Lähdekoodi sivulle Meksiko

{{Lupaava}}
{{Valtion_tiedot
| koko-nimi                   = Meksikon yhdysvallat
| nimet-virallisilla-kielillä = Estados Unidos Mexicanos
| nimi-genetiivissä           = Meksikon
| lippu                       = [[Tiedosto:Flag of Mexico.svg|120px|border|Meksikon lippu]]
| vaakuna                     = [[Tiedosto:Coat of arms of Mexico.svg|120px|Meksikon vaakuna]]
| sijainti                    = Mexico (orthographic projection).svg
| sijainti-selite             = Meksikon sijainti
| valtiomuoto                 = [[liittovaltio|liittotasavalta]]
| valtionpäämiehen-nimike     = [[Meksikon presidentti|Presidentti]]
| nykyinen-valtionpäämies     = [[Claudia Sheinbaum]]
| pääkaupunki                 = [[México]]
| pääkaupungin-koordinaatit   = 
| muut-kaupungit              = [[Tijuana]], [[Guadalajara (Meksiko)|Guadalajara]], [[Monterrey]]
| pinta-ala                   = {{Luku|1964375}} km²<ref name="CIA">{{CIA Factbook|mx|Mexico}}</ref>
| alan-sijaluku               = 15
| vesipinta-ala               = 2,5 %
| väestönlaskentavuosi        = 2024
| väkiluku                    = {{Luku|130739927}}<ref name="väkilukuviite">{{Lehtiviite|Otsikko=Mexico|Julkaisu=The World Factbook|Ajankohta=2024-12-07|Julkaisija=Central Intelligence Agency|www=https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/mexico/|Kieli=en}}</ref>
| väkiluvun-sijaluku          = 10
| väestötiheys                = 60,8 as. / km²
| väestönkasvu                = 1,21 %<ref name="CIA" />
| väestönkasvuvuosi           = 2014
| viralliset-kielet           = [[espanjan kieli]]
| valuutta                    = [[Meksikon peso]]
| valuuttatunnus              = MXN
| bkt-vuosi                   = 2016
| bkt                         = {{Luku|1046|miljardia}} USD<ref name="weodb">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2017/01/weodata/weorept.aspx?pr.x=76&pr.y=7&sy=2010&ey=2018&scsm=1&ssd=1&sort=country&ds=.&br=1&c=273&s=NGDP_R%2CNGDP_RPCH%2CNGDP%2CNGDPD%2CNGDP_D%2CNGDPRPC%2CNGDPPC%2CNGDPDPC%2CPPPGDP%2CPPPPC%2CPPPSH%2CPPPEX%2CNID_NGDP%2CNGSD_NGDP%2CPCPI%2CPCPIPCH%2CPCPIE%2CPCPIEPCH%2CTM_RPCH%2CTMG_RPCH%2CTX_RPCH%2CTXG_RPCH%2CLUR%2CLP%2CGGR%2CGGR_NGDP%2CGGX%2CGGX_NGDP%2CGGXCNL%2CGGXCNL_NGDP%2CGGSB%2CGGSB_NPGDP%2CGGXONLB%2CGGXONLB_NGDP%2CGGXWDN%2CGGXWDN_NGDP%2CGGXWDG%2CGGXWDG_NGDP%2CNGDP_FY%2CBCA%2CBCA_NGDPD&grp=0&a= | Nimeke = Report for Selected Countries And Subjects | Julkaisu = World Economic Outlook Database | Ajankohta = 4/2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Monetary Fund | Viitattu = 2.12.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| bkt-sija                    = 12
| bkt-per-asukas              = {{Luku|8555|USD}}<ref name="weodb" />
| hdi-vuosi	                  = {{ValtioHDI|Vuosi}}
| hdi		                  = {{ValtioHDI|MX}}<ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
| hdi-sija	                  = {{ValtioHDISija|MX}}
| maatalous                   = 4,3 %<ref name="CIA" />
| teollisuus                  = 32,9 %<ref name="CIA" />
| palvelut                    = 62,8 %<ref name="CIA" />
| aikavyöhyke                 = UTC−5 / UTC−8
| kesäaika                    = UTC−5 / UTC−7
| itsenäisyystapahtumat       = {{Lista|
* [[Espanja]]sta
* [[Grito de Dolores|julistautui]]
* tunnustettu
}}
| itsenäisyysvuodet           = {{Lista|
* &nbsp;
* [[16. syyskuuta]] [[1810]]
* [[27. syyskuuta]] [[1821]]
}}
| suuntanumero                = 52
| lyhenne                     = MX
| tunnuslause                 = -
| kansallislaulu              = [[Himno Nacional Mexicano]]
}}

'''Meksiko''' ({{K-es|México}}<ref>[http://www.britannica.com/place/Mexico Mexico], Encyclopædia Britannica</ref>), virallisesti '''Meksikon yhdysvallat''' (esp. ''Estados Unidos Mexicanos''), on [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] eteläosassa sijaitseva 119,5&nbsp;miljoonan asukkaan valtio, jonka rajanaapureita ovat [[Yhdysvallat]], [[Belize]] ja [[Guatemala]]. Maan pääkaupunki on [[México]]. Meksiko on [[väkiluku|väkiluvultaan]] maailman suurin espanjankielinen maa. Se on Pohjois-Amerikan maista pinta-alaltaan kolmanneksi ja asukasluvultaan toiseksi suurin.

== Maantiede ==
{{Pääartikkeli|[[Meksikon maantiede]]}}
[[Tiedosto:Mx-map.png|pienoiskuva|vasen|Meksikon kartta.]]
[[Tiedosto:Mexico BMNG.png|pienoiskuva|Meksiko satelliittikuvassa.]]
[[Tiedosto:20091211 - Puerto Penasco -63.jpg|pienoiskuva|[[Pinacate]]n hiekkadyynit ja kraatterit Luoteis-Meksikossa.]]
Meksiko sijaitsee Pohjois- ja Etelä-Amerikan välisellä kannaksella. Sen pohjoinen rajanaapuri on [[Yhdysvallat]], ja kaakossa sitä rajoittavat [[Guatemala]] ja [[Belize]]. Läntisellä ja eteläisellä rannikolla on [[Tyynimeri]] ja itäisellä rannikolla [[Meksikonlahti]] ja [[Karibianmeri]].<ref name="britannica">''Encyclopædia Britannica''.</ref> Meksikon eteläisimmät osat kuuluvat [[Keski-Amerikka]]an, mutta suurin osa maasta on Pohjois-Amerikassa.

