (pöytäviini). Ranskan viisi tärkeintä viinialuetta ovat Bordeaux, [[Burgundi]], [[Rhône]], [[Loire]] ja [[Alsace]]. Pohjoisen [[Champagne]]ssa tuotetaan samppanjaa.<ref name="viinimaa-eurooppa">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.viinimaa.fi/fi/Viinikoulu/Viinikoulu/Viinimaat/Eurooppa/ | Nimeke=Vanha Eurooppa luottaa perinteeseen | Tekijä=| Ajankohta=| Julkaisija=Viinimaa | Viitattu=5.8.2013 }}{{404}}</ref>

[[Italian viinit|Italialaiset viinit]] jaetaan laatuviineihin ''Denominazione di origine controllata e garantia'' (DOCG) ja ''[[Denominazione di origine controllata]]'' (DOC), sekä pöytäviineihin, joista ''[[Indicazione geografica tipica]]'' (IGT) -viinien etiketeissä on maantieteellinen merkintä. Italian parhaimmat viinit tulevat pohjoisesta [[Piemonte]]n, Toscanan ja [[Veneto]]n alueelta.<ref name="viinimaa-eurooppa"/>

[[Viinintuotanto Espanjassa|Espanjassa]] on käytössä monitasoinen luokitus. Perusryhmittely tapahtuu [[Euroopan unionin nimisuojajärjestelmä elintarvikkeille|EU:n nimisuojajärjestelmän]] perusteella SAN- ja SMM-viineihin sekä rypälelajikeviineihin. Neljäs ryhmä ovat luokittelemattomat viinit. SAN-viinit ({{k-es|Denominación de Origen Protegida, DOP }}) jaetaan edelleen alaluokkiin, joista tärkeimmät ovat ''Denominaciónes de origen calificada (DOCa)'' ja ''[[Denominaciónes de origen]]'' (DO).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.valvira.fi/documents/14444/189208/viinien_pakkausmerkinnat.pdf/877c7981-e30b-4fa2-bf5e-7c688afee933 | Nimeke=Viinien pakkausmerkinnät |  Tiedostomuoto=pdf | Selite=Valviran ohje Dnro 340/99/2013 | Ajankohta=13.6.2014 | Julkaisupaikka=| Julkaisija=Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto | Viitattu=28.3.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2009:128:FULL&from=FI | Nimeke=Komission asetus (EY) N:o 436/2009, annettu 26 päivänä toukokuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinitilarekisterin, markkinoiden seurantaan liittyvien pakollisten ilmoitusten ja tiedonkeruun, tuotteiden kuljetuksen mukana seuraavien asiakirjojen sekä viinialalla pidettävien rekisterien osalta | Tiedostomuoto=pdf| Selite=EU:n asetus viinialan tuotteiden suojatuista alkuperänimityksistä, maantieteellisistä merkinnöistä ja perinteisistä merkinnöistä | Julkaisu=Euroopan unionin virallinen lehti L128  | Ajankohta=27.5.2009 | Viitattu=28.3.2016}}</ref> Pohjois-Espanjan [[La Rioja]] on Espanjan tärkein viinialue, josta tulee pääosin punaviinejä. Espanjan merkittävin lajike on [[Tempranillo]].<ref name="viinimaa-eurooppa"/>

[[Viinintuotanto Saksassa|Saksassa tuotetaan]] pääasiallisesti puolikuivia tai makeita valkoviinejä. Rypälelajikkeista tunnetuin on [[Riesling]], mutta eniten käytetty on [[Müller-Thurgau]]. Saksan tunnetuimmat viinialueet ovat Mosel ja Rheingau.<ref name="viinimaa-eurooppa"/>

==== Uuden maailman viinintuotantoa ====

[[Tiedosto:Jacob's Creek Young Shiraz vines Barossa Valley SA.jpg|pienois|Australialaisia [[Syrah|Shiraz]]-viiniköynnöksiä [[Etelä-Australia]]n [[Barossa Valley]]ssa.]]
Uuden maailman eli Euroopan ulkopuolisen alueen viinintuotanto on uudenaikaisempaa kuin Euroopassa. Viiniviljelykset ovat suuria, keinokastelu on sallittua, uutta tekniikkaa käytetään paljon, ja jalostettuja hiivoja lisätään viiniin vapaammin kuin Euroopassa. Markkinat ohjaavat viinien laatua ja hintatasoa herkästi, minkä seurauksena laatu on tasaisempaa. Uuden maailman viinit ovat eurooppalaisia viinejä hedelmäisempiä, täyteläisempiä ja nopeammin juotaviksi kypsyviä.<ref name="mykkanen-14"/>

Kalifornia tuottaa suurimman osan Yhdysvaltain viineistä. Tärkeimmät rypälelajikkeet ovat [[Zinfandel]], [[Merlot]], [[Cabernet Sauvignon]] ja [[Chardonnay]]. Australiassa viinejä tuotetaan lähinnä etelässä. Tärkein lajike on [[Syrah|Shiraz]] eli Syrah. Etelä-Afrikan viinialueet sijaitsevat [[Kapkaupunki|Kapkaupungin]] läheisyydessä. Maan yleisin vaalea rypäle on [[Chenin Blanc]] eli Steen. Punaisista rypäleistä tärkeitä ovat Cabernet Sauvignon, Shiraz ja [[Pinotage]].<ref name="viinimaa-uusi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.viinimaa.fi/fi/Viinikoulu/Viinikoulu/Viinimaat/Uusi+maailma/ | Nimeke=Kuluttaja on uuden maailman kuningas | Tekijä= | Ajankohta= | Julkaisija=Viinimaa | Viitattu=5.8.2013}}{{404}}</ref>

Argentiinan tärkein viininviljelyalue on [[Andit|Andien]] juurella sijaitseva [[Mendozan maakunta]]. Siellä tuotetaan eniten punaviiniä, ja sen tärkeimpänä rypäleenä pidetään [[Malbec]]-rypälettä. [[Chilen viinit]] tuotetaan etupäässä Keskuslaakson alueella. Tärkeimmät rypäleet ovat Cabernet Sauvignon, Merlot ja valkoisista Chardonnay.<ref name="viinimaa-uusi"/>

Kiinan tärkeimmät viininviljelyalueet ovat maan pohjoisissa keskiosissa. Suurin viininviljelyalue on [[Shandong]]in maakunnan pohjoisosassa. Nykyaikaisiin viineihin malli on otettu Ranskasta, ja suosituimpia rypäleitä ovat Cabernet Sauvignon, Pinot Noir, Merlot ja Chardonnay.<ref name="china"/> Kiina vie toistaiseksi lähinnä halpaviinejä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ibtimes.com/chinas-wine-industry-explodes-not-yet-world-stage-1902284 | Tekijä=FlorCruz, Michelle | Nimeke=China’s Wine Industry Explodes, But Not Yet On The World Stage | Julkaisu=International Business Times | Ajankohta=3.5.2015 | Viitattu=5.7.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>

{{Katso myös|[[Viinintuotanto Uudessa-Seelannissa]]|[[Uruguayn viinit]]}}
{{Katso myös|[[Ruokakulttuuri]], linkkejä artikkeleihin eri maiden keittiöistä viineineen}}

