Lähdekoodi sivulle Ortodoksijuutalaisuus

{{Juutalaisuus}}
[[Tiedosto:Košice - panoramio (17).jpg|pienois|Ortodoksijuutalainen [[synagoga]] [[Košice]]ssa.]]
'''Ortodoksijuutalaisuus''' on [[Juutalaisuus|juutalaisuuden]] suunta, joka tulkitsee ja toteuttaa [[Toora]]n lakeja tiukimmin. Nämä lait selityksineen on kanonisoitu [[Talmud]]issa (''Suullinen laki'') ja koonnettu jälkeenpäin [[Shulhan arukh]]issa. Tämä rabbiiniperinteen kokoelma on hallinnut perinteistä juutalaisuutta jo yli tuhannen vuoden ajan.

Ortodoksijuutalaisuuden tunnuspiirteitä ovat:
* usko Tooran lakien jumalalliseen alkuperään; [[Jumala]] välitti lait [[Mooses|Moosekselle]], joka merkitsi ne muistiin ja ihminen ei voi muuttaa niitä
* usko Jumalan rikkomattomaan liittoon [[Juutalaiset|Israelin kansan]] kanssa, jota Tooran tulisi hallita
* käsitys juutalaisuuden ''suullisen lain'' ([[Talmud]], [[Aggada]]) kiinteästä, erottamattomasta suhteesta ''kirjattuun lakiin'' eli Tooraan
* [[Halakha]]an eli lakien koodiin pitäytyminen ''Shulhan arukhin'' mukaan
* suhde ympäröivään maailmaan punnitaan kaikkina aikoina rabbiiniperinteen mukaisen lakien tulkitsemisen kautta
* [[Ješiva|ješivojen]] keskeinen rooli Talmudin opetuksessa
* usko [[Maimonides|Rambamin]] (Moshe Maimonides) muotoilemiin 13 uskonkohtaan.

Ortodoksisuuden alaryhmiä ovat ultraortodoksit eli [[haredit]], mukaan lukien [[Hasidismi|hasidit]], sekä modernit ortodoksit. Ortodoksijuutalaisuuden piirissä on myös paljon juutalaisia, jotka kuuluvat ortodoksiseurakuntiin tai käyttävät ortodoksijuutalaisia palveluita, vaikka eivät omassa elämässään noudattaisi ortodoksijuutalaisuuden tapoja ja sääntöjä. Tämä on tyypillistä esimerkiksi Israelissa ja Suomessa.

Vuonna 2001 ortodoksijuutalaiset ja ortodoksisynagogien piirissä olevat juutalaiset muodostivat noin 50 prosenttia Britannian juutalaisista ({{luku|150000}}), 27 prosenttia [[Israel]]in juutalaisista (1 500 000) <ref>[http://www.haaretz.com/jewish-world/jewish-world-news/.premium-1.528994 Poll: 7.1 percent of Israeli Jews define themselves as Reform or Conservative]. ''Haaretz'' 11 June 2013. {{en}}</ref> ja 13 prosenttia Yhdysvaltojen juutalaisista ({{luku|529000}}). Niistä, jotka olivat [[synagoga]]n tai juutalaisen seurakunnan jäseniä, ortodoksijuutalaisia oli noin 70 prosenttia Britanniassa<ref>[http://www.jpr.org.uk/downloads/Synagogue%20membership.pdf Synagogue membership in the United Kingdom in 2010] {{Wayback|1=http://www.jpr.org.uk/downloads/Synagogue%20membership.pdf |päiväys=20110726035352 }} {{webarchive|url=https://www.webcitation.org/60Mnkiz1A?url=http://www.jpr.org.uk/downloads/Synagogue%20membership.pdf|date=2011-07-22}}</ref>ja 27 prosenttia Yhdysvalloissa. <ref name="AJRD">[http://www.jewishfederations.org/local_includes/downloads/7579.pdf American Jewish Religious Denominations] {{Wayback|1=http://www.jewishfederations.org/local_includes/downloads/7579.pdf |päiväys=20120118200821 }} {{webarchive|url=https://web.archive.org/web/20120118200821/http://www.jewishfederations.org/local_includes/downloads/7579.pdf|date=2012-01-18}}, United Jewish Communities Report Series on the National Jewish Population Survey 2001-01, (Table 2, pg. 9)</ref>

[[Suomen juutalaiset|Suomessa]] sekä [[Helsingin juutalainen seurakunta|Helsingin]] että [[Turun juutalainen seurakunta]] ovat periaatteessa ortodoksijuutalaisia, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että [[Helsingin synagoga]]ssa naisten paikka on parvekkeella eikä [[Rabbi|naisrabbeja]] hyväksytä. Sana ortodoksi viittaa tässä yhteydessä lähinnä elämäntavan oikeaoppisuuteen, ei erilliseen opilliseen viisauteen. Käytännössä kuitenkin Suomen juutalaisista erittäin pieni vähemmistö on ortodoksijuutalaisen elämäntavan mukaan eläviä.<ref>Lundberg, Svante: Suomen juutalaiset - usko, tavat, asenteet </ref>

