Lähdekoodi sivulle Uzbekin kieli

{{Kieli|
| nimi          = Uzbekki
| muu           = 
| oma           = O‘zbek (Ўзбек)
| eng           = Uzbek
| fra           = 
| kartta        = Idioma uzbeko.png
| karttateksti  = {{Legend|#1E90FF|Suurin osa väestöstä puhuu}}
{{legend|#87CEEB|Merkittävä osa väestöstä puhuu}}
| alue          = [[Aasia|Keski-Aasia]]
| vir           = {{Uzbekistanin lippu}} [[Uzbekistan]]
| määrä         = 35 700 000
| sija          = 53
| kunta         = [[turkkilaiset kielet]]
| ryhmä         = karlukkilainen
| abc           = [[Latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]
| huolto        = 
| iso1          = uz
| iso2          = uzn
| sil           = uzb
}}
'''Uzbekki'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kotoistus.fi/suositukset/suositukset-kielet-fi-koodi/ | Nimeke = Kielten nimiä suomeksi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kotoistus | Viitattu = 30.5.2024}}</ref> on [[Uzbekistan]]issa ja sen lähialueilla asuvien [[uzbekit|uzbekkien]] puhuma [[turkkilaiset kielet|turkkilainen kieli]]. Se on Uzbekistanin tasavallan virallinen kieli.

==Levinneisyys ja puhujamäärä==
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan maassa oli 16,7 miljoonaa uzbekkia. Heistä 14,1 miljoonaa asui Uzbekistanissa, 1,2 miljoonaa [[Tadžikistan]]issa, 550&nbsp;000 [[Kirgisia]]ssa, 332&nbsp;000 [[Kazakstan]]issa, 317&nbsp;000 [[Turkmenistan]]issa ja 127&nbsp;000 [[Venäjä]]llä. [[Afganistan]]issa uzbekkeja on noin 1,2 miljoonaa ja [[Kiina]]n [[Sinkiang]]in alueella noin 15&nbsp;000. Kaikkiaan uzbekkeja arvioidaan olevan noin 19 miljoonaa henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 212 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>

Huomattava osa uzbekeista puhuu myös [[venäjän kieli|venäjää]] ja [[tadžikin kieli|tadžikkia]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Tjurkskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1997 | Sivu = 427 | Tunniste = ISBN 5-85759-061-2}}</ref>

==Historia ja murteet==
Uzbekki, tai pikemminkin sen kirjakieli, kuuluu turkkilaisten kielten kaakkoiseen eli karlukkilaiseen ryhmään. Sen lähin sukukieli on [[uiguurin kieli|uiguuri]]. 1400-luvulla muotoutunut uzbekin puhekieli perustuu muinaisuiguurilaisiin, tirgešiläisiin ja karlukkilaisiin murteisiin, joihin on sulautunut kiptšakkilaisia ja oguusilaisia aineksia. Kielen kehitykseen ovat vaikuttaneet myös tadžikki ja [[Horezmin kieli|Horezmin iranilaismurteet]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Baskakov, N.A. | Nimike = Tjurkskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = KomKniga | Vuosi = 2006 | Sivu = 179–181 | Tunniste = ISBN 5-484-00515-9}}</ref>

Uzbekin murteiden erikoisuutena on se, että ne kuuluvat turkkilaisten kielten eri ryhmiin. Kirjakielen pohjana on varsinkin [[Taškent]]in ja [[Ferganan alue|Ferganan]] seuduilla puhuttu karlukkimurre. Kiptšakkimurretta puhutaan Uzbekistanin lisäksi  Kazakstanissa, Turkmenistanissa, Tadžikistanissa ja Kirgisiassa. Oguusimurteen puhujat asuvat [[Horezmin alue|Horezmin]] ja [[Buharan alue|Buharan]] alueilla, [[Karakalpakia]]ssa ja Kazakstanissa. Jälkimmäisille kahdelle murteelle on ominaista vokaalien [ä], [ı], [ö] ja [ü] ja niihin liittyvän [[vokaaliharmonia]]n säilyminen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Tjurkskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1997 | Sivu = 436 | Tunniste = ISBN 5-85759-061-2}}</ref>

==Kirjakieli==
Uzbekeilla on vanha ja rikas kirjallinen perinne. Nykyisen kirjakielen edeltäjiä ovat [[karahanid-uiguurin kieli|karahanid-uiguuri]], [[horezminturkin kieli|horezminturkki]] ja [[tšagatain kieli|tšagatai]], jota kutsutaan myös muinaisuzbekiksi. Sen perustanlaskija oli runoilija [[Alisher Navoiy]] (1441–1501).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Baskakov, N.A. | Nimike = Tjurkskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = KomKniga | Vuosi = 2006 | Sivu = 180–181 | Tunniste = ISBN 5-484-00515-9}}</ref>