Maa on suurimmaksi osaksi ylänköä tai vuoristoa, joka on jatketta Pohjois-Amerikan [[Kordillieerit|Kordillieereille]]. Suurin Meksikon maantieteellisistä alueista on [[Meksikon ylätasanko]]a, joka ulottuu [[Meksikon ja Yhdysvaltain raja|Yhdysvaltain rajalta]] [[México]]n eteläpuolelle. Sitä reunustavat [[Läntinen Sierra Madre|Läntinen]] ja [[Itäinen Sierra Madre]]. Läntinen Sierra Madre on pääosin vulkaanista. Kumpikin vuorijonoista on noin {{Luku|1100|kilometriä}} pitkä ja kohoavat noin {{Luku|2500|metriin}}.<ref name="britannica" /> Reunavuoristot yhtyvät Meksikon ylängön eteläpuolella. Tästä tuliperäisestä alueesta käytetään nimitystä [[Sierra Volcánico Transversal]] ja se on muodostunut sammuneiden ja toimivien tulivuorten ketjusta. Etelärannikolla sijaitsee [[Eteläinen Sierra Madre]], joka kohoaa keskimäärin {{Luku|2000|metrin}} korkeuteen.<ref name="US48">{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/48.htm | Nimeke = Topography and Drainage | Tekijä = Merrill & Miró | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Ylänköalue jatkuu käytännössä yhtenäisenä [[Tehuantepecinkannas|Tehuantepecinkannakselle]] asti, jossa Meksikonlahden ja Tyynenmeren rannikon alankoalueet yhtyvät. Siitä kaakkoon kohoaa Guatemalan puolelle jatkuva [[Chiapasin ylänkö]], ja sen itäpuolella on [[Jukatanin niemimaa]]n alanko.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/maantiede/PDF/Mexico/Meksikon_pinnanmuodot.pdf | Nimeke = Meksikon pinnanmuodot | Tekijä = Mäkiaho, Aino & Vikman, Anu & Pursiainen, Anna | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = Helsinki | Ajankohta = | Viitattu = 13.9.2017}}</ref>

Meksikossa on kaikkiaan 150&nbsp;jokea, mutta yli puolet Meksikon kaikesta pintavedestä virtaa vain viidessä suuressa joessa: [[Usumacinta]], [[Grijalva]], [[Papaloapán]], [[Coatzacoalcos (joki)|Coatzacoalcos]] ja [[Pánuco]].<ref name="US48" />

Meksikon alue on geologisesti epävakaata, sillä maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat yleisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/maantiede/PDF/Mexico/Maanjaristykset.pdf | Nimeke = Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset Meksikossa: riskien ennakointi ja toiminta onnettomuustilanteessa | Tekijä = Helkiö, Henna-Riikka & Lehtinen, Kirsi | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = Helsinki | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Viitattu = 29.11.2013}}</ref> Maa sijaitsee [[Tyynenmeren tulirengas|Tyynenmeren tulirenkaalla]]. Tunnettuja tulivuoria ovat maan korkein vuori [[Pico de Orizaba]] ja aivan pääkaupungin kaakkoispuolella kohoava [[Popocatépetl]].<ref name="britannica" />

=== Ilmasto ===
Meksiko ulottuu [[trooppinen vyöhyke|trooppisesta]] [[subtrooppinen vyöhyke|subtrooppiseen]] ilmastoon. Paikalliset korkeuserot vaikuttavat kuitenkin erityisesti etelässä ilmastoon, ja maa jaetaankin korkeuseron mukaan ilmastovyöhykkeisiin. Kuuma vyöhyke eli ''tierra caliente'' ulottuu rannikolta 800–1&nbsp;000&nbsp;metrin korkeuteen ja siellä lämpötila vaihtelee 20–30&nbsp;celsiusasteen välillä. Sen yläpuolella on lähes {{Luku|2000|metriin}} ulottuva lauhkea vyöhyke eli ''tierra templada'', jossa vuoden keskilämpötila on 18&nbsp;celsiusastetta. Ylimpänä on kylmä vyöhyke, jossa keskilämpötila on 10–15&nbsp;celsiusastetta ja vuorokautiset sekä vuosittaiset lämpötilavaihtelut ovat melko suuret. Pääkaupungissa Méxicossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on 23&nbsp;celsiusastetta. Kylmimmän kuukauden keskilämpötila on yhdeksän celsiusastetta. Yli puolet maasta on kuivaa aluetta, jossa sademäärä jää alle 600&nbsp;millimetrin. Runsaimmin vettä sataa itärannikolla, {{Luku|1000}}–{{Luku|1500|millimetriä}} vuodessa. Sadekausi on kesällä, toukokuusta lokakuuhun. Elokuun ja lokakuun välisenä aikana maahan saattaa iskeä trooppisia myrskyjä joko Tyyneltämereltä tai Karibianmereltä, mutta ne ovat harvoin kehittyneet täysimittaisiksi [[trooppinen hirmumyrsky|hurrikaaneiksi]] asti.<ref>[http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384161.stm Mexico] {{Wayback|1=http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384161.stm |päiväys=20110603042826 }} BBC Country Guides</ref>