== Teologia ==

Ortodoksijuutalaisuuden keskeinen opinkappale on usko siihen, että Jumala ilmoitti sekä kirjallisen että suullisen Tooran Moosekselle [[Siinainvuori|Siinain vuorella]] ja että tämä ilmoitus on välittynyt sukupolvelta toiselle katkeamattomana ketjuna nykyaikaan asti. Yksi rabbiinisen perinteen alkuteksteistä on luettelo, jolla Isien opetukset eli ''Pirkei avot'' alkaa. Siinä luetellaan ne oppineet, joille Toora on opetettu ja jotka ovat välittäneet sen eteenpäin, Mooseksesta [[Joosua]]n kautta Vanhimmille, [[Profeetta|profeetoille]], ja aina eteenpäin [[Hillel]]iin ja Shamaihin asti. 

Ortodoksijuutalaisuuden perusfilosofia on se, että annettu ilmoitus on täydellinen ja valmis; sen tulkintaa uusien olosuhteiden vallitessa pidetään vanhojen periaatteiden ja sääntöjen soveltamisena aiemmin annettujen menetelmien mukaan, ei uusien asioiden keksimisenä tai lisäämisenä. Aukot välitettävässä tiedossa tai varhaisten oppineiden erimielisyydet tulkitaan esimerkiksi sen seuraukseksi, että vainojen takia osa Tooran sisällöstä on unohtunut.<ref>Meyer, Michael A.: ''Response to Modernity: A History of the Reform Movement in Judaism'', s. 3–6. Wayne State University Press, 1995. {{en}}</ref>

Klassiseen juutalaisuuteen sisältyi perinteinen usko [[Ylösnousemus|kuolleiden ylösnousemukseen]].<ref name="Levenson2006">{{cite book|author=Levenson, Jon Douglas |title=Resurrection and the Restoration of Israel. The Ultimate Victory of the God of Life|url=https://books.google.com/books?id=iv9l8vgL1iAC|year=2006|publisher=Yale University Press|isbn=978-0-300-13515-2|page=1}} {{en}}</ref> Tällä opinkappaleelle on pohja pyhissä kirjoituksissa, kuten [[Mišna]]ssa<ref>{{cite book|author=Levenson, Jon Douglas|title=Resurrection and the Restoration of Israel. The Ultimate Victory of the God of Life|url=https://books.google.com/books?id=iv9l8vgL1iAC|year=2006|publisher=Yale University Press|isbn=978-0-300-13515-2|page=24}} {{en}}</ref> viitataan: ”Koko Israelilla on osa tulevassa maailmassa, niin kuin on kirjoitettu: ’Ja sinun kansasi, kaikki vanhurskaita, perivät maan ikuisiksi ajoiksi; He ovat  taimi jonka istutin, kätteni työ, joka on kunniani’.” ({{raamatunpaikka|Jes. 60:21}}). Mišna myös leimaa [[Kerettiläisyys|harhaoppisiksi]] ne juutalaiset, jotka kieltävät kuolleiden ylösnousemuksen tai sen, että tämän opinkappaleen alkuperä on Toorassa.<ref>{{cite book|author=Levenson, Jon Douglas|title=Resurrection and the Restoration of Israel. The Ultimate Victory of the God of Life|url=https://books.google.com/books?id=iv9l8vgL1iAC|year=2006|publisher=Yale University Press|isbn=978-0-300-13515-2|page=25}} {{en}}</ref> Niille, jotka kieltävät tämän opinkappaleen, ei ole paikkaa tulevassa maailmassa. Fariseukset uskoivat sekä ruumiin ylösnousemukseen että [[sielu]]n kuolemattomuuteen. He myös uskoivat että tässä maailmassa tehdyt teot vaikuttavat elämään [[Kuolemanjälkeinen elämä|kuolemanjälkeisessä elämässä]].<ref>{{cite book|author=Leila Leah Bronner|title=Journey to Heaven. Exploring Jewish Views of the Afterlife|url=https://books.google.com/books?id=pBAiBgAAQBAJ|date=1 June 2011|publisher=Urim Publications|isbn=978-965-524-100-6|page=61}} {{en}}</ref> Mishna Sanhedrin 10:n mukaan vain ne, jotka seuraavat oikeaa teologiaa, saavat osan tulevasta maailmasta. 