==== Suurimmat viinintuottajamaat ====

[[Tiedosto:World Wine Areas.jpg|pienois|pysty=1.5|Maailman tärkeimmät viininviljelyalueet.{{lähde}}]]
{| class="wikitable"
|-
! Sija !! Maa !! Tuotanto 2012<br/>(milj. l)<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.wineinstitute.org/files/2012_Wine_Production_by_Country_cCalifornia_Wine_Institute.pdf | Nimeke=World Wine Production by Country| Julkaisija=Wine Institute | Selite=tuorein tilasto [http://www.wineinstitute.org/resources/statistics Wine Instituten sivuilla] 3.7.2015 | Viitattu=3.7.2015 | Kieli={{en}} }}</ref> !! Tuotantoarvio 2014<br/>(milj. l)<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://italianwinecentral.com/top-fifteen-wine-producing-countries/ | Nimeke=Top Fifteen Wine-Producing Countries | Julkaisu=Italian Wine Central | Julkaisija=Vindeavour | Viitattu=3.7.2015 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://businesstech.co.za/news/international/86672/the-worlds-biggest-wine-producers/ | Nimeke=The world’s biggest wine producers | Julkaisija=BusinessTech | Ajankohta=6.5.2015 | Viitattu=3.7.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>
|-
!1
| {{Italia}} || align="right" | 4 083 || align="right" | 4 473
|-
!2
| {{Ranska}} || align="right" | 4 048 || align="right" | 4 669
|-
!3
| {{Espanja}} || align="right" | 3 150 || align="right" | 4 162
|-
!4
| {{Yhdysvallat}} || align="right" | 2 760 || align="right" | 2 230
|-
!5
| {{Kiina}} || align="right" | 1 382 || align="right" | 1 117
|-
!6
| {{Argentiina}} || align="right" | 1 178 || align="right" | 1 519
|-
!7
| {{Australia}} || align="right" | 1 155 || align="right" | 1 200
|-
!8
| {{Etelä-Afrikka}} || align="right" | 1 087 || align="right" | 1 131
|-
!9
| {{Chile}} || align="right" | 1 001 || align="right" | 1 050
|-
!10
| {{Saksa}} || align="right" | 890 || align="right" | 933
|-
!11
| {{Venäjä}} || align="right" | 620 || align="right" | 600
|-
!12
| {{Portugali}} || align="right" | 586 || align="right" | 619
|-
!13
| {{Romania}} || align="right" | 406 || align="right" | 409
|-
!14
| {{Moldova}} || align="right" | 385 || align="right" | 
|-
!15
| {{Kreikka}} || align="right" | 315 || align="right" | 290
|-
!16
| {{Itävalta}} || align="right" | 282 || align="right" | 
|-
!rowspan=2|17
| {{Uusi-Seelanti}} || align="right" | 215 || align="right" | 320
|-
| {{Ukraina}} || align="right" | 215 || align="right" | 
|-
!19
| {{Brasilia}} || align="right" | 194 || align="right" | 
|-
!20
| {{Unkari}} || align="right" | 187 || align="right" | 
|}

=== Rypälelajikkeet ===

[[Tiedosto:Muscat blanc et Muscat noir by JM Rosier.jpg|pienois|vasen|pysty|Vaaleita ja tummia [[Muscat (rypälelajike)|Muscat-rypäleitä]]: Muscat Blanc ja Muscat Noir.]]
Rypälelajike, josta viini tehdään, määrää aromin ja maun peruslaadun. Merkittävimmät tummat rypälelajikkeet ovat Cabernet Sauvignon, Merlot, Syrah (Euroopan ulkopuolella nimellä Shiraz) ja [[Pinot Noir]] ja merkittävimmät vaaleat rypälelajikkeet Chardonnay, [[Sauvignon Blanc]] ja Riesling.<ref name="mykkanen-39">Mykkänen 2005, s. 39.</ref> Euroopassa on käytössä yli tuhat erilaista rypälelajiketta, joista useimmat ovat paikallisia. Euroopan viineissä suositaan rypälesekoituksia, joissa saatetaan käyttää kymmeniäkin eri lajikkeita. Euroopan ulkopuolella lajikkeita on korkeintaan muutama kymmenen, ja ne ovat harvoin paikallisia. Viini tehdään siellä yleensä yhdestä tai kahdesta lajikkeesta, ja käytetty rypälelajike merkitään usein etikettiin suurilla kirjaimilla.<ref name="mykkanen-14"/>

Maailman kymmenen viljellyintä rypälelajiketta vuonna 2010 olivat järjestyksessä: Cabernet Sauvignon, Merlot, [[Airen]], [[Tempranillo]], Chardonnay, Syrah, [[Garnacha Tinta]], Sauvignon Blanc, [[Trebbiano]] ja Pinot Noir.<ref name="viljellyimmat">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ruokala.net/uutiset/maailman-kymmenen-viljellyinta-rypalelajiketta/1288640181784 | Tekijä=Ylänne, Kari | Nimeke=Maailman kymmenen viljellyintä rypälelajiketta | Julkaisija=Ruokala.fi | Ajankohta=8.1.2014 | Viitattu=8.1.2014 }}</ref>

Ranskan Bordeaux’n alueelta peräisin olevaa Cabernet Sauvignonia pidetään tasapainoisen makuisena lajikkeena, ja se on maailman suosituin ja viljellyin punaisten laatuviinien rypälelajike.<ref name="mykkanen-39"/> Merlot-viinit tunnetaan pehmeästä mausta, mikä tekee niistä helposti lähestyttäviä.<ref>Mykkänen 2005, s. 40.</ref> Syrah-viinit ovat täyteläisiä, tanniinisia ja voimakkaan värisiä, ja niitä tuotetaan erityisesti lämpimillä seuduilla.<ref>Mykkänen 2005, s. 43.</ref> Hankalasti viljeltävänä tunnettu Pinot Noir viihtyy parhaiten viileillä seuduilla, ja sitä käytetään erityisesti samppanjaan. Pinot Noir tuottaa hedelmäisiä ja hapokkaita viinejä.<ref>Mykkänen 2005, s. 44.</ref>

Helposti viljeltävä Chardonnay on laatuviineissä eniten viljelty vaalea lajike. Chardonnay-viinit ovat täyteläisiä ja hedelmäisiä.<ref>Mykkänen 2005, s. 47.</ref> Sauvignon Blanc -viinit ovat kepeitä, aromaattisia ja hapokkaita, ja niitä tuotetaan melko viileillä alueilla, etenkin [[Loire (departementti)|Loire]]n seudulla.<ref>Mykkänen 2005, s. 48.</ref> Saksassa ja muissa viileissä maissa suositusta Rieslingistä saadaan hapokkaita ja mineraalisia viinejä.<ref>Mykkänen 2005, s. 51.</ref>

=== Viljely ja korjuu ===

[[Tiedosto:Hand harvesting wine grapes in Sicily.jpg|pienois|Viinirypäleiden sadonkorjuuta käsin [[Sisilia]]ssa.]]
Viiniköynnös lähtee kasvamaan keväällä. Se kukkii Euroopassa yleensä toukokuun lopulla ja kasvattaa sitten rypäleitä. Kasvukauden aikana köynnösten oksia karsitaan ja usein myös rypäleterttuja harvennetaan. Torjunta-aineita käytetään yleisesti, sillä köynnökset ovat herkkiä taudeille ja tuhohyönteisille. Sadonkorjuu on alueesta ja lajikkeesta riippuen elo–lokakuussa, ja kukinnan ja sadonkorjuun välillä on noin sata päivää. Makeisiin viineihin tarkoitetut rypäleet kerätään myöhään, jotta niiden sokeripitoisuus olisi mahdollisimman suuri. Rypälesadon onnistumiseen vaikuttavat sadonkorjuun aikainen ja sitä ennen oleva sää. Korjuu tehdään tasaisilla mailla usein koneellisesti, mutta vaikeammassa maastossa käsin. Käsinkorjuu mahdollistaa myös rypäleiden valikoimisen korjattaessa.<ref name="mykkanen-10"/>