=== Kasvisto ja eläimistö ===
Meksikon pohjoisosan ja Yhdysvaltain lounaisosan kasvillisuus ja eläimistö muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Maan eteläosan luonto taas on lähinnä keskiamerikkalaista tyyppiä. Pohjoisosassa kasvaa enimmäkseen [[havupuut|havupuita]], mutta siellä on myös [[tammet|tammia]]. Kuivilla aroseuduilla kasvaa pensaita ja [[kaktuskasvit|kaktuksia]]. Eläimistöön kuuluvat muun muassa peurat, puumat, ilvekset, kojootit, haisunäädät ja piikkisiat. Maan eteläosien sademetsissä kasvaa eri [[palmukasvit|palmulajeja]] sekä muun muassa [[mahonkikasvit|mahonki]] ja [[palisanterit|palisanteri]]. Etelän eläimiä ovat muun muassa opossumit, tapiirit, vyötiäiset ja käärmeet. Keskusylängöllä on ruohoaroja, pensastoja ja aavikoita. Siellä kasvaa muun muassa kaktuksia, [[agaavet|agaaveja]] ja [[jukat|jukkia]]. Rannikolla on laajoja [[mangrove]]rämeitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.earthyfamily.com/mexico-geography.htm | Nimeke = Geography of Mexico | Julkaisu = Earthy Family | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>[http://www.selectlatinamerica.co.uk/destinations/mexico/wildlife Mexico Wildlife] Select Latin America</ref>

=== Aikavyöhykkeet ===
{{Pääartikkeli|[[Meksikon aikavyöhykkeet]]}}
Meksiko on käyttänyt neljää aikavyöhykettä helmikuusta 2015 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eluniversal.com.mx/estados/2015/quintana-roo-estrena-horario-maniana-1073452.html | Nimeke = Quintana Roo estrena nuevo horario mañana | Tekijä = Varillas, Adriana | Ajankohta = 31.1.2015 | Julkaisija = El Universal | Viitattu = 5.3.2015 | Kieli = {{es}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20150516070509/http://www.eluniversal.com.mx/estados/2015/quintana-roo-estrena-horario-maniana-1073452.html | arkistoitu = 16.5.2015 }}</ref>

== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Meksikon historia]]}}
=== Varhaishistoria ===
Meksikon alueen ensimmäiset ihmiset olivat varhaisia intiaaneja, jotka muuttivat sinne [[pleistoseeni]]kauden loppuvaiheissa. Jotkut arkeologit ja kielitieteilijät uskovat ihmisen eläneen Meksikossa jo {{Luku|30000}}&nbsp;–&nbsp;{{Luku|40000|vuotta}} sitten.<ref name="britannica" />

[[Wisconsin-jääkausi|Wisconsin-jääkauden]] jälkeen Meksikon asukkaat joutuivat siirtymään kuivuvan ilmaston seurauksena suurriistan metsästyksestä pienempien eläinten metsästämiseen ja villikasvien keräämiseen. [[Maissi]]n viljely alkoi noin 5000 eaa. Seuraavien muutaman vuosituhannen aikana alettiin viljellä muun muassa [[avokado]]ja, [[chili]]ä, [[Revonhännät|revonhäntiä]], [[Pavut|papulajia]] ''[[Phaseolus acutifolius]]'' ja [[Kurpitsat|kurpitsoja]].<ref name="britannica" />

=== Suuret sivilisaatiot ===
[[Tiedosto:Murales Rivera - Markt in Tlatelolco 3.jpg|pienoiskuva|[[Diego Rivera]]n näkemys asteekki&shy;valtakunnan pääkaupungista [[Tenochtitlán]]ista 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa.]]
Keski-Amerikassa on vuoteen 2000&nbsp;eaa. mennessä syntynyt kyläyhteisöjä, jotka ovat suurimmalta osalta riippuvaisia maanviljelystä. Näitä on erityisesti Meksikon eteläosissa, mutta niitä on löydetty myös maan pohjoisosista. Niin sanotun [[Mesoamerikan muodostava kausi|muodostavan kauden]] keskivaiheilla maanviljelykylistä alkoi syntyä monimutkaisempia yhteiskuntia poliittis-uskonnollisten pääkaupunkien ympärille. Merkittävimpiä [[Olmeekit|olmeekkikeskuksia]] olivat [[San Lorenzo Tenochtitlán]] ja [[La Venta]].<ref name="britannica" />

Muodostavan kauden loppuvaiheessa intiaaniyhteiskunnat muotoutuivat entistä monimutkaisemmiksi, ja alueella tehtiin tarkkoja kalentereita. Varhaisimpia tiheästi asuttuja kaupunkeja oli Meksikon [[Teotihuacán]], jossa asui {{Luku|125000}}&nbsp;–&nbsp;{{Luku|200000|asukasta}}. [[Mayat]] vaikuttivat klassisella kaudella Meksikon eteläosissa, vaikka heidän suurimmat kaupunkinsa olivatkin [[Guatemala]]ssa ja [[Honduras]]issa.<ref name="britannica" />

Klassinen kausi hajosi useiden vuosisatojen jälkeen, mutta sen syytä ei ole varmasti tiedossa. Teotihuacán poltettiin noin vuonna 750. Seuraavien parin sadan vuoden aikana pohjoisesta tulleet [[tolteekit]] perustivat oman keskuksensa Meksikon keskiosiin ja perustivat pääkaupungikseen [[Tula (Meksiko)|Tulan]].<ref name="britannica" />

Viimeinen suuri kansa, jonka [[Meksikon laakso]]n vehreys houkutteli asuttavan alueelle, oli [[asteekit]]. He perustivat 1300-luvun alkupuolella [[Texcocojärvi|Texcocojärven]] soisille saarille [[Tenochtitlán]]in. Asteekit hallitsivat 1500-luvun alkupuolella isoa osaa Meksikon keski- ja eteläosissa. Valtakunta perustui kaupunkivaltioiden löyhään yhteenliittymään, jota Tenochtitlán valvoi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/5.htm | Nimeke = The Aztec | Tekijä = Merrill & Miró | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

