Lähdekoodi sivulle Tuva

{{Lähteetön}}
{| border="1" cellpadding="4" cellspacing="0" style="float: right; margin: 0 0 0.5em 0.5em; background: #ffffff; border: 1px solid #aaaaaa; border-collapse: collapse; text-align: left; font-size: 95%; width: 300px;"
|-
! colspan="2" style="background: #f9f9f9; text-align: center; font-size: larger;" | Тыва Республика<sup>1</sup><br />Республика Тува<sup>2</sup>
|-
| colspan="2" style="text-align: center; padding: 0;" |

{| style="width: 100%;"
|-
| style="width: 50%; text-align: center;" | [[Kuva:Flag of Tuva.svg|140px]]
| style="width: 50%; text-align: center;" | [[Kuva:Coat of arms of Tuva.svg|100px]]
|-
| style="text-align: center;" | ''[[Tuvan lippu|lippu]]''
| style="text-align: center;" | ''[[Tuvan vaakuna|vaakuna]]''
|}

|- style="background: #F9F9F9;"
| colspan="2" style="padding: 2px; text-align: center; font-size: smaller;" | ''[[Luettelo valtioiden motoista|Motto]]: &nbsp;&ndash;''
|-
| colspan="2" style="text-align: center; padding: 1px;" | [[Kuva:Map of Russia (2014–2022) - Tuva.svg|Tuvan sijainti Venäjän federaation kartalla|260px]]
|- style="background: #F9F9F9;"
| [[Virallinen kieli|Viralliset kielet]] || [[tuvan kieli|tuva]] ja [[venäjän kieli|venäjä]]
|-
| [[Pääkaupunki]] || [[Kyzyl]] (nimenä v:een 1918 Belotsarsk, 1918-26 Khem-Beldyr)<br>
<small>{{coor dm|51|44|N|94|26|E}}</small>
|- style="background: #F9F9F9;"
| Suurin [[kaupunki]] || [[Kyzyl]] (113 333 asukasta)
|-
| style="vertical-align: top;" | [[Pääministeri]] || Šolban Kara-ool
|- style="background: #F9F9F9;"
| [[Pinta-ala]]<br />&nbsp;&ndash; yhteensä<br />&nbsp;&ndash; vettä
| <br />170 500 [[neliökilometri|km²]]<br />ei merkittävästi
|-
| [[Väkiluku]] ([[2014]])<br />&nbsp;&ndash; yhteensä <br />&nbsp;&ndash; [[väestötiheys]]
| <br />311 761<br />1,8 / km²
|- style="background: #F9F9F9;"
| [[Valuutta]] || [[Venäjän rupla]] (<code>[[ISO 4217|RUB]]</code>)
|-
| [[Aikavyöhyke]] || [[aikajärjestelmä|UTC]]+7 (MSK+4)
|- style="background: #F9F9F9;"
| Muodostuminen <br />&nbsp;&ndash; [[Tannu-Tuva|Itsenäinen]]<br />&nbsp;&ndash; [[Tuvan autonominen alue|Aut. alue]]<br />&nbsp;&ndash; [[Tuvan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|ASNT]]<br />&nbsp;&ndash; tasavalta || &nbsp;<br /> [[1921]]–[[1944]]<br />[[11. lokakuuta]] [[1944]]<br />[[10. lokakuuta]] [[1961]]<br />[[31. maaliskuuta]] [[1992]]
|-
| [[Kansallislaulu]] || ''Мен — тыва мен''
|- style="background: #F9F9F9;"
| Kotisivu || http://gov.tuva.ru {{Wayback|1=http://gov.tuva.ru/ |päiväys=20140212070308 }}
|- 
| colspan="2" style="text-align: left; font-size: smaller;" |<sup>1</sup>Tuvankielinen nimi<br /><sup>2</sup>Venäjänkielinen nimi
|}
'''Tuvan tasavalta''' on [[Venäjän federaatio]]on kuuluva osatasavalta [[Sajanvuoret|Sajanin]] ja [[Tannu-Ola]]n vuoristojen ympäröimänä [[Siperia|Itä-Siperian]] eteläosassa [[Keski-Aasia]]ssa. Vuosina 1921–1944 alue oli itsenäinen valtio nimeltä [[Tannu-Tuva]]. Tuvan rajanaapureina ovat pohjoisessa [[Krasnojarskin aluepiiri]], koillisessa [[Irkutskin alue]], idässä [[Burjatia]], etelässä [[Mongolia]], lännessä [[Altain tasavalta]] ja luoteessa [[Hakassia]].