Mishnan traktaateista löytyy muitakin viittauksia kuolemanjälkeiseen elämään. Berakhot-traktaatissa on kohta, jossa kerrotaan, että juutalainen usko kuolemanjälkeiseen elämään vakiintui jo kauan ennen Mishnan kokoamista.<ref>{{cite book|author=Levenson, Jon Douglas|title=Resurrection and the Restoration of Israel. The Ultimate Victory of the God of Life|url=https://books.google.com/books?id=iv9l8vgL1iAC|year=2006|publisher=Yale University Press|isbn=978-0-300-13515-2|page=70}} {{en}}</ref> Raamatullisessa perinteessä mainitaan [[Šeol]] 65 kertaa. Sitä kuvataan paikaksi, jonne kuolleet perheineen kokoontuvat.<ref>{{cite book|author=Leila Leah Bronner|title=Journey to Heaven. Exploring Jewish Views of the Afterlife|url=https://books.google.com/books?id=pBAiBgAAQBAJ|date=1 June 2011|publisher=Urim Publications|isbn=978-965-524-100-6|page=19}} {{en}}</ref>Esimerkiksi 4. Mooseksen kirjan 16:30 mukaan [[Korah]] laskeutui Šeoliin elävänä, kuvatessaan hänen kuolemaansa jumalallisen rangaistuksen seurauksena. 

Talmudissa tulevaa maailmaa kuvaillaan yksityiskohtaisemmin. Tätä käytettiin juutalaisten motivoimiseen noudattamaan [[Halakha|uskonnollista lakia]] (''halakha'').<ref>{{cite book|author=Leila Leah Bronner|title=Journey to Heaven. Exploring Jewish Views of the Afterlife|url=https://books.google.com/books?id=pBAiBgAAQBAJ|date=1 June 2011|publisher=Urim Publications|isbn=978-965-524-100-6|page=79}} {{en}}</ref> Hurskaat palkitaan ja he pääsevät [[Eedenin puutarha|Gan Edeniin]] eli [[Paratiisi|Eedenin puutarhaan]], kun taas pahoja rangaistaan [[Gehenna|Gehinnomissa]], ja ylösnousemus tapahtuu [[Messias|messiaanisena]] aikana. Näiden tapahtumien aikajärjestys on epäselvä. <ref>{{cite book|author=Leila Leah Bronner|title=Journey to Heaven. Exploring Jewish Views of the Afterlife|url=https://books.google.com/books?id=pBAiBgAAQBAJ|date=1 June 2011|publisher=Urim Publications|isbn=978-965-524-100-6|page=81}} {{en}}</ref>Rabbit tukevat uskoa ylösnousemukseen runsailla lainauksilla Raamatusta, ja esittävät sen merkkinä Jumalan kaikkivoipaisuudesta.<ref>{{cite book|author=Bronner, Leila Leah |title=Journey to Heaven. Exploring Jewish Views of the Afterlife|url=https://books.google.com/books?id=pBAiBgAAQBAJ|date=1 June 2011|publisher=Urim Publications|isbn=978-965-524-100-6|page=82}} {{en}}</ref>

== Suuntaukset ==

Ortodoksijuutalaisuus koostuu joukosta hyvin erilaisia alaryhmiä ja suuntauksia, jolla ei ole yhteistä katto-organisaatiota. Eri suuntausten väliset suhteet voivat olla vaikeita ja eri suuntauksilla voi olla kielteisiä käsityksiä toisistaan. Eri ryhmillä on merkittäviä sosiaalisia eroja, kun taas erot halakhan ymmärtämisessä ovat jonkin verran vähemmän merkittäviä. Ortodoksijuutalaisuus-nimen alle luettavilla ryhmillä yhteistä on keskeinen uskomus, että Jumala antoi Siinailla Moosekselle Tooran, käsittäen myös suullisen lain, ja se pätee kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa. Tästä syystä kaikilla ortodoksijuutalaisilla on velvollisuus elää [[613 käskyä|käskyjen]] ja juutalaisen lain mukaan.

Koska mitään yhtä yhteistä ortodoksista järjestelmää ei ole, ortodoksijuutalaisuudella ei ole kanonista uskon määritelmää. Jokainen ortodoksijuutalainen ryhmä pitää itseään juutalaisen teologisen perinteen jatkajana, mutta pitää myös muita erilaisia perinteitä hyväksyttävinä ja aitoina. Monet ryhmät ovat hyväksyneet [[Maimonides|Maimonideksen]] kolmentoista uskonkohdan mukaisen määritelmän uskolle. 

Tästä filosofisesta joustavuudesta johtuen monet erilaiset näkemykset ovat mahdollisia, varsinkin niillä alueilla, joihin halakha antaa vähemmän ohjeita. Seurauksena on suhteellisen laaja valikoima erilaisia ''hashqafoteja'' eli maailmankatsomuksia ortodoksijuutalaisuuden sisällä. Suurimmat erot ortodoksijuutalaisuuden eri suuntausten välillä liittyvät seuraaviin asioihin:

* kuinka paljon ortodoksijuutalaisten tulisi integroitua ympäröivään maalliseen yhteiskuntaan
* suhtautuminen [[sionismi]]in ja Israelin valtioon
* kuinka suuri painotus on Talmudin opiskelulla, [[Kabbala|mystiikalla]] tai etiikalla
* Suhtautuminen maalliseen tietoon, kuten nykyajan filosofisiin ajatuksiin tai rabbiinisen kirjallisuuden kritiikkiin
* onko talmudinen velvollisuus sekä opiskella että harjoittaa ammattia edelleen voimassa
* ješivojen keskeisyys
* halakhaan perustumattomien tapojen, kuten kielen ja pukeutumisen, ylläpitämisen tärkeys, 
* suhtautuminen naisten rooliin yhteiskunnassa
* suhde ei-juutalaisiin

Näiden ortodoksijuutalaista maailmaa jakavien filosofisten ja teologisten kysymysten suhteen ortodoksijuutalaisuus voidaan jakaa moderniortodoksijuutalaisuuteen ja haredijuutalaisuuteen, joista jälkimmäiseen sisältyy myös hasidijuutalaisuus. 