=== Espanjalaisten valta ===
[[Tiedosto:Leutze, Emanuel — Storming of the Teocalli by Cortez and His Troops — 1848.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Emanuel Leutze]]n maalauksessa (1848) espanjalaiset valloittajat hyökkäävät (1520).]]
[[Hernán Cortés]] valloitti Meksikon vuosina 1519–1521 ja perusti Espanjalaisen siirtokunnan, joka hallitsi maata lähes 300&nbsp;vuoden ajan.<ref name="BGN" />

Espanjan valloittajat, [[konkistadori]]t, saapuivat Tenochtitlániin vuonna 1519, vangitsivat [[Asteekkivaltakunta|asteekkivaltakunnan]] johtajan [[Montezuma II|Montezuman]] ja asettuivat tämän kanssa palatsiin asumaan. Näin espanjalaiset saattoivat hallita asteekkeja Montezuman avulla. On monesti väitetty atsteekkien suhtautuneen alussa espanjalaisiin ystävällisesti, koska asteekit uskoivat Hernán Cortésin olevan ennustusten mukaisesti idästä palannut jumala [[Sulkakäärme|Quetzalcóatl]]. Joka tapauksessa ystävällismielisyys päättyi 1521, kun espanjalaiset surmasivat monia asteekkiylimyksiä. Lisäksi heidän tuomansa [[isorokko]] teki tuhojaan. Espanjalaiset perustivat siirtomaan nimeltä ''Uusi Espanja'' ja rakensivat sen pääkaupungin Meksikon vanhan Tenochtitlánin raunioille. Kaupunki sai nimensä [[Mexicat|mexica]]-heimosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/6.htm | Nimeke = The Spanish Conquest | Tekijä = Merrill & Miró | | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Espanjalaisten hallinto perustui ''[[encomienda]]''-nimiseen feodaalijärjestelmään, jossa espanjalaistaustainen maanomistaja sai tietyn alueen hallintaansa, ja sen alkuasukkaiden piti tehdä hänelle ilmaiseksi työtä. Maanomistajan vastuulla oli alaisten hyvinvointi ja sivistyksen ja [[kristinusko]]n levitys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/7.htm | Nimeke = Encomiendas | Tekijä = Merrill & Miró | | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
{{Clear}}

=== Itsenäistyminen ===
[[Tiedosto:Emperor Agustin I kroningsportret.JPG|pienoiskuva|upright|vasen|Keisari [[Agustín de Iturbide]].]]
[[Miguel Hidalgo y Costilla|Miguel Hidalgo]] julisti 16.&nbsp;syyskuuta 1810 Meksikon itsenäiseksi pienestä Doloresin kaupungista käsin, mikä johti [[Meksikon itsenäisyyssota|itsenäisyyssotaan]], joka päättyi viimein itsenäistymiseen vuonna 1821.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/11.htm | Nimeke = Wars of Independence, 1810–21 | Tekijä = Merrill & Miró | | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

[[Agustín de Iturbide]] julistautui Meksikon keisariksi vuonna 1822, mutta hänen valtakautensa päättyi maanpakoon ja tasavallan perustamiseen 1824 [[Guadalupe Victoria]] ensimmäisenä presidenttinä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/14.htm| Nimeke = Empire and Early Republic, 1821–55 | Tekijä = Merrill & Miró | | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Itsenäisyyden alkuaikojen vahva mies oli [[Antonio López de Santa Anna]], joka hallitsi maan politiikkaa 1833–1855.<ref name="BGN" />

1860-luvulla Ranskan [[Napoleon III]] pyrki Meksikon herraksi ja asetti Itävallan keisari [[Frans Joosef I|Frans Joosef I:n]] veljen, arkkiherttua [[Maksimilian I (Meksiko)|Maksimilianin]] Meksikon keisariksi konservatiivien ja katolilaisten tuella. Toinen Meksikon keisarikunta päättyi [[Benito Juárez]]in tukijoiden voittoon ja tasavallan palautukseen 1867. Tasavaltalainen kenraali [[Porfirio Díaz]] nousi presidentiksi 1876 ja lopulta diktaattoriksi. Hänen valtakautensa kesti suurimman osan vuosista 1876–1911.<ref name="BGN" />

=== 1900-luku ===
[[Tiedosto:Madero en Cuernavaca.jpg|pienoiskuva|[[Meksikon vallankumous]]: [[Francisco I. Madero]] ja [[Emiliano Zapata]] [[Cuernavaca]]ssa .]]
[[Tiedosto:Estudiantes sobre cammión quemado (A68).JPG|pienoiskuva|[[Tlatelolcon verilöyly]]: opiskelijoita palaneessa bussissa.]]
Vuoden 1910 uudelleenvalinta oli liikaa Díazin vastustajille. Tällöin puhkesi suuri [[Meksikon vallankumous]], aluksi [[Francisco I. Madero]]n johdolla. Vallankumous johti Díazin syrjäyttämiseen ja monen vuoden taisteluihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/26.htm| Nimeke = The Revolution, 1910–20: The Early Phase | Tekijä = Merrill & Miró | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Maderon syöksi vallasta 1913 kenraali [[Victoriano Huerta]].<ref name="BBCTL" /> Sisällissotaan osallistuivat [[Pancho Villa]] ja [[Emiliano Zapata]], jotka kohosivat myöhemmin kansallissankareiksi.<ref>[http://www.sppsr.ucla.edu/blq/zapata.htm Emiliano Zapata and Pancho Villa] {{Wayback|1=http://www.sppsr.ucla.edu/blq/zapata.htm |päiväys=20110826013909 }} UCLA Luskin School of Public Affairs</ref>