== Historia ==
Tuvan alueella on vuosisatojen ajan ollut kiinteät yhteydet [[Mongolia]]an ja [[Kiina]]an. Tuva oli itsenäinen 1900-luvun alkupuoliskon, kunnes se liittyi [[Neuvostoliitto]]on vuonna 1944. Tuvaanit pitävät itseään [[Tšingis-kaani]]n jälkeläisinä. Tuvan tarkoitus oli toimia puskurivaltiona Mongolian ja Neuvostoliiton välillä.

=== Varhaisempi historia ===
[[Mongolit]] valloittivat [[tuvaanit|tuvaanien]] asuinalueen 1200-luvun alkupuolella. Myöhemmin alue siirtyi mongolien [[Kiina]]an perustaman dynastian hallintaan. [[Buddhalaisuus|Buddhalainen]] [[laamalaisuus]] levisi Tuvan alueelle 1500- ja 1600-lukujen aikana. Tuvan alue kuului 1500-luvun lopulta 1600-luvun puoliväliin asti Altain mongolivaltioon. Tuva kuului Mongolian osana Kiinaan vuodesta 1757 lähtien. [[Venäläiset|Venäläistä]] väestöä alkoi muuttaa Tuvan alueelle 1880-luvulla, minkä jälkeen [[Venäjä]] alkoi tavoitella Tuvaa itselleen.

=== Itsenäisyyden aika ===
[[Kuva:Stamp Tannu Tuva 1927 2k.jpg|thumb|150px|Tannu-tuvalainen postimerkki vuodelta 1927]]
Vuonna 1911 Tuvasta muodostettiin Urjanhai-niminen alue, joka kuului Ulko-Mongoliaan. Seuraavana vuonna Urjanhaista tuli muodollisesti itsenäinen tasavalta. Urjanhain tasavalta joutui Venäjän suojelualueeksi 1914 ja se yhdistettiin hallinnollisesti Siperiaan. Tuolloin Tuvalla oli omat lait, mutta omia suhteita ulkovaltoihin sen ei sallittu muodostaa. Venäjän vallankumouksen aikana Tuva oli [[kiina]]laisten hallussa.

Vuonna 1921 tunnustettiin alueen itsenäisyys Tannu-Tuva-nimisenä [[Tuvan kansantasavalta|kansantasavaltana]], joka oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] suojeluksessa ja jossa oli voimassa kommunistinen hallinto. Neuvostoliiton sekaantui Tuvan sisäisiin asioihin avoimesti 1920- ja 1930-luvuilla. Tannu-Tuvan valtion nimi muutettiin vuonna 1926 Tuvaanien kansantasavallaksi. Tuvan ensimmäinen johtaja oli pääministeri [[Donduk Kuular]] vuoteen [[1932]]. Sen jälkeen maan diktaattoriksi nousi [[Saltšak Toka]].

Tannu-Tuvan kommunistinen hallinto kohteli kansaa kovaotteisesti. Muun muassa [[kiinalaiset|kiinalaisia]] kauppiaita karkotettiin maasta, buddhalaisia temppeleitä suljettiin ja tuhottiin, ihmisiä siirrettiin asumaan kolhooseihin, šamanistejä vainottiin ja ihmisistä yritettiin tehdä ateisteja. Tuvan kommunistinen puolue aloitti poliittiset vainot vuonna 1924, ja ne jatkuivat vielä Neuvostoliittoon liittämisen jälkeenkin. Vainoissa sai surmansa ainakin 1 036 ihmistä, mutta toiset uskovat korkeampiin uhrilukuihin.

=== Osaksi Neuvostoliittoa ===
[[Kuva:Flag of Tuvan ASSR (1978-1992).svg|thumb|left|Tuvan ASNT:n lippu 1978–1992]]
Toisen maailmansodan loppupuolella, 11. lokakuuta [[1944]], Tuvaanien kansantasavalta liitettiin [[Neuvostoliitto]]on ja se tuli kuulumaan [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan]] [[Tuvan autonominen alue|Tuvan autonomisena alueena]]. Huolimatta Neuvostoliitossa harjoitetusta venäläistämispolitiikasta [[tuvaanit]] saivat opiskella peruskoulussa omalla äidinkielellään. He olivat myös usein vihamielisiä venäläisiä kohtaan. Tuvan autonomisesta alueesta muodostettiin [[Tuvan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]] lokakuussa 1961.