=== Moderniortodoksijuutalaisuus ===

Moderniortodoksijuutalaisuuden ”yleinen suhtautumistapa – – on usko siihen, että ihminen voi olla ja hänen tulisi olla täysi jäsen modernissa yhteiskunnassa, hyväksyen siihen liittyvät riskit uskonnollisen elämäntavan ylläpitämiselle, koska siitä tulevat hyödyt ovat suuremmat kuin nämä riskit”. Juutalaisten tulisi olla rakentavassa vuorovaikutuksessa maailman kanssa niin, että he voivat edistää hyvää ja oikeudenmukaisuutta sekä itsessään että laajemmassa yhteiskunnassa. <ref name="HelmreichShinnar">Helmreich, William B. & Shinnar, Reuel: [http://www.jcpa.org/cjc/jl-383-helmreich.htm Modern Orthodoxy in America: Possibilities for a Movement under Siege] {{Wayback|1=http://www.jcpa.org/cjc/jl-383-helmreich.htm |päiväys=20080229025428 }}</ref>

Moderniortodoksijuutalaisuus pitää juutalaista lakia normatiivisena ja sitovana, samalla nähden myönteisenä arvona vuorovaikutuksen nykymaailman kanssa.<ref>Berman, Saul J.: [http://www.shma.com/2001/02/the-ideology-of-modern-orthodoxy/ The Ideology of Modern Orthodoxy]</ref> Moderniortodoksisuudessa Israelin kansa on keskeinen käsite. <ref>{{cite web|url=http://www.edah.org/backend/coldfusion/search/document.cfm?title=Some+Comments+on+Centrist+Orthodoxy&hyperlink=lamm21.html&type=Document&category=Orthodoxy+and+Modernity&authortitle=Rabbi+Dr&firstname=Norman&lastname=Lamm&pubsource=Tradition,+22:3&authorid=285|title=Here is your document: Some Comments on Centrist Orthodoxy|website=www.edah.org|viitattu=14.10.2018|arkisto=https://web.archive.org/web/20180820013140/http://www.edah.org/backend/coldfusion/search/document.cfm?title=Some+Comments+on+Centrist+Orthodoxy&hyperlink=lamm21.html&type=Document&category=Orthodoxy+and+Modernity&authortitle=Rabbi+Dr&firstname=Norman&lastname=Lamm&pubsource=Tradition,+22:3&authorid=285|arkistoitu=20.8.2018}}</ref> Yleisesti moderniortodoksisuudessa Israelin valtiolla nähdään olevan paljon merkitystä sekä kansallisessa että uskonnollisessa mielessä. Tyypillisesti moderniortodoksijuutalaisuuden piirissä toimivat instituutiot ovat sionistisia. Muita moderniortodoksijuutalaisuuden keskeisiä arvoja on maallisen koulutuksen arvostus ja tärkeys, naisten ja miesten koulutuksellinen tasa-arvo, ja itsensä ja perheensä elättämisen tärkeys.<ref name="HelmreichShinnar"/>

=== Haredijuutalaisuus ===

[[Tiedosto:Isidor Kaufmann Lesender Rabbiner im Vorhofe des Tempels.jpg|pienois|pysty|Isidor Kaufmannin hasidijuutalaista rabbia kuvaava maalaus vuodelta 1921.]]
{{pääartikkeli|[[Haredit]]}}
Haredit eli ultraortodoksit ovat uskonnollisesti, poliittisesti ja yhteiskunnallisesti konservatiivisia ortodoksijuutalaisia. Haredit ovat laaja ryhmä, jonka jäseniä yhdistää halakhan eli kirjoitetun ja suullisen juutalaisen lain ehdoton kunnioitus ja nostaminen kaiken elämän keskeiseksi ja määrittäväksi tekijäksi.<ref name="jl">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.myjewishlearning.com/article/haredim-charedim/ | Tekijä=Weiss, Raysh | Nimeke=Haredim (Charedim), or Ultra-Orthodox Jews | Ajankohta= | Julkaisu=My Jewish Learning | Viitattu=2.11.2020 | Kieli={{en}} }}</ref>