Korjuun jälkeen viiniköynnökset valmistellaan seuraavaa kasvukautta varten leikkaamalla ne sopivaan muotoon. Niihin jätetään yleensä 6–10 silmua, jotka on leikattu sopivaan kasvusuuntaan. Köynnökset sidotaan usein pitkiin vaijereihin.<ref name="mykkanen-10"/>

== Valmistus ==

[[Tiedosto:Fermentation tank and cap management Smith-Madrone.jpg|pienois|vasen|pysty|Punaviinin kuorimassaa sekoitetaan käymisastiassa.]]
Korjuun jälkeen rypäleet erotetaan rangoista, murskataan ja laitetaan sammioon käymään. Mehuun voidaan lisätä sokeria tai [[viinihappo]]a, jos niitä ei ole viljelyalueen ilmastosta johtuen riittävästi. Mehuun lisätään yleensä myös [[rikkidioksidi]]a, joka eliminoi turhat [[bakteerit]] ja [[hiivat]] mehusta ja suojaa sitä [[Hapettuminen|hapettumiselta]]. Viini käy runsaasta viikosta neljään viikkoon; sen jälkeen siitä poistetaan sakkaa ja sen annetaan levätä vielä muutaman kuukauden ajan ennen pullotusta.<ref name="vanne"/><ref name="mykkanen-12">Mykkänen 2005, s. 12–13.</ref> Mikäli viinistä halutaan sokeritonta eli kuivaa, käymisen annetaan tapahtua loppuun asti. Jos viinistä halutaan makeaa, käyminen keskeytetään lämpötilaa alentamalla tai lisäämällä alkoholia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://wine.about.com/od/californiawinerie1/a/Dry-Wines.htm | Tekijä=Slinkard, Stacy | Nimeke=Dry Wines | Ajankohta= | Julkaisija=About.com | Viitattu=24.11.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>

Käymisastiat ovat nykyään usein ruostumatonta terästä, mutta huippuviinejä käytetään yhä pienissä tammitynnyreissä. Rypälemehun [[sokeri]] muuttuu alkoholikäymisessä hiivasienten vaikutuksesta [[alkoholit|alkoholiksi]] ja [[hiilidioksidi]]ksi, joka pääosin haihtuu, kuohuviinien valmistusta lukuun ottamatta.<ref name="mykkanen-12"/> Alkoholikäymisen yhteydessä muodostuu etyylialkoholin ja hiilidioksidin ohella joukko sivutuotteita, kuten muita alkoholeja, [[glyseroli]]a, [[meripihkahappo]]a, [[esterit|estereitä]], [[aldehydit|aldehydejä]], [[Terpeenit|terpeenejä]] ja [[Laktonit|laktoneita]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nautiskelija.fi/Sana.aspx?id=106 | Tekijä=Järvinen, Ismo | Nimeke=Alkoholikäyminen | Ajankohta= | Julkaisija=Nautiskelija.fi | Viitattu=24.11.2013}}</ref>

Punaviinejä valmistettaessa rypäleiden kuoret pidetään mehussa siihen asti, kunnes niistä on liuennut viiniin väriä ja [[Tanniinit|tanniineja]]. Käymisen aikana kuorimassaa sekoitetaan, jotta [[liukeneminen]] nopeutuisi. Käymisen lopuksi juokseva punaviini valutetaan astian pohjasta toiseen astiaan. Kuorimassasta puristettu viini varastoidaan erikseen, ja sitä voidaan sekoittaa juoksevaan viiniin antamaan karvautta ja väriä. Lopuksi punaviini käy läpi maitohappokäymisen, jossa [[Omenahappo|omenahapot]] muuttuvat pehmeämmän makuisiksi [[Maitohappo|maitohapoiksi]].<ref name="mykkanen-12"/>

Valkoviinien valmistuksessa kuoret poistetaan jo käymisen alussa, jotta niistä ei liukene viiniin väriä ja tanniineja. Valkoviiniä tehdään yleensä vaaleista rypäleistä, mutta sitä voidaan tehdä tummakuorisistakin rypäleistä, sillä kaikkien rypäleiden mehu ilman kuoria on vaalean vihertävää. Valkoviiniastioita jäähdytetään käymisen aikana, jotta viiniin saadaan hedelmäinen maku. Valkoviinien ei yleensä anneta käydä läpi maitohappokäymistä kuten punaviinien, sillä niiden kuuluu yleensä olla kirpeitä ja hapokkaita. Valkoviinin voidaan antaa levätä hiivasakan kanssa, mikä antaa viiniin lisämakua [[autolyysi]]n kautta.<ref name="mykkanen-12"/>

Punaviinien käymislämpötila on 26–30 astetta ja valkoviinien alle 20 astetta. Punaviinejä käytetään runsaan viikon ajan ja valkoviinejä parista viikosta kuukauteen.<ref name="vanne">{{Verkkoviite | Osoite=http://viinilehti.fi/2012/05/viini-kay-hiivalla/ | Tekijä=Vanne, Mika | Nimeke=Viini käy hiivalla | Ajankohta=10.5.2012 | Julkaisija=Viini-lehti | Viitattu=24.11.2013}}</ref>

Roseeviini on punaviinirypäleistä tehtävä vaaleanpunainen viini. Roseen perinteisessä valmistusmenetelmässä rypäleiden kuoret saavat olla melko lyhyen ajan käyvässä mehussa, jolloin viiniin liukenee vain osa kuorien väristä. Puristusajankohtaa säätelemällä viinistä saadaan enemmän tai vähemmän värillistä. Toinen valmistustapa on ''saignée''-tekniikka, jossa vaaleampi mehu valutetaan punaviinin käymisastioista ja siitä tehdään sitten roseeta. Kolmas tapa valmistaa roseen nimellä myytävää viiniä on sekoittamalla puna- ja valkoviiniä.<ref name="virkki-rose">Virkki 2010, s. 149–156.</ref>

Kuohuviinit valmistetaan normaaliin tapaan tehdyistä miedoista viineistä lisäämällä niihin sokeria ja kuohuviinihiivaa. Sen jälkeen viinin annetaan käydä suljetussa tilassa, jolloin käymisessä muodostuva hiilidioksidi jää liuenneena viiniin ja tästä tulee kuohuvaa. Toinen käyminen voi tapahtua joko pulloissa tai painesäiliöissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.viinimaa.fi/fi/viinikoulu/kuohuviiniopas/ | Nimeke=Kuohuviiniopas | Tekijä= | Ajankohta= | Julkaisija=Viinimaa.fi | Viitattu=19.11.2013}}</ref> Kuuluisin ja parhaana pidetty kuohuviinityyppi on samppanja. Sitä valmistetaan vain Ranskassa Champagnen alueella tarkoin määritellyllä menetelmällä. Muita tunnettuja kuohuviinejä ovat [[katalonia]]lainen [[cava]] ja [[Italia|italialainen]] [[prosecco]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.viinimaa.fi/fi/viinikoulu/kuohuviiniopas/kuohuviinien+maailma/ | Nimeke=Kuohuviinityypit | Tekijä= | Ajankohta= | Julkaisija=Viinimaa.fi | Viitattu=19.11.2013}}</ref>