=== Kehitys Neuvostoliiton hajottua ===
Neuvostoliiton hajoamisprosessin alettua Tuvan ASNT julistautui Tuvan tasavallaksi vuonna 1991. Samoihin aikoihin Tuvassa esiintyi kansallismielisiä itsenäistymispyrkimyksiä. Tuvan tasavalta jäi kuitenkin Venäjän federaation yhteyteen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläistä väestöä on muuttanut runsaasti pois Tuvasta.

== Maantiede ==
[[Aasia]]n maantieteellinen keskipiste sijaitsee Tuvan alueella, pääkaupungin [[Kyzyl]]in kohdalla, mutta asiasta ei kuitenkaan ole täyttä yksimielisyyttä. Kyzylissä on kuitenkin ''Aasian keskipiste'' -niminen monumentti. Tuvan luonto on säilynyt melko koskemattomana ja puhtaana, mikä johtuu pääasiassa vaikeakulkuisesta maastosta ja siksi huonoista liikenneyhteyksistä, mitkä eivät ole mahdollistaneet luonnonvarojen mittavaa hyväksikäyttöä.
[[Kuva:Tuva Kyzyl Center of Asia 200107260179.jpg|250px|thumb|left|Aasian keskipiste -monumentti Kyzylissä.]]

=== Pinnanmuodot ===
Tuva on pääasiassa vuoristoylänköä, jonka keskikorkeus on noin 600 metriä merenpinnan yläpuolella. Aluetta ympäröivät [[Sajanvuoret|Sajanin-]] ja Tannu-Olan vuoristot. Yli 80 % tasavallan pinta-alasta on vuoristoa. Korkein kohta on Mongun-Taiga (''Hopeavuori''), joka on 3 976 m korkea.

=== Ilmasto ===
Keskimääräinen lämpötila Tuvassa on tammikuussa -32&nbsp;°C ja heinäkuussa +18&nbsp;°C. Vuotuinen sademäärä on tasankoalueilla 150&nbsp;mm ja vuoristossa 1&nbsp;000&nbsp;mm.

=== Vesistöt ===
[[Kuva:Sajano-Shushenskoe reservoir.JPG|200px|thumb|Sajano-Šušenskin tekojärvi]]
Tuvan alueella on yli 400 [[järvi|järveä]], joista suurin on noin 100&nbsp;km² laajuinen [[Azas]]. Muita suuria järviä ovat [[Kadyš]], [[Many-Khol]] ja [[Todža]] sekä pääosin [[Mongolia]]n puolella sijaitseva [[Uvs Nuur]]. Osa järvistä on suolapitoisia.

Suurin [[joki]] on [[Jenisei]] ([[tuvan kieli|tuvaksi]] ''Ulug-Khem''), jonka latvajoet Suuri-Jenisei (Бии-Хем, Bii-Khem) ja Pieni-Jenisei (Каа-Хем, Kaa Khem) yhtyvät pääkaupungin [[Kyzyl]]in luona. Alueella on myös mineraalilähteitä, joita kutsutaan [[tuvan kieli|tuvan kielessä]] nimellä ''arjaan''. Lähteiden vedellä uskotaan olevan parantavia vaikutuksia.

=== Kasvillisuus ===
Tuva sijaitsee [[Siperia]]n metsävyöhykkeen ja [[Keski-Aasia]]n aroalueen rajalle, minkä johdosta alueen kasvillisuus on hyvin monipuolinen ja vaihteleva. Jylhien ja kasvillisuudeltaan niukkojen vuoristoalueiden rinteillä kasvaa sankkoja metsiä. Lisäksi on aroa ja aavikkoa sekä jäätiköitä. Tuvan alueella on tavattu 1 005 eri kasvilajia ja niistä 15 ei esiinny missään muualla.

=== Eläimistö ===
Sijainti Siperian ja Keski-Aasian rajaseudulla ja sen tarjoama monipuolinen kasvillisuus on luonut edellytykset myös runsaalle eläimistölle. Tuvassa esiintyy 72 [[nisäkkäät|nisäkäs]]-, 240 [[linnut|lintu]]- ja 7 [[matelijat|matelijalajia]]. Nisäkkäitä edustavat muun muassa [[karhu]], [[kettu]], [[ilves]], [[orava]], [[soopeli]], monet hirvieläimet, [[lumileopardi]], villikissat, [[villisika]], [[poro]], [[kameli]] ja [[jakki]]. Tuvan monissa järvissä ja joissa elää 18 eri [[kalat|kalalajia]], muun muassa [[siperianjokilohi]], [[harjus]], [[siika]] ja [[peledsiika]].