Vallankumous laantui [[Venustiano Carranza]]n johdolla säädettyyn vuoden 1917 perustuslakiin. Carranza surmattiin, ja häntä seurasi [[Álvaro Obregón]] 1920,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/30.htm | Nimeke = Carranza| Tekijä = Merrill & Miró | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> jota puolestaan seurasi [[Plutarco Elías Calles]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/31.htm | Nimeke = The Obregón Presidency, 1920–24 | Tekijä = Merrill & Miró | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Obregón valittiin uudelleen 1928, mutta hänet murhattiin ennen kuin hän astui virkaansa.<ref name="US33">{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/33.htm | Nimeke = The Maximato | Tekijä = Merrill & Miró | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Calles perusti tämän jälkeen [[Partido Revolucionario Institucional|Institutionaalisen vallankumouspuolueen]] (PRI), joka pysyi vallassa seitsemänkymmentä vuotta vuoden 2000 vaaleihin asti.<ref name="BGN" /> Seuraavan kuuden vuoden ajan Calles johti maata käytännössä puoluejohtajan asemasta, vaikka virallisesti presidentteinä olivat Emilio Portes Gil, Pascual Ortiz Rubio ja Abelardo Rodríguez. Vuoden 1934 vaaleihin Calles valitsi ehdokkaakseen suositun osavaltion kuvernöörin [[Lázaro Cárdenas]]in. Cárdenas valittiin, ja osoittautuikin itsenäisemmäksi kuin kolme edeltäjäänsä.<ref name="US33" /> Cárdenasin suuri saavutus oli maareformi, joka paransi köyhien meksikolaisten oloja merkittävästi. Hän myös laajensi puolueen kannattajapohjaa. Vuonna 1938 hän karkotti ulkomaiset öljy-yhtiöt Meksikosta. Maa menetti pääomaa, ja sen kansallinen öljy-yhtiö kamppaili vanhentuneiden laitteiden kanssa vuosikymmenten ajan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/34.htm | Nimeke = Cardenismo and the Revolution Rekindled | Tekijä = Merrill & Miró | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Meksikosta tuli 1942 [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aktiivinen osapuoli, kun [[Natsi-Saksa|Saksa]] oli upottanut kaksi meksikolaista tankkeria. Meksikolaisia sotilaita osallistui jossain määrin sotatoimiin, mutta merkittävämpää oli sen tuottamat [[raaka-aine]]et Yhdysvaltain sotateollisuuteen. Sodan jälkeen maan väkiluku alkoi kasvaa selvästi, kun maa teollistui.<ref name="britannica" />

Meksiko vaurastui ja myös poliittisesti rauhoittui, vaikka PRI hallitsikin puoluekenttää käytännössä ilman vastavoimia.<ref name="britannica" /> Maassa oli kuitenkin myös levottomuuksia, kun Meksikon hallitus pyrki panostamaan vain ja ainoastaan talouskasvuun. Opiskelijoiden ja työväestön ääni pyrittiin pitämään sivussa. Sisäministeri [[Gustavo Díaz Ordaz]] halusi näyttää ulkomaalaisille vakaata maata Méxicon [[Kesäolympialaiset 1968|vuoden 1968 olympialaisissa]]. Hän määräsi muun muassa asevoimien ottaa haltuunsa [[Universidad Nacional Autónoma de México|UNAM-yliopiston]] ja pidättää opiskelijaliikkeen johtajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/39.htm| Nimeke = Authoritarianism Unveiled, 1964–70 | Tekijä = Merrill & Miró | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tilanne kärjistyi [[Tlatelolcon verilöyly]]yn, jossa surmattiin satoja opiskelijoita vain kymmenen päivää ennen olympialaisten alkua.<ref name="BBCTL" />

Vuonna 1970 presidentiksi valittu [[Luis Echeverría Álvarez|Luis Echeverría]] vei yllättäen politiikkaa vasemmistolaiseen suuntaan. Hän panosti maaseudun hyvinvointiin, mutta samaan aikaan julkisen puolen velka kasvoi huomattavasti. Hallitus joutui vuonna 1976 [[devalvaatio|devalvoimaan]] [[Meksikon peso|peso]]n.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/40.htm | Nimeke = Reconciliation and Redistribution, 1970–76 | Tekijä = Merrill & Miró | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Samana vuonna löydettiin valtava merenalainen Cantarellin öljykenttä, josta tuli merkittävin Meksikon öljyntuotannon lähde.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/country_profiles/1210779.stm Timeline Mexico] BBC News</ref>

Vuonna 1988 presidentinvaaleissa vaalikomissio julisti vallankumouspuolueen [[Carlos Salinas]]in voittajaksi vastustajien rikossyytteistä ja protesteista huolimatta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/mexico/46.htm | Nimeke = President Salinas | Tekijä = Merrill & Miró | Julkaisu = Country Studies | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Salinas tuki [[uusliberalismi]]a, kritisoi työväenliittoja ja maatalouden ''[[ejido]]''-järjestelmää. Hän allekirjoitti [[NAFTA]]-vapaakauppasopimuksen Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa.<ref name="britannica" /> Se ja vaatimukset intiaanien oikeuksien turvaamisesta johtivat [[EZLN|zapatista-kapinaan]] köyhässä eteläisessä [[Chiapas]]issa. Hallitus taltutti kapinan ja rauhansopimus solmittiin maaliskuussa.<ref name="BBCTL" />

[[Ernesto Zedillo]] voitti elokuun 1994 vaalit. Joulukuussa 1994 osakekurssit romahtivat, kun hallitus päästi peson [[kelluva valuuttakurssi|kellumaan]]. Tammikuuhun 1995 peso menetti kolmanneksen arvostaan, minkä vuoksi Yhdysvaltain ja kansainvälisen yhteisön oli annettava Meksikolle 50 miljardia dollaria lainaa maan talouden pelastamiseen. Hallitus yritti vielä kukistaa zapatistoja, mutta myöntyi vuoden 1995 lopulla suurempaan autonomiaan mayoille. Kapina kiihtyi kuin vasemmistolainen EPR hyökkäsi hallituksen joukkoja vastaan 1996. Joulukuussa 1997 puolisotilaalliset joukot tappoivat 45 intiaania chiapasilaisessa kylässä. Tapaus herätti kansainvälistä huomiota.<ref name="BBCTL" />