[[Väkevä viini|Väkeviä viinejä]] tehdään yleensä lisäämällä viiniin väkiviinaa kesken käymisen. Tunnetuimpia väkeviä viinejä ovat portviini, [[Madeira (viini)|madeira]], sherry, [[Setúbal (viini)|setúbal]] ja [[Málaga (viini)|málaga]].<ref>Mykkänen 2005, s. 138–140.</ref>

[[Tiedosto:Oak-wine-barrel-at-toneleria-nacional-chile.jpg|pienois|Chileläisiä tammitynnyreitä, joissa viiniä kypsytetään.]]
Käymisen jälkeen ennen pullotusta viini kypsytetään tynnyreissä, jotka ovat usein [[Tammi|tammea]]. Kypsytyksen aikana viiniä kirkastetaan muutaman kerran valuttamalla se pois sakan päältä. Kypsytys kestää yleensä seuraavaan satokauteen asti, jolloin viini ensin yleensä suodatetaan ja sitten pullotetaan. Pullotuksen yhteydessä viineihin lisätään rikkidioksidia jälkikäymisen sekä hapen kanssa reagoimisen estämiseksi.<ref name="mykkanen-12"/>

== Tuotantomääräyksiä ja -säädöksiä ==

Euroopan unionin alueella on voimassa monia viiniä koskevia säädöksiä, jotka säätelevät esimerkiksi viinin viljelemistä, tuotannon dokumentointia, valmistusta, sokeripitoisuuden luokittelua, alkoholipitoisuutta, sekoittamista, muokkaamista, lisäaineita ja etikettejä.<ref name="wsb-eu">{{Verkkoviite | Osoite=http://web.archive.org/web/20120207123959/http://www.food.gov.uk/multimedia/pdfs/euwineregs.pdf | Nimeke =Guide to EU wine regulations | Tekijä=| Ajankohta =2005 | Julkaisija =Wine Standards Board | Viitattu=30.4.2015}}</ref> Lämpimillä alueilla rypälemehuun saa lisätä 1,5 grammaa viinihappoa jokaista mehulitraa kohti. Viileillä alueilla happoja voidaan neutraloida kalium- tai kalsiumtartraatilla. Viinin alkoholipitoisuutta saa nostaa makeuttamalla mehua tiivistetyllä rypälemehulla tai sokerilla, tai tiivistämällä viiniä. Sallittua on enintään kahden alkoholiprosentin suuruinen lisäys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://viinilehti.fi/2012/03/rypaleesta-mehuksi/ | Nimeke =Rypäleestä mehuksi | Tekijä=Mika Vanne| Ajankohta =29.3.2012 | Julkaisu=Viinilehti | Viitattu=30.4.2015 }}</ref> [[Rikkidioksidi]]a punaviinissä saa olla viinityypistä riippuen noin 70–100 milligrammaa litraa kohden.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3441/Sippo_Samuel.pdf?sequence=1 | Tekijä=Sippo, Samuel | Nimeke=Kuluttajien mielikuvia punaviinin terveysvaikutuksista | Ajankohta=2009 | Julkaisija=Laurea-ammattikorkeakoulu | Selite=s. 12–13. | Viitattu=30.4.2015 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>

== Maku ==

=== Maun syntyminen ===

Viinistä on vettä 80–85 prosenttia, alkoholia yleensä 10–15 prosenttia ja pari prosenttia noin 500 ainesosaa, joista viinin maku muodostuu. Viinirypäleen omat makuaineet eli viinin primääriaromit ovat kokonaisuus, jonka muodostavat viiniköynnöksen viljelymaaperä, ilmasto, sääolot ja viinitarhan sijainti. Tätä kokonaisuutta kutsutaan ranskankielisellä nimellä ''[[terroir]]''. Sekundääriarominsa viini saa valmistusvaiheessa, jossa voidaan vaikuttaa muun muassa viinin hedelmäisyyteen, hapokkuuteen, tanniinisuuteen ja tammiaromeihin. Pullotuksen jälkeinen kypsytys tuottaa parhaisiin laatuviineihin vielä tertiääriaromeja (ransk. ''bouquet'').<ref>Karmavuo & Lihtonen 2005, s. 8–9.</ref>

Viinin maku riippuu paljon sen vuosikerrasta. Hyvinä vuosina viinitarhat saavat oikean määrän aurinkoa, lämpöä ja vettä. Laadukkaimmat viinit ovat tuoreina vielä hiukan kehittymättömiä, ja ne alkavat saavuttaa parhaan makunsa ja vivahteikkuutensa vasta 5–10 vuoden kuluttua. Liian vanha viini maistuu jo liian happamalta.<ref>Karmavuo & Lihtonen 2005, s. 64–66.</ref> Arvoviinit ovat yleensä parhaimmillaan 15–50 vuoden kypsytyksen jälkeen, samppanjat nuorimpina ja makeat viinit vanhimpina.<ref>Karmavuo & Lihtonen 2005, s. 71.</ref>

=== Maun osatekijät ===

Kuivissa viineissä on vähän sokeria ja makeissa paljon; näiden välissä ovat puolikuivat ja puolimakeat viinit.<ref name="mykkanen-32">Mykkänen 2005, s. 32.</ref> Hedelmäisyys tuntuu viinin maun alussa, ja sitä voi olla vaikea erottaa makeudesta. Viinin hedelmäisyys voi muodostua muistakin aromeista kuin hedelmistä. Mitä hedelmäisempi viini, sitä parempi se yleensä on.<ref name="mykkanen-28"/>

Hapokkuus on tärkeä tekijä viinin maussa, sillä ilman sitä viini olisi latteaa. Viinin hapokkuus maistuu etenkin kielen takaosissa, ja se aistitaan hedelmäisyyden jälkeen. Maun kannalta tärkeitä happoja ovat etenkin [[Omenahappo|omenahapot]] ja [[Maitohappo|maitohapot]]; omenahappoja on etenkin valkoviinissä ja maitohappoja punaviinissä. Happamia rypälelajikkeita ovat esimerkiksi Riesling, Sauvignon Blanc, Chenin Blanc ja Pinot Noir. Hapokkaita viinejä ovat etenkin viileiden seutujen viinit.<ref name="mykkanen-28">Mykkänen 2005, s. 28.</ref>

Karvaus syntyy etenkin tanniineista, joita on erityisesti tuoreessa ja voimakkaassa punaviinissä – iän myötä tanniinien määrä vähenee ja viinin maku pyöristyy ja pehmenee. Kaikkein tanniinisimpia viinejä ovat portugalilaiset viinit. Toisaalta amerikkalaiset viininvalmistajat pyrkivät kompensoimaan tanniinien makua sokerilla. Tanniiniset viinit sopivat ruoan kanssa nautittaviksi mutta eivät niinkään seurusteluviineiksi.<ref name="mykkanen-31">Mykkänen 2005, s. 31.</ref>

Viini on ”kovaa”, jos siinä on paljon happoja, ja ”pehmeää”, jos siinä on paljon sokeria tai hedelmäisyyttä. Paljon tanniineja sisältävää viiniä kutsutaan ”tiukaksi”. Viini on ”täyteläistä”, kun siinä on paljon hedelmäisyyttä, happoja ja alkoholia: tällöin viini tuntuu suussa raskaalta. Useimmat makeat viinit ovat täyteläisiä. ”Keveitä” viinejä ovat etenkin viileillä seuduilla tuotetut miedot viinit.<ref name="mykkanen-27"/>