Kirjakieli perustui vanhastaan [[arabialainen kirjaimisto|arabialaiseen kirjaimistoon]], jota uudistettiin 1920-luvun alussa. Vuonna 1930 siirryttiin Neuvostoliiton turkkilaisten kansojen yhteiseen [[latinalainen kirjaimisto|latinalaiseen kirjaimistoon]] (ns. [[uusi kirjaimisto]]) ja vuonna 1939 [[kyrillinen kirjaimisto|kyrilliseen aakkostoon]], jota oli täydennetty lisämerkeillä [[ў]], [[қ]], [[ғ]] ja [[ҳ]].<ref name="jazyki 213">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 213 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> Vuodesta 1992 lähtien on vähitellen siirrytty jälleen latinalaiseen kirjaimistoon.

Seuraavassa taulukossa esitetään vierekkäin kyrillinen ja latinalainen aakkosto sekä kirjainten vastineet [[Kansainvälinen foneettinen aakkosto|kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa]] (IPA).

{| style="text-align:center;"
|-
! width=33% | Kyrillinen
! width=33% | Latinalainen
! [[Kansainvälinen foneettinen aakkosto|IPA]]
|-
| а
| a
| {{IPA|/a, æ/}}
|-
| б
| b
| {{IPA|/b/}}
|-
| в
| v
| {{IPA|/w/}}
|-
| г
| g
| {{IPA|/g/}}
|-
| д
| d
| {{IPA|/d/}}
|-
| е
| (y)e
| {{IPA|/(j)e/}}
|-
| ё
| yo
| {{IPA|/jo/}}
|-
| ж
| j
| {{IPA|/dʒ/}}
|-
| з
| z
| {{IPA|/z/}}
|-
| и
| i
| {{IPA|/i, ɨ/}}
|-
| й
| y
| {{IPA|/j/}}
|-
| к
| k
| {{IPA|/k/}}
|-
| л
| l
| {{IPA|/l/}}
|-
| м
| m
| {{IPA|/m/}}
|-
| н
| n
| {{IPA|/n/}}
|-
| о
| o
| {{IPA|/ɒ/}}
|-
| п
| p
| {{IPA|/p/}}
|-
| р
| r
| {{IPA|/r/}}
|-
| с
| s
| {{IPA|/s/}}
|-
| т
| t
| {{IPA|/t/}}
|-
| у
| u
| {{IPA|/u, y/}}
|-
| ф
| f
| {{IPA|/ɸ/}}
|-
| х
| x
| {{IPA|/χ/}}
|-
| ч
| ch
| {{IPA|/tʃ/}}
|-
| ш
| sh
| {{IPA|/ʃ/}}
|-
| ъ
| ’
| {{IPA|/ʔ/}}
|-
| э
| e
| {{IPA|/e/}}
|-
| ю
| yu
| {{IPA|/ju/}}
|-
| я
| ya
| {{IPA|/ja/}}
|-
| ў
| o‘
| {{IPA|/o, ø/}}
|-
| қ
| q
| {{IPA|/q/}}
|-
| ғ
| g‘
| {{IPA|/ʁ/}}
|-
| ҳ
| h
| {{IPA|/h/}}
|}

Neuvostoaikana venäjää käytettiin laajasti Uzbekistanin hallinto- ja sivistyskielenä. Uzbekki sai virallisen kielen aseman vuonna 1989. Nykyään se on pääkieli kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla, mahdollisesti korkeakouluopetusta lukuun ottamatta. Venäjää, tadžikkia, kazakkia, turkmeenia ja maan muita vähemmistökieliä käytetään kouluopetuksessa ja muussa kulttuuritoiminnassa.<ref name="jazyki 213" />

==Katso myös==
{{Wikikieli|code=uz|kieli=Uzbekinkielinen}}
* [[Tšagatain kieli]]
* [[Turkkilaiset kielet]]
* [[Uzbekistan]]
* [[Uzbekit]]

==Lähteet==
{{Viitteet}}


{{Turkkilaiset kielet}}

[[Luokka:Afganistanin kielet]]
[[Luokka:Kazakstanin kielet]]
[[Luokka:Kiinan kielet]]
[[Luokka:Kirgisian kielet]]
[[Luokka:Tadžikistanin kielet]]
[[Luokka:Turkkilaiset kielet]]
[[Luokka:Turkmenistanin kielet]]
[[Luokka:Uzbekistanin kielet]]