Vuonna 1997 vallankumouspuolue kärsi vakavan tappion menettäessään enemmistönsä alahuoneessa ensimmäisen kerran sitten vuoden 1929. Sen alamäki jatkui, kun [[Vicente Fox]] voitti vuoden 2000 presidentinvaalit ensimmäisenä opposition ehdokkaana kautta aikain.<ref name="BBCTL" />

=== 2000-luku ===
Meksikossa järjestettiin kesäkuussa 2006 presidentin- ja parlamenttivaalit. Toisella kierroksella PAN:n [[Felipe Calderón]]ia oli vastassa PRD:n [[Andrés Manuel López Obrador]], joka hävisi niukasti. Kuukausien protestien ja äänten osittaisen uudelleenlaskennan jälkeen keskusvaalilautakunta julisti Felipe Calderónin voittajaksi syyskuussa.<ref name="BBCTL" />

Presidentti Calderón julisti [[Meksikon huumesota|sodan huumekartelleja vastaan]] joulukuussa 2006.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Meksikon+huumesodan+uhriluku+jo+liki+25+000/1135258640561 | Nimeke = Meksikon huumesodan uhriluku jo liki {{Luku|25000}} | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 17.7.2010 | Julkaisija = Sanoma News Oy | Viitattu = 28.7.2010}}</ref> Meksikon hallituksen mukaan huumesodassa oli elokuun alkuun 2010 mennessä kuollut {{Luku|28000|ihmistä}}.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/world-latin-america-10860614 | Nimeke = Mexico Says 28,000 Killed in Drugs War Since 2006 | Tekijä = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = 4.8.2010 | Julkaisija = British Broadcasting Corporation | Viitattu = 23.8.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Suurin osa kuolleista on saanut surmansa huumejengien välisissä yhteenotoissa.

Meksiko palasi PRI-puolueen valtaan, kun vuonna 2012 [[Enrique Peña Nieto]] valittiin presidentiksi.<ref name="britannica" /> Hänen valtakautensa alussa Meksikossa onnistuttiin uudistamaan muun muassa maan vanhentuneita viestintä-, energia- ja koulutusjärjestelmiä. Peña Nieton suosio kuitenkin romahti [[Igualan opiskelijasieppaus]]tapauksen, hänen vaimonsa talokauppaskandaalin ja kituvan talouden takia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nytimes.com/2017/01/26/world/americas/mexico-pena-nieto-donald-trump.html | Nimeke = In a Corner, President Enrique Peña Nieto of Mexico Punches Back | Tekijä = Azam Ahmed | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 26.1.2017 | Julkaisija = The New York Times Company | Viitattu = 16.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Lopulta vuoden 2018 presidentinvaalit voitti vuosien 2006 ja 2012 vaalien häviäjä [[Andrés Manuel López Obrador]]. Hän edusti [[Movimiento Regeneración Nacional|Morena-puoluetta]] (Movimiento Regeneración Nacional), ja astuessaan virkaan 1.12.2018 Lopez Obrador oli Meksikon ensimmäinen vasemmistolainen presidentti 80 vuoteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10283950 | Nimeke = Historiallinen vallanvaihto Trumpin naapurissa – Äänivyöryllä valittu vasemmistolainen presidentti lupaa kitkeä Meksikosta korruption | Julkaisu = Yle Uutiset | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 4.12.2019}}</ref>

Meksikoa oli hallinnut yhtäjaksoisesti vuosina 1929–2000 Institutionaalinen vallankumouspuolue [[Partido Revolucionario Institucional|PRI]] ja vuosina 2000–2012 oikeistopuolue [[Partido Acción Nacional|PAN]] ja uudelleen vuosina 2012–2018 PRI. Presidentiksi vuonna 2018 tullut Lopez Obrador edusti vasta neljä vuotta aiemmin perustettua vasemmistolaista Morena-puoluetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10283950 | Nimeke = Historiallinen vallanvaihto Trumpin naapurissa – Äänivyöryllä valittu vasemmistolainen presidentti lupaa kitkeä Meksikosta korruption | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2019-12-04}}</ref>

[[Huumekartelli]]t olivat vahvoja vuonna 2019, jolloin poliisi joutui vapauttamaan niiden toimien takia kartellijohtaja [[Joaquín Guzmán Loera|El Chapon]] pojan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11025871 | Nimeke = Raskas tulitaistelu seisautti suurkaupungin Meksikossa – Poliisi pidätti "El Chapon" pojan, mutta vapautti hänet kansalaisten suojelemiseksi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2020-11-24}}</ref> Vuoden 2020 [[koronaviruspandemia 2019–|koronaviruspandemia]] oli paha myös Meksikossa.<ref>https://um.fi/koronavirusuutiset/-/asset_publisher/GRSnUwaHDPv5/content/koronavirustilanne-meksikossa/384951</ref>

== Politiikka ==
[[Tiedosto:Claudia Sheinbaum (conferencia de prensa) (cropped).jpg|pienoiskuva|upright|[[Meksikon presidentti]] [[Claudia Sheinbaum]].]]
Meksiko on [[presidentialismi|presidentiaalinen]] liittovaltio. [[Meksikon presidentti|Presidentti]] on sekä valtionpäämies että toimeenpanovallan ylin haltija. Hän on maan poliittinen johtohahmo, ja hän nimittää hallituksen ja on armeijan päällikkö. Presidentti valitaan suoralla kansanäänestyksellä kuusivuotiskaudeksi, eikä valinta toiselle kaudelle ole mahdollista.<ref name="globalis">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.globalis.fi/Maat/Meksiko| Nimeke = Meksiko| Julkaisu = Globalis| Ajankohta = 23.8.2016| Julkaisija = YK-liitto| Viitattu = 2.12.201| arkisto = https://web.archive.org/web/20171202203451/http://www.globalis.fi/Maat/Meksiko| arkistoitu = 2.12.2017}}</ref> Erillistä [[varapresidentti]]ä ei ole, vaan presidentin estyessä viranhoidosta hänen sijaisensa on korkeimman oikeuden presidentti.