Viinin maun osat tulevat esiin eri järjestyksessä. Kun viini leviää suuhun, tunnetaan alkumaku, josta voidaan erottaa muun muassa viinin täyteläisyys. Keskimaussa aistitaan viinin makeus ja hedelmäisyys, ja niiden jälkeen viinin hapot ja tanniinien aiheuttama karvaus. Keskimaun loppupuolella aistitaan alkoholin pistävyys. Viinin jälkimaku tuntuu miellyttävältä, jos se on pitkä ja voimakas: tällaisia viinejä ovat etenkin hapokkaat ja hedelmäiset viinit.<ref name="mykkanen-27">Mykkänen 2005, s. 27.</ref>

== Alkoholipitoisuus ==

Mietojen viinien alkoholipitoisuus vaihtelee noin viidestä yli viiteentoista prosenttiin. Miedoimpia viinejä ovat jotkin valkoviinit kuten Moscato d'Asti (5–6,5 %) ja saksalainen Riesling (7–8 %). Useimpien mietojen punaviinien alkoholipitoisuus on 12–16 prosenttia. Väkevien viinien alkoholipitoisuus on yleensä 17–21 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://winefolly.com/tutorial/alcohol-content-in-wine/ | Nimeke=Alcohol content in wine | Tekijä= | Ajankohta= | Julkaisija=Winefolly.com | Viitattu=5.3.2014 | Kieli={{en}} }}</ref> Viinien alkoholipitoisuudet ovat kuluttajien toivomuksesta nousseet viime vuosina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.realsimple.com/holidays-entertaining/entertaining/food-drink/alcohol-content-wine-00000000005947/ | Nimeke=A Guide to the Alcohol Content in Wine | Tekijä= | Ajankohta= | Julkaisija=Realsimple.com | Viitattu=5.3.2014 | Kieli={{en}} }}</ref>

Suomen ruokakaupoissa on 10. kesäkuuta 2024 alkaen saanut myydä mietoja viinejä, joiden alkoholipitoisuus on enintään kahdeksan tilavuusprosenttia. Sitä vahvempia viinejä saa myydä vain [[Alko]]issa ja ravintoloissa.<ref>{{Verkkoviite | osoite=https://valvira.fi/-/mika-muuttuu-alkoholijuomien-vahittaismyynnissa-10.6.2024- | Nimeke=Mikä muuttuu alkoholijuomien vähittäismyynnissä 10.6.2024? | Julkaisu=Valvira | Viitattu=12.6.2024}}</ref>

== Pakkaus ==

[[Tiedosto:Lådvin.JPG|pienois|pysty|Hanapakkausviini eli laatikkoviini.]]
Viini pakataan perinteisesti lasiseen [[viinipullo]]on. Lasi soveltuu hyvin viinipullon materiaaliksi, sillä se on kestävää eikä vaikuta viinin makuun. Lasinen viinipullo kestää –15 – +80 asteen lämpötiloja. Vihreä tai ruskea lasi suojaa viiniä [[ultraviolettisäteily]]ltä, joka tuhoaa viinin [[Tanniinit|tanniineja]]. Viinipullon kapea kaula suojaa viiniä [[Hapettuminen|hapettumiselta]] vähentämällä viinin kosketuspintaa ilman kanssa.<ref name="priewe-10">Priewe 2001, s. 10–11.</ref> Yleisin viinipullon tilavuus on 0,750 [[litra]]a. Samppanja vaatii erityisen paksuseinäisen pullon, joka kestää pullon sisälle kehittyvän paineen.<ref name="virkki-35">Virkki 2010, s. 35–37.</ref> Viinipullon [[Tuote-etiketti|etiketissä]] lukee vähintään viinin nimi, vuosikerta, tuottaja ja viljelyalue sekä viinin [[Etanoli|alkoholipitoisuus]].<ref name="priewe-10"/> Viinipullossa on usein tinakapseli, joka suojaa viiniä eri tavoin.<ref>Priewe 2001, s. 22.</ref> [[Korkki|Luonnonkorkillinen]] viinipullo avataan [[korkkiruuvi]]lla.<ref name="priewe-10"/> Nykyisin viinipulloissa käytetään myös synteettisiä ja [[Kierrekorkki|kierrekorkkeja]].<ref>Priewe 2001, s. 34–35.</ref>

Hanapakkaus on toinen yleinen viinin pakkausmuoto. Siinä viini on pakattu foliopussiin, jonka suojana on pahvikotelo, ja viini annostellaan hanasta. Hanapakkaukset ovat kooltaan yleensä 2–3 litraa. Hanapakkauksen viini säilyy tuottajien mukaan hyvänä 8–10 kuukauden ajan pakkaamisesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/200606164663681_uu.shtml | Tekijä=Keskinen, Juha | Nimeke=Hanaviini pilaantuu nopeasti | Ajankohta=16.6.2006 | Julkaisija=Iltalehti | Viitattu=5.8.2013}}</ref>

=== Pakkausta koskevia säädöksiä ===

Viinin pakkausmerkintöjä on säädelty EU:ssa monin direktiivein ja asetuksin. Viinistä pitää ilmoittaa sen tyyppi, alkoholipitoisuus, viljelymaa, pullottaja, maahantuoja, sokeripitoisuus, tilavuus ja eräät yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat kuten rikkidioksidi ja sulfiitti. Suomessa on säädetty, että rikkidioksidi, muna ja maito pitää mainita aina suomeksi ja ruotsiksi, mutta muuten päällysmerkinnät saa tehdä yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.valvira.fi/files/ohjeet/Ohje_viinien_pakkausmerkinnat.pdf | Nimeke=Viinien pakkausmerkinnät | Julkaisija=Valvira | Viitattu=15.5.2015 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Myös Yhdysvalloissa on monia määräyksiä viinipakkausten merkinnöistä varsinkin kotimaisten viinien osalta. Viinissä oleva sulfiitti pitää ilmoittaa, jos sitä on rikkidioksidina mitaten yli 10 miljoonasosaa. Muiden mahdollisesti allergisoivien ainesosien ilmoittaminen on vapaaehtoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ecfr.gov/cgi-bin/text-idx?c=ecfr&sid=506cf0c03546efff958847134c5527d3&rgn=div5&view=text&node=27:1.0.1.1.22&idno=27#se27.1.27_159 | Nimeke=Marking and Labeling of Wines and Beer | Julkaisu=Code of Federal Regulations | Viitattu=15.5.2015 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Office of the Federal Register | Nimeke=Code of Federal Regulations, Title 27, Alcohol, Tobacco Products and Firearms, Pt. 1-39 | Vuosi=2011 | Sivu=26 | Julkaisupaikka=| Julkaisija=Government Printing Office | Isbn=9780160884337 | www=https://books.google.fi/books?id=aIcnD1tDzCIC&pg=PA26&lpg=PA26 | Viitattu=15.5.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>

== Säilytys ==

Viiniä voi säilyttää [[Viinikaappi|viinikaapissa]], ilmastoidussa [[kylmiö]]ssä tai [[viinikellari]]ssa, missä viini saa olla valolta ja lämpötilan vaihteluilta suojassa. Viinikellarin lämpötilaksi sopii 6–20 celsiusastetta, ihanteellisesti 13 astetta, ja ilmankosteudeksi 60–85 prosenttia.<ref>Priewe 2001, s. 106–107.</ref>

== Nauttiminen ==

[[Tiedosto:NorCal2018 Castello di Amorosa Wine Tasting Napa Valley S0151015.jpg|pienois|[[Viininmaistelu]]a [[Kalifornia]]ssa.]]
=== Tarjoilu ===