Haredeja elää Israelissa ja [[New York]]issa nykyisin runsaat 1,6 miljoonaa.<ref name="jl"/><ref name="idi">{{Verkkoviite | Osoite=https://en.idi.org.il/articles/29348 | Tekijä=Malach, Gilad & Cahaner, Lee | Nimeke=2019 Statistical Report on Ultra-Orthodox Society in Israel: Highlights | Ajankohta=24.12.2019 | Julkaisu= | Viitattu=3.11.2020 | Kieli={{en}} }}</ref> Haredit elävät yhteisöissä, joiden asukkaista suurin osa tai kaikki ovat haredeja. He pyrkivät elämään mahdollisimman erillään muista juutalaisista ja ei-juutalaisista, koska he haluavat torjua vieraat vaikutteet, arvot ja tavat. Poikkeuksen muodostaa [[Chabad-Lubavitch]]-haara, joka rohkaisee muita juutalaisia tiukempaan uskonnon noudattamiseen.<ref name="jl"/> Useimmat aškenasiharedit puhuvat keskenään [[jiddiš]]iä.<ref name=ne-2002>{{Kirjaviite | Tekijä=Wigoder, Geoffrey (toim.) | Nimeke=The New Encyclopedia of Judaism | Vuosi=2002 | Sivu=340–341 | Julkaisupaikka=| Julkaisija=New York University Press | Isbn=0814793886 | Kieli={{en}} }}</ref>

Aškenasiharedien suurimpia ryhmiä ovat [[Hasidismi|hasidijuutalaiset]].<ref name=en-2006>{{Kirjaviite | Tekijä=Karesh, Sara E. & Hurvitz, Mitchell M. | Nimeke=Encyclopedia of Judaism | Vuosi=2006 | Sivu=369–370 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Facts on File | Isbn=0816054576 | Kieli={{en}} }}</ref><ref name="ne-2002"/> Hasidismi on [[Mystiikka|mystinen]] [[herätysliike]], joka syntyi [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopassa]] 1700-luvulla vapaamielisenä suuntauksena ortodoksijuutalaisuudessa. Hasidit pitivät senaikaista [[talmud]]iaanista ortodoksijuutalaisuutta ”lakiuskontona”, joka heidän mukaansa keskittyi liiaksi opillisuuteen ja väheksyi vilpitöntä, sydämestä lähtevää uskoa. Hasidit korostivat iloa, optimismia ja uskonnollista intomielisyyttä vanhoillisjuutalaisten painottamien [[asketismi]]n ja [[paasto]]n sijasta.<ref name="telushkin">{{Kirjaviite | Tekijä=Telushkin, Joseph | Nimeke=Jewish Literacy | Sivu=224–228 | Vuosi=2001 | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=William Morrow and company | Isbn= | Kieli={{en}} }}</ref>

== Elämäntapa ==

Ortodoksijuutalaisuus korostaa [[košer|''košer''-ruokavalion]] noudattamista ja [[sapatti]]in, päivittäiseen rukoukseen ja [[Nidda|perhepuhtauteen]] liittyvien sääntöjen noudattamista. Usein ortodoksijuutalaiset voi tunnistaa heidän pukeutumisestaan ja perhekeskeisestä elämäntavastaan. 

=== Historiallinen kehitys ===

Nykyiset ortodoksijuutalaiset uskovat seuraavansa samaa filosofiaa ja lakia, joka on ollut olemassa kautta juutalaisen historian, kun taas muut suuntaukset ovat irtautuneet tästä perinteestä. Ortodoksijuutalaisuus nykyään väittää olevansa peräisin Mooseksen ajoilta ja olleensa olemassa Mishnan ja Talmudin ja rabbinisen kirjallisuuden kehityksen aikana. Ortodoksijuutalaisuus on nähty 1800-lukua edeltäneen juutalaisuuden valtavirran jatkumona.<ref name="Auerbach1994">{{cite book|author=Auerbach, Susan |title=Encyclopedia of Multiculturalism: Daniel Ken Inouye-Mythology, American Indian|url=https://books.google.com/books?id=H9spAQAAMAAJ|accessdate=21 May 2013|year=1994|publisher=Marshall Cavendish|isbn=978-1-85435-674-1|page=976|quote=Until the French Revolution, all Jews would probably have been regarded as Orthodox, but in modern times, Orthodoxy has developed a self-conscious ideology that, for some, distinguishes it from historical or traditional Judaism.}}</ref>

Nykyiset tutkijat kuitenkin kyseenalaistavat ortodoksijuutalaisuuden väitteen siitä, että se on täydellisen uskollinen vanhoille perinteille. He osoittavat, että keskiajan juutalaisuus oli hyvin kaukana nykyortodoksijuutalaisuudesta. Pikemminkin ortodoksijuutalainen yhteisö omaksui vastareaktiona [[Haskala]]-liikkeen liberalismille paljon tiukempia halachisia käytäntöjä, erityisesti košeriin ja pesahiin liittyvissä ruokasäännöissä, joissa kaikkein tiukin mahdollinen tulkinta on otettu uskonnolliseksi vaatimukseksi, vaikka Talmud kannattaisi lievempää tulkintaa ja aikaisemmat sukupolvet olivat noudattaneet lievempää tulkintaa.<ref name="Kraemer">{{cite book|last=Kraemer|first=David C.|title=Jewish Eating and Identity Through the Ages|year=2007|publisher=Psychology Press|isbn=9780203941577|pages=151–154}} {{en}}</ref><ref name=Steinberg>{{cite book|last=Steinberg|first=Paul|title=Celebrating the Jewish Year. The Spring and Summer Holidays: Passover, The Omer, Shavuot, Tisha B'Av|year=2009|publisher=Jewish Publication Society|isbn=9780827608504}} {{en}}</ref>