Liittokongressissa (''Congreso de la Unión'') on kaksi kamaria, 500-jäseninen [[Meksikon edustajainhuone|edustajainhuone]] (''Cámara de Diputados'') ja 128-jäseninen [[Meksikon senaatti|senaatti]] (''Cámara de Senadores'').<ref name="globalis" /> Edustajainhuoneen edustajista 300&nbsp;valitaan yhden edustajan vaalipiireistä ja 200&nbsp;suhteellisella vaalilla kolmivuotiskausille.<ref name="CIA" /> Senaattiin valitaan neljä jäsentä jokaisesta osavaltiosta ja Distrito Federalista. Kolme näistä valitaan enemmistövaalilla ja neljäs koko valtion kattavassa [[suhteellinen vaalitapa|suhteellista vaalitapaa]] käyttävän äänestyksen perusteella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portalanterior.ine.mx/archivos3/portal/historico/contenido/The_Mexican_Electoral_System/| Nimeke = The Mexican Electoral System | Julkaisija = Derechos Reservados, Instituto Nacional Electoral | Viitattu = 2.12.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Kongressi säätää lait, määrää veroista, julistaa sodan, hyväksyy budjetin ja kansainväliset sopimukset ja vahvistaa diplomaattien nimitykset. Senaatti on pääasiassa vastuussa ulkopolitiikasta, kansainvälisistä sopimuksista ja presidentin nimityksien vahvistamisesta. Edustajainhuone käsittelee valtion tulo- ja menoarviot.<ref>[http://law.wustl.edu/WUGSLR/CitationManual/countries/mexico.pdf United Mexican States] {{Wayback|1=http://law.wustl.edu/WUGSLR/CitationManual/countries/mexico.pdf |päiväys=20110912231014 }} Washington University Manual of International Legal Citation</ref>

Meksikossa on kolme suurta puoluetta ja useita pienempiä puolueita. [[Partido Revolucionario Institucional|Institutionaalinen vallankumouspuolue]] PRI hallitsi Meksikon puoluekenttää lähes koko 1900-luvun, mutta 1900-luvun lopun jälkeen kentälle ovat nousseet oikeistolainen [[Partido Acción Nacional]] (PAN) ja siitä irronnut vasemmistolainen [[Partido de la Revolución Democrática]] (PRD).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=168788&culture=fi-FI | Nimeke = Maailman markkinat: Meksiko | 3 = Formin Finland. | Ajankohta = 11.8.2009 | Julkaisija = Ulkoasiainministeriö | Viitattu = 2.12.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20171203153823/http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=168788&culture=fi-FI | arkistoitu = 3.12.2017 }}</ref> Nämä kolme puoluetta saavat selvästi eniten ääniä, ja niiden asemaa on 2000-luvulla vahvistettu pienempien puolueiden kustannuksella.<ref>Mexico Country Report, s. 13.</ref> Vuonna 2012 valitussa senaatissa on edustajia seitsemästä ja vuonna 2015 valitussa edustajainhuoneessa yhdeksästä puolueesta.<ref name="CIA" />

Oikeus on riippumaton lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta. Korkein oikeusaste on Suprema Corte de Justicia de la Nación, jossa on 11 viisitoistavuotiskausille valittua jäsentä. Presidentti nimittää heidät senaatin suostumuksella.<ref name="CIA" />

=== Vapauksien kehitys ===
Freedom House pitää vuoden 2024 raportissaan Meksikoa "osittain vapaana" maana. Meksiko on ollut raportin mukaan vaalidemokratia vuodesta 2000 lähtien, ja  eri puolueiden välinen vallan vaihtuvuus on rutiininomaista sekä valtion että osavaltioiden välillä. Kuitenkin valtio kärsii vakavasta lain kunnioittamisen puutteesta, joka rajoittaa kansalaisia nauttimasta poliittisista oikeuksista ja vapauksista. Järjestäytyneiden rikollisten väkivalta, korruptio hallituksen virkamiesten kesken, ihmisoikeusrikkomukset niin valtiollisten kuin ei-valtiollisten ihmisten suorittamana sekä riistäytynyt rankaisemattomuus ovat eräät näkyvimmistä Meksikon monista hallinnon haasteista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://freedomhouse.org/country/mexico/freedom-world/2024|nimeke=Mexico: Freedom in the World 2024 Country Report|julkaisu=Freedom House|viitattu=2024-8-11|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

== Osavaltiot ==
{{Pääartikkeli|[[Meksikon osavaltiot]]}}
[[Tiedosto:States of Mexico.svg|oikea|350px]]
Meksikossa on 31&nbsp;osavaltiota ja lisäksi erillinen liittovaltion alue (México tai ''Distrito Federal''), jossa sijaitsee maan pääkaupunki [[México]]:<ref>[http://www.citypopulation.de/Mexico-Agglo.html Federal States] Citypopulation</ref>

{{Monta palstaa|75%}}
* 1. [[Aguascalientes]]
* 2. [[Baja California]]
* 3. [[Baja California Sur]]
* 4. [[Campeche]]
* 5. [[Chiapas]]
* 6. [[Chihuahua (osavaltio)|Chihuahua]]
* 7. [[Coahuila]]
* 8. [[Colima]]
{{Monta palstaa-katko}}

* 9. [[Durango]]
* 10. [[Guanajuato]]
* 11. [[Guerrero]]
* 12. [[Hidalgo]]
* 13. [[Jalisco]]
* 14. [[México (osavaltio)|México]]
* 15. [[Michoacán]]
* 16. [[Morelos]]
{{Monta palstaa-katko}}

* 17. [[Nayarit]]
* 18. [[Nuevo León]]
* 19. [[Oaxaca]]
* 20. [[Puebla]]
* 21. [[Querétaro]]
* 22. [[Quintana Roo]]
* 23. [[San Luis Potosí]]
* 24. [[Sinaloa]]
{{Monta palstaa-katko}}