Viiniä nautitaan sellaisenaan tai ruoan kanssa. Viini suositellaan nauttimaan jalallisesta, ylöspäin kapenevasta [[viinilasi]]sta, jossa viini ei lämpene kädestä ja jossa sen tuoksu tulee parhaiten esiin.<ref name="sorjonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ess.fi/?article=406382 | Tekijä=Sorjonen, Olli | Nimeke=Viinin maistelu ei ole salatiedettä | Ajankohta=7.3.2013 | Julkaisija=Etelä-Suomen Sanomat | Viitattu=5.8.2013}}</ref> Viinin suositeltu tarjoilulämpötila riippuu sen tanniinisuudesta: täyteläisen punaviinin tarjoilulämpötilaksi voidaan suositella 18 astetta ja valkoviinille sekä kuohuviinille 5–10 astetta.<ref name="sorjonen"/><ref>Priewe 2001, s. 55.</ref> Valkoviinin jäähdyttämistä kutsutaan ''frapeeraamiseksi'' ja viileän punaviinin lämmittämistä ''temperoimiseksi''.<ref>Priewe 2001, s. 56–58.</ref> Viinin makua voidaan joskus parantaa [[Viinin dekantointi|dekantoimalla]], jolloin viini kaadetaan [[karahvi]]in, jotta se saa hengittää ja sen pohjasakka erottuu.<ref>Priewe 2001, s. 60–63.</ref>

=== Viininmaistelu ===

[[Viininmaistelu]] on viinin maun, tuoksun ja ulkonäön arviointia. Viininmaistajaisissa nautitaan erilaisia tai samantyyppisiä viinejä pienissä annoksissa, ja viinejä luonnehditaan ja vertaillaan toisiinsa. Viinit maistellaan kevyistä ja kuivista alkaen, valkoiset viinit ennen punaisia, ja voimakkaat ja makeat viinit viimeisinä. Makuja ja tuoksuja voidaan luonnehtia monipuolisin ja vapain adjektiivein ja vertailukohdin, mutta usein viinejä kuvaillaan melko vakiintuneilla määreillä.<ref name="sorjonen"/>

=== Viini ja ruoka ===

Viinin maku muuttuu sen kanssa tarjottavan ruoan mukaan: esimerkiksi ruoan makeus korostaa ja happamuus vähentää vaikutelmaa viinin hapokkuudesta.<ref name="ViinilehtiABC">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.viinilehti.fi/viininABC/viini_ja_ruoka/index.htm | Nimeke=Viini ja ruoka | Tekijä=| Julkaisu=Viinilehti | Ajankohta=| Julkaisija= | Viitattu=2.8.2009}}</ref> Aromaattiset mausteet, kuten [[inkivääri]], peittävät ja muuttavat viinin makua, mutta [[chili]]n polttavuus ei erityisemmin haittaa viinin maistamista.<ref>[http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/uvz.html#viin Raholan syötävät sanat].</ref> Vahvan makuinen [[liha]]ruoka, kuten paistettu ja marinoitu liha, sopii tanniinisen viinin kanssa. Täyteläisen ja pehmeän ruoan kuten riistan kanssa suositellaan täyteläistä viiniä. Broileria ja kalkkunaa syödään usein kuivan ja kevyen valkoviinin tai kevyen punaviinin kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Remes, Mika (toim.) | Nimeke=Liha. Kaikki lihasta laitumelta lautaselle | Sivu=282–287 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Readme.fi | Vuosi=2013 | Isbn=978-952-220-666-4}}</ref> [[Alko]] merkitsee viineihinsä parisen kymmentä erilaista ruokatyyppiä, joiden kanssa tiettyjä viinejä suositellaan, kuten vähärasvainen [[kala]], rasvainen [[kala]], lammas, grilliruoka ja pataruoka.<ref>[http://www.alko.fi/tuotteet/pieni-juomaopas/tietoa-tuotteista/symbolit/ Ruokasymbolilista]. Alko.</ref>

Viiniä käytetään myös ruoanvalmistuksessa, erityisesti liemissä ja kastikkeissa sekä [[Marinointi|marinadeissa]]. Liemissä ja kastikkeissa viini lisätään kuumaan pannuun tai kattilaan ja sen annetaan kiehahtaa, jotta se ei maistuisi läpi. Viinimarinadilla lihaan saadaan makua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloustaito.fi/Teemat/Viini/Viinijaruoka/Viini-jalostaa-liemet-kastikkeet-ja-marinadit1/ | Tekijä=Karmavuo, Risto | Nimeke=Viini jalostaa liemet, kastikkeet ja marinadit | Ajankohta=8.7.2010 | Julkaisija=Taloustaito | Viitattu=19.11.2013}}</ref>

== Kulutus maittain ==

[[Tiedosto:Wine consumption world map.png|pienois|pysty=1.5|Viinin vuotuinen kulutus henkeä kohti maittain vuonna 2002.{{seloste|#5f0400|>30 litraa}}{{seloste|#ae6f6d|15–30 litraa}}{{seloste|#dea2a0|7–15 litraa}}{{seloste|#eed4d3|1–7 litraa}}{{seloste|#eeeeee|<1 litra}}]]
Vuonna 2012 eniten viiniä kuluttavat maat asukasta kohti Wine Instituten mukaan olivat (pois lukien [[Vatikaani]]):<ref name="consumption-2012">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.wineinstitute.org/files/2012_World_Per_Capita_Consumption_by_County_cCalifornia_Wine_Institute.pdf | Nimeke=Per Capita Wine Consumption by Country | Julkaisija=Wine Institute | Viitattu=3.7.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>
{| class="wikitable"
|-
! Maa !! Kulutus l/hlö 2012
|-
| {{Andorra}} || 46,4
|-
| {{Ranska}} || 44,2
|-
| {{Slovenia}} || 43,2
|-
| {{Kroatia}} || 42,6
|-
| {{Makedonia}} || 41,5
|-
| {{Portugali}} || 40,9
|-
| {{Sveitsi}} || 40,4
|-
| {{Italia}} || 37,5
|-
| {{Itävalta}} || 31,9
|-
| {{Uruguay}} || 28,2
|-
| {{Kreikka}} || 28,2
|-
| {{Latvia}} || 26,4
|-
| {{Belgia}} || 24,0
|-
| {{Saksa}} || 24,0
|-
| {{Romania}} || 23,8
|-
| {{Australia}} || 23,7
|-
| {{Malta}} || 23,7
|-
| {{Argentiina}} || 22,9
|-
| {{Espanja}} || 21,5
|-
| {{Alankomaat}} || 21,1
|-
| {{Yhdistynyt kuningaskunta}} || 20,2
|}

Muista suurista maista tai merkittävistä viinintuottajista viiniä kulutettiin vuonna 2012 Chilessä 14,6 litraa, Kanadassa 12,5 litraa, Yhdysvalloissa 10,4 litraa, Venäjällä 8,6 litraa, Etelä-Afrikassa 7,4 litraa, Japanissa 2,7 litraa, Brasiliassa 1,8 litraa ja Kiinassa 1,3 litraa henkilöä kohti.<ref name="consumption-2012"/> Pohjoismaista viiniä kulutettiin eniten Norjassa, 17,5 litraa henkilöä kohti. Suomessa kulutus oli 4,5 litraa.<ref name="consumption-2012"/>