== Talous ==
Tuvan tärkeimmät elinkeinot ovat karjatalous ja kaivosteollisuus. Karjanhoito on tärkeä elinkeino etenkin maan läntisillä aroalueilla, jossa harjoitetaan myös kasteluviljelystä. Tärkeimpiä kotieläimiä ovat lampaat, nautakarja, vuohet ja hevoset. Maan itäosan metsä- ja suoseuduilla harjoitetaan porotaloutta ja turkiseläinten metsästystä.

Tuvan kallio- ja maaperästä saadaan monenlaisia metalleja ja mineraaleja. Pääkaupungin Kyzylin läheltä louhitaan [[kivihiili|kivi-]] ja [[ruskohiili|ruskohiiltä]], [[suola]]a saadaan [[Uvs Nuur]] järven pohjoispuolelta, [[asbesti]]a [[Tšadanaa]]in läheltä ja [[kulta]]a maan itäosista. Lisäksi louhitaan [[iridium]]ia, [[kupari]]a, [[rauta]]a, [[lyijy]]ä, [[sinkki]]ä, [[elohopea]]a ja [[koboltti]]a. Tuvan alueella on myös [[öljy|maaöljykenttiä]]. Huonojen kulkuyhteyksien vuoksi ei Tuvan maaperän rikkauksia ole kuitenkaan voitu kovinkaan laajamittaisesti hyödyntää.<ref name="BBC">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/from_our_own_correspondent/8254398.stm | Nimeke =Tuvans keen to protect traditions | Tekijä = | Ajankohta =2009 | Julkaisija = BBC| Viitattu =1.9.2013 }}</ref> Alueella harjoitetaan elintarvike- ja puunjalostusteollisuutta. Lisäksi Tuvan jokia on valjastettu sähköenergian tuotantoon.

== Väestö ==
[[Kuva:Yurt in Tos Bulak.jpg|thumb|200px|Koottu jurtta Tos Bulakissa]]
[[Kuva:Disassembled yurt in Tos Bulak.jpg|thumb|200px|Purettu jurtta Tos Bulakissa]]
Tuvan asukasluku on 305&nbsp;510 (2002). Väestöstä asuu taajamissa 51,5&nbsp;%. Tuvassa on viisi kaupunkia, jotka ovat pääkaupunki [[Kyzyl]] (104&nbsp;105 as.), [[Ak-Dovurak]] (13&nbsp;300 as.), [[Šagaan-Aryg]] (9&nbsp;100 as.), [[Tšadanaa]] (9 100 as.) ja [[Turan (kaupunki)|Turan]] (5 600 as.).

=== Etnisyys ===
Enemmistö Tuvan asukkaista on [[tuvaanit|tuvaaneja]], joita on 77,0 % väestöstä (2002). Suurin vähemmistöryhmä on [[venäläiset]], joita on 20,1 % väestöstä. Loput 2,9 % väestöstä koostuu 99 eri kansallisuudesta. Näistä vain [[komit|komeja]] ja [[hakassit|hakasseja]] on yli 1&nbsp;000 (komeja 1&nbsp;404 ja hakasseja 1&nbsp;219). Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläistä väestöä on muuttanut runsaasti pois Tuvasta. Vielä vuonna 1989 venäläisiä oli 32 % väestöstä.

=== Uskonto ===
Uskonnoltaan tuvaanit ovat pääasiassa [[buddhalaisuus|buddhalaisia]], mutta jonkin verran on myös šamanistisen uskonnon kannattajia. Ja vaikka asukkaat edustavatkin virallisesti buddhalaisuutta on usko šamanistisiin tapoihin ja perinteisiin vahva. Venäläiset puolestaan ovat pääasiassa [[ortodoksisuus|ortodoksikristittyjä]] ja Tuvassa on myös pieni [[islam|muslimivähemmistö]]. [[14. dalai-lama]] vieraili Tuvassa vuonna 1991.<ref name="BBC"/>

== Kulttuuri ==
Huolimatta Neuvostoliiton aikana harjoitetusta venäläistämispolitiikasta, on tuvalainen kulttuuri, tavat ja perinteet säilyneet hyvin. Tuvalaiseen musiikkiperinteeseen kuuluu [[kurkkulaulu]], yhden ihmisen tuottama moniääninen laulutekniikka. Tunnetuimpiin kurkkulaulajiin kuului Kongar-ol Ondar.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://articles.latimes.com/2013/aug/10/local/la-me-kongar-ol-ondar-20130811 | Nimeke = Kongar-ol Ondar, master of Tuvan throat singing, dies at 51 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =LA Times | Viitattu =1.9.2013 }}</ref>

Tuvaanien vanhat sadut ja runot sekä muut kertomukset on koottu kirjaksi.