Juutalaisen historian kirjoittajat myös huomauttavat, että osa nykyisten ortodoksijuutalaisten tavoista ei ole jatkumoa vanhoille tavoille vaan ne ovat uudistuksia, joita aikaisemmat sukupolvet eivät tunteneet. Esimerkiksi nykyään haredijuutalaisuudessa yleinen perinne leikata pojan hiukset ensimmäisen kerran hänen kolmevuotissyntymäpäivänään (''[[upšerin]]'') juontaa juurensa tapaan, jonka palestiinanjuutalaiset omaksuivat paikallisilta arabeilta.<ref name="Marcus">{{cite book|last1=Fine|first1=Lawrence |title=Judaism in Practice. From the Middle Ages Through the Early Modern Period|year=2001|publisher=Princeton University Press|isbn=9780691057873|pages=117–119|author2=Ivan G. Marcus|authorlink=Honey Cakes and Torah}} {{en}}</ref> Aškenasijuutalaisten kiellolle syödä ''kitnijotteja'' eli esimerkiksi riisiä, papuja ja maissia ''[[pesah]]''-juhlan aikana ei ole tiettävästi edeltäjää ennen 1100-lukua, ja sen jälkeenkin se oli vähemmistömielipide vuosisatojen ajan.

=== Sapatti ===

Sapattia noudatetaan perinteisten määräysten mukaan, joihin kuuluu muun muassa 39 sapattina kiellettyä työnteon muotoa<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.ou.org/holidays/shabbat/the_thirty_nine_categories_of_sabbath_work_prohibited_by_law/ | Nimeke=the Thirty-nine Categories of Sabbath Work Prohibited By Law | Julkaisu=Orthodox Union | Kieli={{en}} }}</ref> ja kolme sapattiateriaa. Sähkölaitteiden käsittely on kielletty, joten esimerkiksi valoja ei voi sammuttaa eikä laittaa päälle. Perinteinen sapatti-illallinen ja -lounas alkaa perheen isän lausumalla ''[[kiddush]]illa'' ja leivän siunauksella. Ortodoksijuutalaisessa kulttuurissa sapatilla on tärkeä sosiaalinen merkitys, koska ortodoksijuutalaiset naiset käyvät yleensä synagogassa vain sapattina, toisin kuin miehet,<ref> {{Kirjaviite | Nimeke=How To Run a Traditional Jewish Household | Julkaisija=| Vuosi=| Tekijä=Greenberg, Blu | Luku=| Sivu=| Sivut=| Selite=| Julkaisupaikka=| Tunniste=| Isbn=| www=| www-teksti=| Tiedostomuoto=| Viitattu=| Kieli={{en}} }}</ref> ja sapattiaterioille kutsutaan usein vieraita. Ruoka täytyy laittaa etukäteen, koska keittäminen ja paistaminen on kielletty. Sapattiruoka pidetään yleensä lämpimänä lämpölevyn päällä, ja ajastimilla säädellään sähkölaitteita niin, ettei niihin tarvitse koskea sapattina. 
Koska ortodoksijuutalaisen halakhan mukaan autolla ajaminen sapattina on kielletty, ortodoksijuutalaiset pyrkivät asumaan kävelymatkan päässä synagogasta ja näin useimmat ortodoksijuutalaiset asuvat lähellä toisiaan. Kantaminen ulkona on mahdollista vain paikassa, johon on rakennettu halakhan mukainen aita eli ''[[eruv]]'', joten kaupunkeja ja asuinalueita, joissa asuu paljon ortodoksijuutalaisia ympäröi usein eruv.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.chabad.org/library/article_cdo/aid/95907/jewish/The-Shabbat-Laws.htm | Nimeke=The Shabbat Laws | Julkaisu=Chabad.org | Kieli={{en}} }}</ref> Koska lastenvaunujen työntäminen lasketaan kantamiseksi ja ortodoksijuutalaisissa perheissä on usein paljon lapsia, eruvin puuttuessa naiset yleensä eivät poistu talosta koko sapatin aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.myjewishlearning.com/article/eruv-women/
 | Nimeke=Eruv & Women| Julkaisu=My Jewish Learning | Kieli={{en}} }}</ref> 