== Viini ja uskonnot ==

{{Pääartikkeli|[[Viini ja uskonnot]]}}

Viinillä on tärkeä osa joissain [[kristinusko]]n ja [[Juutalaisuus|juutalaisuuden]] seremonioissa. Kristityille viini edustaa [[Jeesus|Jeesuksen]] verta, kun sitä nautitaan [[Ehtoollinen|ehtoollisella]] [[Ehtoollisleipä|leivän]] kanssa. Viini kuuluu moniin juutalaisten seremonioihin, kuten ''[[kidduš]]''-rukoukseen [[sapatti]]na. Juutalaisille viinin tulee olla [[košer]] eli puhdasta. [[Koraani]] sisältää ristiriitaisia lausuntoja viinistä, mutta vallitsevan tulkinnan mukaan [[Islam|muslimin]] on noudatettava ohjetta, joka kehottaa pidättäytymään viinistä (5:91).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://web.duke.edu/soc142/team5/religion.html | Nimeke=Wine And Religion | Julkaisija=Duke University: The Global Wine Industry -projekti | Viitattu=6.8.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>

[[Raamattu|Raamatussa]] viini mainitaan useasti. Viini-sanalla tarkoitettiin tosin myös rypälemehuja eikä koskaan väkeviä viinejä, joita ei Raamatun aikana vielä tunnettu. Käymätön viini oli olennainen osa juutalaista perinnettä, mutta viinin käyttö päihtymystarkoituksessa tuomittiin. Raamatussa on useita varoittavia esimerkkejä liiallisen viininjuonnin seurauksista. Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli Kaanan häissä tehty viini.<ref name="greggas">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.etra-liitto.fi/LUENTO.HTML | Tekijä=Greggas, Aune | Nimeke=Viini Raamatussa: siunauksen ja kirouksen symboli | Ajankohta= | Julkaisija=Etra-liitto | Viitattu=20.12.2013}}{{404}}</ref>

== Terveysvaikutukset ==

Ihmisen [[maksa]] polttaa suunnilleen yhden viinilasillisen sisältämän määrän alkoholia tunnissa. Sitä nopeampi viinin juominen voi aiheuttaa [[humalatila]]n. Viinin liiallinen nauttiminen voi aiheuttaa [[krapula]]a ja päänsärkyä, jotka johtuvat sen sisältämästä alkoholista. Viinin sisältämät rikkidioksidi ja [[histamiini]] voivat myös aiheuttaa joillekin päänsärkyä tai mahavaivoja.<ref>Priewe 2001, s. 85.</ref> [[Allergia|Allergisuus]] viinin joillekin ainesosille on erittäin harvinaista.<ref name="priewe-87">Priewe 2001, s. 87.</ref>

Viinissä on runsaasti [[Kalori|kaloreita]], joista suurin osa tulee sen sisältämästä alkoholista. Tavallinen 0,75 litran viinipullo sisältää keskimäärin 500 kilokaloria.<ref name="priewe-87"/>

Viinin vaikutusta kuolleisuuteen ja etenkin sydänterveyteen on tutkittu paljon. Joissain tutkimuksissa kohtuullisella viinin käytöllä on havaittu olevan yhteys vähentyneeseen kuolleisuuteen verrattuna täysraittiuteen, runsaaseen käyttöön ja muiden alkoholijuomien käyttöön. Ranskalaisten odottamattoman matalaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, niin sanottua ”ranskalaista paradoksia”, on usein selitetty punaviinin ansioksi. Etenkin punaviinin sisältämällä [[resveratroli]]lla on arveltu olevan hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Toisaalta Yhdysvalloissa tehtyjen laajojen tutkimusten mukaan puna- ja valkoviinillä ei ole eroa sydäntautikorrelaation suhteen. Tutkimusten ongelmana pidetään sitä, että punaviinin vaikutusta on vaikea erottaa tutkittavien henkilöiden muiden elintapojen vaikutuksesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://eurheartj.oxfordjournals.org/content/28/14/1683.long | Tekijä=Opie, Lionel H. & Lecour, Sandrine | Nimeke=The red wine hypothesis: from concepts to protective signalling molecules | Ajankohta=7.6.2007 | Julkaisija=European Heart Journal | Viitattu=5.8.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>

== Ympäristövaikutukset ==

Yhden punaviinilitran valmistuksen, pakkaamisen ja kuljetusten aiheuttamat ilmastoa lämmittävät päästöt ovat 2 kiloa hiilidioksidia(ekv).<ref>[https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.3402/fnr.v54i0.5170 Nutrient density of beverages in relation to climate impact], s. 3. {{en}}</ref>.

== Talous ==

=== Kansainväliset viinimarkkinat ===

Maailmanlaajuinen viinikauppa on 2000-luvulla kokenut suuria muutoksia. Kansainväliset yhtiösulautumiset ovat synnyttäneet suuria ja kansainvälisesti tehokkaita viiniyhtiöitä, kuluttajatottumukset ovat muuttuneet ja [[Valintamyymälä|valintamyymälöistä]] on tullut tärkeitä viinin myyntipaikkoja. [[Globalisaatio]] on pitkälti mahdollistanut Uuden maailman viiniteollisuuden kasvun ja vaikuttanut suuresti koko maailman viinimarkkinoiden kehitykseen. Globalisaatioon liittyvän teknologisen kehityksen ja kaupparajoitusten ja -kulujen vähenemisen myötä ennen eristäytyneet viinintuottajat saavat nykyisin tuotteitaan kansainvälisille markkinoille.<ref>Mäkelä 2013, s. 20–23.</ref>

Maailmalla suurin osa viinistä myydään supermarkettien kautta, mikä on tuonut vierasperäiset viinit yhä useampien kuluttajien ulottuville. Suurmyymälät pystyvät myös ohjailemaan viinien menekkiä hankinnoilla, mainonnalla ja tuotesijoittelulla, ja ne usein suosivat suuria viinintuottajia, joilta saa suuria eriä huokeaan hintaan.<ref>Mäkelä 2013, s. 26–27.</ref>

=== Kuluttajakauppaa ja maahantuontia koskevia määräyksiä ===

EU-maihin kuten Suomeen saa tuoda muista EU-maista tullitta ja verotta alkoholia ”omaan käyttöön”. Vuodesta 2014 alkaen tullin ohjetaso on  90 litraa viiniä, josta kuohuviiniä saa olla 60 litraa. EU:n ulkopuolelta saa tuoda 4 litraa hiilihapotonta viiniä ja 2 litraa kuohuviiniä. Suuremmista määristä pitää maksaa tulli ja alkoholivero.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/matkailijat_muuttajat/alkoholi_tupakka/ | Nimeke=Alkoholi ja tupakka | Julkaisija=Suomen Tulli | Viitattu=15.5.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://ec.europa.eu/taxation_customs/common/travellers/within_eu/index_en.htm | Nimeke= Buying goods in another Member State : Tobacco and alcohol | Tekijä=| Ajankohta=| Julkaisija=EU | Viitattu=15.5.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>

Yhdysvalloissa määräykset siitä, saako viiniä lähettää suoraan kuluttajalle, vaihtelevat osavaltioittain: kahdeksassa osavaltiossa se on täysin kiellettyä, viidessä sallittua, muissa on rajoituksia kuinka paljon viiniä saa toimittaa samalle kuluttajalle vuodessa tai kuukaudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://wineinstitute.shipcompliant.com/WhoShipsWhere.aspx | Nimeke=Common Carrier Status for Direct-To-Consumer Shipping by Wineries | Julkaisija=Wine Institute | Viitattu=15.5.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>