== Liikenne ==
Tuvan sijainti vuoristoalueella on aiheuttanut sen, ettei maahan ole rakennettu kovinkaan kattavaa maantieverkkoa. Tärkeimmät maantiet ovat pääkaupungista Kyzylistä maan länsiosaan johtava maantie sekä maan eteläosasta Kyzylin kautta naapuritasavallan [[Hakassia]]n pääkaupunkiin [[Abakan (kaupunki)|Abakaniin]] johtava maantie. Rautateitä tasavallassa ei ole lainkaan.<ref name="BBC"/> Lentoliikennettäkin on varsin vähän. Maan tärkein lentokenttä sijaitsee Kyzylissä ja sieltä on lentoyhteyksiä Tuvan lähialueille (mm. [[Krasnojarsk]]iin). Lähes kaikki liikenne tapahtuu maanteitä ja jokia pitkin.

== Hallinnollinen jako ==
[[Kuva:Tuwakarte2.png|thumb|400px|Tuvan tasavallan kartta]]
Tuva on jaettu hallinnollisesti 17 kožuuniin (piiri) ja 2 suoraan tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin.

*[[Kyzyl]] (kaupunki)
*[[Ak-Dovurak]] (kaupunki)
*[[Baj-Tajgan kožuun]]
*[[Baryyn-Hemtšikin kožuun]]
*[[Bii-Hemin kožuun]]
*[[Erzinin kožuun]]
*[[Kaa-Hemin kožuun]]
*[[Kyzylin kožuun]]
*[[Mongun-Tajgan kožuun]]
*[[Süt-Hölin kožuun]]
*[[Taŋdyn kožuun]]
*[[Tere-Hölin kožuun]]
*[[Tes-Hemin kožuun]]
*[[Tožun kožuun]]
*[[Tšaa-Hölin kožuun]]
*[[Tšedi-Hölin kožuun]]
*[[Tšöön-Hemtšikin kožuun]]
*[[Ulug-Hemin kožuun]]
*[[Övürin kožuun]]

== Politiikka ==
[[Kuva:Kyzyl government building.jpg|thumb|Tuvan parlamenttitalo, ''Suuri Hural'', [[Kyzyl]]issä]]
Tuvan presidentin virkakausi on viisi vuotta. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin [[Šerig-ool Ooržak]] 11. huhtikuuta [[1992]]. Sittemmin hänet on valittu uudelleen [[1997]] ja 17. maaliskuuta [[2002]], jolloin hän sai 53 prosenttia äänistä. Hän kannattaa maltillista linjaa [[Venäjä]] suhteissa.

Tuvan parlamentti on nimeltään ''Suuri Hural''. Sen 162 edustajaa valitaan joka neljäs vuosi. Tuvassa toimii yli 60 puoluetta ja kansallista liikettä. Suurimmat puolueet ovat Suvereenisen Tuvan puolue, Kommunistinen puolue ja Agraalipuolue.

Tuvan tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 23. lokakuuta [[1993]]. Sen mukaan Tuva on suvereeninen valtio [[Venäjän federaatio]]n yhteydessä.

Tuva on ollut [[EVKY]]n jäsen vuodesta [[1996]] lähtien.

Nykyinen poliittinen johto kannattaa maltillisia suhteita [[Venäjä]]n kanssa. Suhteita ulkovaltoihin on kuitenkin alettu luoda Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Etenkin kielellisesti, kulttuurillisesti ja maantieteellisesti läheiseen [[Mongolia]]an on luotu hyvät suhteet.

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Tuva}}
* [http://www.encyclopedia.com/doc/1E1-TuvaRepu.html Encyclopedia.com]
* [http://www.infoplease.com/ce6/world/A0849791.html Infoplace Tuva]

{{Siperian federaatiopiiri}}
{{Venäjän alueet}}
[[Luokka:Tuva| ]]