=== Košer ===

Ortodoksijuutalaiset noudattavat perinteistä košer-ruokavaliota, jossa muun muassa vain erityisellä tavalla [[šehita|teurastettujen]] eläinten, lähinnä kanan, lehmän ja lampaan, liha on sallittu. Liha ja maitotuotteet erotetaan niin, ettei niitä koskaan valmisteta tai syödä samoilla välineillä tai samaan aikaan. Liharuokien syömisen jälkeen odotetaan paikallisesta perinteestä riippuva aika, esimerkiksi kuusi tuntia, ennen kuin voidaan syödä maitotuotteita. Vaikka košer-sääntöjä noudatetaan myös muissa juutalaisissa suuntauksissa, ortodoksijuutalaisten keskuudessa niiden noudattamista korostetaan enemmän, ja varsinkin sitä pidetään tärkeänä, että ainesosien lisäksi myös ruoanvalmistusvälineet ovat košer. Monet ortodoksijuutalaiset kieltäytyvät syömästä mitään ruokaa, jossa ei ole jotakin košersertifikaattia, ja joskus myös joitakin košersertifikaatteja ei pidetä luotettavina. Ortodoksijuutalaisuuden piirissä säilyneitä perinteitä ovat myös kielto syödä ei-juutalaisen valmistamaa tai käsittelemää viiniä, maitoa jonka lypsyä ei ole valvonut juutalainen,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://oukosher.org/publications/cholov-yisroel-unraveling-the-mysteries-part-i/| Nimeke=cholov-Yisroel: unraveling the mysteries part 1| Julkaisu=OU Kosher publications| Kieli=}}</ref> tai tiettyjä ei-juutalaisen kypsentämiä ruokia, esimerkiksi leipää, vaikka ruoka olisi muuten košer.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.chabad.org/library/article_cdo/aid/82689/jewish/Pat-Yisrael-Bishul-Yisrael-Baked-and-Cooked-Foods.htm  | Nimeke=Pat Yisrael, Bishul Yisrael, Baked and Cooked Foods| Julkaisu=Chabad.org | Kieli={{en}} }}</ref> Näistä vain viinin ja ei-juutalaisen kypsentämän lihan kielto ovat yhteisiä kaikille ortodoksijuutalaisille suuntauksille, muiden sääntöjen kohdalla on suuri merkitys sillä mihin ortodoksijuutalaiseen yhteisöön kyseinen henkilö kuuluu. Esimerkiksi moderniortodoksijuutalaisuudessa yleensä tavalliset maitotuotteet ovat sallittuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.jewfaq.org/m/kashrut.htm | Nimeke =Kashrut:Jewish Dietary Laws| Julkaisu =Judaism 101 | Kieli={{en}} }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://forward.com/sisterhood/127347/the-truth-about-modern-orthodox-jews-and-gender/ | Nimeke =The Truth about Modern Orthodox Jews And Gender | Julkaisu=Forward | Kieli={{en}} }}</ref> Nykyajan ortodoksijuutalaisuudelle on myös tyypillistä, että kasvikset pyritään puhdistamaan erittäin huolellisesti, ettei niihin jäisi [[hyönteiset|hyönteisiä]], jotka eivät ole košer. Jotkin ortodoksijuutalaiset ryhmät välttävät jopa syömästä esimerkiksi [[parsakaali]]a tai ruusukaalia, koska niitä on lähes mahdotonta puhdistaa hyönteisistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.cjnews.com/food/wheres-kosher-broccoli | Nimeke=Where's the Kosher Broccoli?| Julkaisu=CJNews | Kieli=}}</ref> 
<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.haaretz.com/jewish/haredi-schools-resist-u-s-veggie-mandate-1.5231398 | Nimeke=Haredi Schools Resist US Veggie Mandate| Julkaisu =Haaretz | Kieli={{en}} }}</ref>

=== Pukeutuminen ===

[[Tiedosto:Two Jewish women walking in Jerusalem.JPG|pienois|Haredijuutalaisia naisia [[Jerusalem]]issa.]]
Ortodoksijuutalaiset miehet ja naiset pukeutuvat yleensä peittävästi. Naimisissa olevat naiset peittävät usein hiuksensa, esimerkiksi huivilla, hatulla, myssyllä tai peruukilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.myjewishlearning.com/article/hair-coverings-for-married-women/ | Nimeke=Hair Coverings for Married Women | Julkaisu=My Jewish Learning| Kieli={{en}} }}</ref> Miehet käyttävät siviilisäädystä riippumatta [[kipa]]a ja yleensä paidan alla pientä tupsullista vaatetta, jota kutsutaan ''[[Tallit|tsitsitiksi]]''. Monilla miehillä on parta ja haredimiehillä on puku ja kipan päällä musta hattu tai ''[[shtreimel]]''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.myjewishlearning.com/article/jewish-clothing/|nimeke=Jewish Clothing|julkaisu=My Jewish Learning|viitattu=15.2.2021|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Haredinaiset ja monet moderniortodoksinaiset käyttävät vain [[hame]]ita tai mekkoja, ei koskaan housuja, ja naisten paidoissa on usein korkea kaulus ja vähintään kyynärpäähän ulottuvat hihat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://unitedwithisrael.org/jewish-dress-code-based-on-torah-value-of-modesty/
| Nimeke=Jewish Dress Code Based on Torah Value of Modesty | Julkaisu=United With Israel | Kieli={{en}} }}</ref> Jotkin moderniortodoksijuutalaiset pukeutuvat lähes samalla tavalla kuin ympäröivät yhteiskunta, vaikka miehet myös moderniortodoksijuutalaisuudessa käyttävät kipaa ja tsitsitejä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.myjewishlearning.com/article/jewish-clothing/ | Nimeke=Jewish Clothing | Julkaisu=My Jewish Learning| Kieli={{en}} }}</ref> 