=== Viinimarkkinoiden jakautuminen maailmalla ===

Uuden maailman viinintuottajat ovat 2000-luvulla voittaneet markkinaosuuksia eurooppalaisilta viinintuottajilta. Ne ovat kyenneet laajentamaan kuluttajamarkkinoita houkuttelemalla uudenlaisilla tuotteillaan uusia kuluttajia, jotka eivät aikaisemmin juoneet viiniä.<ref>Mäkelä 2013, s. 4–5.</ref> Etenkin Australia on tuottanut nuorina nautittavia ja huokeita viinejä, jotka sopivat uusille viininkuluttajille. Tällä tavoin Australia on tehnyt viinistä massamarkkinatuotteen, joka suunnataan tehokkaita markkinointimenetelmiä käyttäen kasvavalle kuluttajajoukolle tasalaatuisena ja helposti lähestyttävänä tuotteena. Australian viiniteollisuus alkoi myös markkinoida viinejä niissä käytetyn rypälelajikkeen kautta ja ryhtyi suunnittelemaan viinipullojen etiketit värikkäämmiksi ja houkuttelevammiksi.<ref>Mäkelä 2013, s. 5–6.</ref>

Euroopan viinien markkinointi on perinteisesti pyrkinyt vetoamaan valikoivien kuluttajien makuun kalliilla viineillä. Ranska onkin edelleen markkinajohtaja hintavien laatuviinien tuottajana.<ref>Mäkelä 2013, s. 7–8.</ref> Ranskan viinintuotannon on kuitenkin vaikeampaa reagoida trendeihin ja kuluttajien tarpeisiin kuin Uuden maailman, sillä maassa on monimutkaiset viinin luokittelua koskevat lait. Siinä kun Uuden maailman viinipulloissa saatetaan kertoa kuluttajaystävällistä tietoa, ranskalaisten etiketit joudutaan tekemään tuotelähtöisesti.<ref>Mäkelä 2013, s. 11.</ref> Tutkimusten mukaan kuluttaja nojaa usein pullon etiketin antamaan tietoon, ja ranskalaisviinien etiketit nähdään usein vaikeaselkoisina ja puutteellisina. Myös rypälelajikkeella on kuluttajille paljon merkitystä viinin valinnassa, mikä hyödyttää Uuden maailman viinejä, joissa käytetty lajike kerrotaan etiketissä.<ref>Mäkelä 2013, s. 15–16.</ref>

Australia ja Chile ovat parantaneet viiniensä menekkiä hylkäämällä vanhat viinintuotannon periaatteet ja ottamalla käyttöön teollisen tuotannon, kemikaaleja ja korkeaa teknologiaa, mikä on mahdollistanut tasalaatuisen viinin tuottamisen.<ref>Mäkelä 2013, s. 6.</ref>

=== Viini sijoituskohteena ===

Viini on suosittu [[Sijoittaminen|sijoituskohde]], koska viini on helposti siirrettävää omaisuutta, jolla on vakiintuneet myyntivälitys- ja huutokauppamarkkinat, ja koska sijoituksen määrän voi päättää vapaasti. Soveltuakseen sijoituskohteeksi viinin arvon tulisi nousta vähintään 10–15 prosenttia vuodessa. Laadukkaan vuosikertaviinin arvo nousee normaalisti 50–100 prosenttia ja huippuviinin arvo vielä paljon enemmänkin. Sijoituskohteeksi sopivat vain korkealuokkaiset viinit, jotka ovat saaneet hyväksynnän vaikutusvaltaiselta viiniarvostelijalta. Punaista bordeauxviiniä on pidetty parhaana sijoituskohteena. Viiniin voi sijoittaa myös ostamalla [[Futuuri (talous)|viinifutuureja]], jolloin viini myydään heti sadonkorjuun jälkeen, ennen pullotusta.<ref name="sijoittaminen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.viinikerho.com/sivut/viinit_sijoituskohteina.html | Nimeke=Viini sijoituskohteena | Tekijä= | Ajankohta= | Julkaisija=Viinikerho | Viitattu=20.12.2013}}{{404}}</ref>

== Katso myös ==
* [[Kotiviini]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karmavuo, Risto & Lihtonen, Juha | Nimeke=Viinin ystävän kirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2005 | Isbn=951-851-056-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mykkänen, Jouko | Nimeke=Viinikoulu. Opas viinien maailmaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Vuosi=2005 | Isbn=952-5557-05-7}}
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63835/Niina%20Makela.pdf?sequence=1 | Tekijä=Mäkelä, Niina | Nimeke=Global Wine Market in the Hands of the Millennials – How France lost its predominance | Ajankohta=2013 | Julkaisija=Turun ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö | Viitattu=6.1.2014 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Priewe, Jens | Nimeke=Viinin aika | Selite=(Wein. Die praktische Schule, 2000.) Suomentanut Auli Hurme-Keränen | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2001 | Isbn=951-23-4205-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Virkki, Juha | Nimeke=Viisastu viinistä. Kansalaisen viinitieto | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2010 | Isbn=978-951-796-660-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Örmä, Simo | Nimeke=Viinin kulttuurihistoria | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Pilot-kustannus | Vuosi=2008 | Isbn=978-952-464-829-5}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="termit">{{Verkkoviite | Osoite=http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R1308&from=EN | Nimeke=Asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä | Selite=EU:n maatalouspoliittinen asetus, liite VII, II osa | Julkaisu=Euroopan unionin virallinen lehti L 347/803 | Ajankohta=20.12.2013 | Viitattu=28.3.2016 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>

}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Clarke, Oz | Nimeke=Viinien maailma. Maailman viinit ja viinialueet | Selite=(Oz Clarke’s Wine Atlas. Wine and Wine Regions of the World, 1995.) Suomennos: Eija Kämäräinen, Jaakko Mäntyjärvi & Meme Saukko | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Isbn=951-0-24623-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hamvas, Béla | Nimeke=Viinin filosofia | Selite=(A bor filozofiája, 1945.) Suomentanut Juha Valkeapää | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2000 | Isbn=951-796-218-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiort af Ornäs, Catarina | Nimeke=Juomanlaskijain viinikirja | Selite=Suomeksi toimittaneet Pentti Arvela ja Yrjö Karjalainen | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Heinäpään viestintä | Vuosi=2007 | Isbn=978-952-99213-9-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Johnson, Hugh & Robinson, Jancis | Nimeke=Suuri viinikirja | Selite=(The World Atlas of Wine, 2001.) Suomennos: Salme Saukko, Heikki Mäkelä, Tarja Rouhiainen. 5. täysin uusittu laitos, 6. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Isbn=951-31-2341-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskelo, Arto | Nimeke=Pirun hyvä viinikirja | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kirjakaari | Vuosi=2013 | Isbn=978-952-5969-36-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Koskelo, Arto | Nimeke=Viinipiru ja lupa läikyttää. Toisinajattelijan viiniaapinen | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Docendo | Vuosi=2012 | Isbn=978-952-5912-43-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäntylä, Ilkka | Nimeke=Viinissä totuus. Viinin historia Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Isbn=951-1-15620-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Paananen, Unto | Nimeke=Italian viinit. Italian viinit ja juustot kolmannen vuosituhannen alkaessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2003 | Isbn=951-570-560-6}}
* Scruton, Roger: ''I Drink Therefore I Am. A Philosopher’s Guide to Wine'' (2009) {{en}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Wine|viini}}
{{Wikisitaatit}}
* [http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=igclass&class=wine&lang=fi Viinin ravintoarvot]. Kansanterveyslaitos.
* [https://viinilehti.fi/ Viinilehti].
* [https://www.viinikartta.fi/ Viinikartta]. Vertailua ja arvosteluja eri maiden ja alueiden viineistä.
* [http://frenchscout.com/ French Scout]. Viinitietoutta. {{en}} {{fr}}

{{Alkoholijuomat}}
[[Luokka:Viini|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]