=== Sukupuolten välinen kanssakäyminen ===

Avioliiton ulkopuolinen seksuaalinen kanssakäyminen ja esiaviollinen seksi on ortodoksijuutalaisuudessa kielletty. Tätä pyrkii estämään muun muassa se, että ortodoksijuutalaisen halakhan mukaan naisen ja miehen on kiellettyä olla kahdestaan suljetussa tilassa, elleivät he ole naimisissa tai perheenjäseniä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.dailyhalacha.com/m/halacha.aspx?id=695 | Nimeke =The concept of Yichud, the Prohibition of being Alone With Others | Julkaisu =Daily Halacha | Kieli=| viitattu =14.10.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20181014204128/http://www.dailyhalacha.com/m/halacha.aspx?id=695 | arkistoitu =14.10.2018 }}</ref> Myös naisten ja miesten välistä fyysistä kosketusta vältetään. Joissakin yhteisöissä se on täysin kielletty paitsi lääketieteellisistä syistä, joissakin yhteisöissä taas esimerkiksi kättely sallitaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.myjewishlearning.com/article/shomer-negiah/ | Nimeke=Shomer Negiah| Julkaisu=My Jewish Learning| Kieli={{en}} }}</ref> Miehet ja naiset eivät yleensä tanssi<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.myjewishlearning.com/article/mixed-dancing-in-judaism/| Nimeke=Mixed dancing in Judaism| Julkaisu=My Jewish learning| Kieli={{en}} }}</ref> eivätkä käy uimassa yhdessä. Synagogassa naiset ja miehet on joko erotettu toisistaan väliseinällä tai he rukoilevat eri kerroksissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.myjewishlearning.com/article/mehitzah-separate-seating-in-the-synagogue/ | Nimeke=Mehitzah, Separate Seating in the Synagogue | Julkaisu=My Jewish Learning | Kieli={{en}} }}</ref>

=== Perhepuhtauslait ===

Aviomiehen ja vaimon kanssakäymistä säädellään ortodoksijuutalaisuudessa muun muassa tiukoilla avioparin käyttäytymissäännöillä naisten [[Kuukautiset|kuukautisten]] aikana ja niiden jälkeen. Taustalla on käsitys, jonka mukaan nainen on rituaalisesti epäpuhdas kuukautisten ja niiden loppumisen jälkeisten seitsemän päivän aikana, eli noin kahden viikon ajan kuukausittain. Tämän takia sekä avioelämää että avioparin [[Ihmisen seksuaalisuus|seksuaalisuutta]] säädellään tiukoilla puhtaussäännöillä, ja esimerkiksi aviomies ja vaimo eivät saa lainkaan koskea toisiaan naisen rituaalisen epäpuhtauden aikana. Esimerkiksi jos vaimo sairastuu, mies voi auttaa häntä tuona aikana fyysisesti koskettamalla vain jos paikalla ei ole ketään muuta joka voisi sen tehdä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.yoatzot.org/taharat-hamishpacha/default.asp?id=11667|Nimeke=Caring for a Spouse|Tekijä=|Julkaisu=Nishmat Women's Health and Halacha|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija= |Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=|Kieli={{en}} }}</ref>Kuukautisvuodon päätyttyä nainen laskee seitsemän päivää, jonka aikana hän tarkistaa, että vuoto on loppunut. Seitsemän päivän jälkeen hän upottautuu veteen [[mikve]]ssä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.myjewishlearning.com/article/the-laws-of-niddah/|Nimeke=A Detailed Explanation of Niddah, or ”Family Purity” Laws|Tekijä=Bob, Channa |Julkaisu=Jewish Virtual Library|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija= My Jewish Learning|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=|Kieli={{en}} }}</ref>
<ref>[http://yle.fi/d-projekti/arkisto/2003/puhtauden_aika.html YLE:n dokumenttiprojekti] {{Wayback|1=http://yle.fi/d-projekti/arkisto/2003/puhtauden_aika.html |päiväys=20071223113715 }}</ref><ref>[http://www.uta.fi/~tlmihap/celibacy/58.html Juutalaisten mikvat ja misogyniat]. {{404}}</ref>

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

[[Luokka:Juutalaisuuden suuntaukset]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

[[pl:Judaizm#Judaizm ortodoksyjny]]