* 25. [[Sonora]]
* 26. [[Tabasco]]
* 27. [[Tamaulipas]]
* 28. [[Tlaxcala]]
* 29. [[Veracruz]]
* 30. [[Yucatán]]
* 31. [[Zacatecas]]
* México tai Distrito Federal
{{Monta palstaa-loppu}}
{{Clear}}

== Talous ==
Meksiko on [[OECD|OECD:n]] mukaan [[ostovoimapariteetti|ostovoimapariteetiltaan]] maailman 11:nneksi suurin talous<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.oecd.org/eco/surveys/Mexico-2017-OECD-economic-survey-overview.pdf | Nimeke = OECD Economic Surveys: Mexico | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = | Ajankohta = 1/2017 | Julkaisija = OECD | Viitattu = 2.12.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja [[Latinalainen Amerikka|latinalaisen Amerikan]] toiseksi suurin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldbank.org/en/country/mexico/overview#1 | Nimeke = Mexico Overview | Ajankohta = 10.10.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The World Bank Group | Viitattu = 2.12.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Meksikon talous kärsi pahoin vuonna 2009 [[Taantuma (2008–2009)|maailmanlaajuisen taantuman]] takia. Maan [[bruttokansantuote]] laski peräti 4,7&nbsp;prosenttia (Suomen ennätykselliset 7,8&nbsp;prosenttia<ref>Tilastokeskus https://www.stat.fi/til/ntp/2009/04/ntp_2009_04_2010-03-01_kat_001_fi.html</ref>). Taantuma oli maailman suurimpia. Talous alkoi kasvaa kuitenkin uudestaan heti seuraavana vuonna. Meksikon taloudelle on ollut 1980-luvun jälkeen tyypillistä epätasainen kasvu, koska maa ei ole pystynyt tuottamaan riittäviä töitä samaan tahtiin, mitä asukasluku on kasvanut.<ref>Mexico Country Report, s. 23.</ref>

Meksiko on panostanut vapaakauppaan, josta sillä on sopimukset yli 50&nbsp;valtion, kuten Yhdysvaltojen, Japanin ja Euroopan talousalueen kanssa.<ref name="BGN" /> Ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani on [[Yhdysvallat]], jonne viedään yli 80&nbsp;prosenttia viennistä. Yhdysvalloissa meksikolaistuotteiden asema on vahva, sillä niiden matka Yhdysvaltain markkinoille on lyhyt.<ref>Meksiko, s. 15.</ref> Ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta on noin neljännes, ja Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus [[NAFTA|NAFTA:n]] solmimisen jälkeen maan talouden sitoutuneisuus erityisesti Yhdysvaltain taloussuhteisiin on kasvanut merkittävästi.<ref name="meksiko13">Meksiko, s. 13.</ref>

Meksiko on yksi latinalaisen Amerikan teollistuneimpia valtioita, ja valmistusteollisuus tuottaa noin viidenneksen bruttokansantuotteesta ja kuudennes työvoimasta työskentelee valmistusteollisuuden parissa.<ref name="britannica" /> Teollisuussektoreista suurimmat ovat metalli-, kone- ja laiteteollisuus sekä elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuus. Meksikossa on runsaasti niin sanottua ''[[maquiladiora]]''-teollisuutta. Siinä käytettävät raaka-aineet ovat lähinnä yhdysvaltalaisia, ja tehtaissa kootaan lopputuotteita ulkomaan markkinoille.<ref>Meksiko, s. 24–25.</ref>

Iso osa Meksikosta on liian kuivaa tai vuoristoista maataloudelle, ja arviolta vain noin viidennes maasta on viljeltävissä olevaa. Tästä syystä Meksikoon tuodaan huomattava määrä viljaa. Maan merkittävimmät viljelysalueet ovat Meksikonlahden rannikon ja Chiapasin ylängön trooppiset alueet, pohjoisen ja luoteisen seutujen viljelysmaat ja niin sanottu [[Bajío]] ylätasangon alueella. Arvokkaimmat viljelyskasvit ovat [[kahvi]] ja [[sokeriruoko]]. Maa on lisäksi maailman suurimpia [[vanilja]]n tuottajia. Muita tärkeitä viljelykasveja ovat [[banaani]], [[ananas]], [[papaija]], [[mango]], [[kaakao]] ja [[riisi]]. Meksikon erikoisuuksia ovat [[agaavet]], [[kuituagaave]]a kasvatetaan kuidun takia ja [[tequila-agaave]]sta tuotetaan [[tequila]]a.<ref name="britannica" />

Meksikossa on merkittäviä luonnonvaroja. Se on maailman suurin [[hopea]]n tuottaja, ja lisäksi se kuuluu maailman suurimpiin [[öljy]]valtioihin. Muita merkittäviä varoja ovat [[sinkki]], [[bauksiitti]], [[lyijy]], [[kulta]], [[elohopea]], [[kadmium]], [[antimoni]] ja [[mangaani]].<ref name="britannica" /> Valtion talous riippuu voimakkaasti öljytuloista, sillä 2000-luvulla ne ovat tuoneet noin 40&nbsp;prosenttia julkisista tuloista.<ref name="meksiko13" />

Meksikon työttömyysaste oli maaliskuussa 2017 3,5&nbsp;prosenttia. Se oli silloin alimmillaan yli kymmeneen vuoteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=362673&nodeid=17236&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 2/2017 | Julkaisu = Formin Finland | Ajankohta = 31.5.2017 | Julkaisija = Ulkoasiainministeriö | Viitattu = 2.12.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20171203153825/http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=362673&nodeid=17236&contentlan=1&culture=fi-FI | arkistoitu = 3.12.2017 }}</ref> Työvoima on hyvin miesvoittoista, sillä miesten osuus työväestöstä on 70&nbsp;prosenttia. Miesvoittoisuus on korkea jopa muihin latinalaisen Amerikan maihin verrattuna. Lisäksi naisten palkkataso selvästi miesten palkkatasoa pienempi. Työttömyysaste vaihtelee huomattavasti myös alueittain. Kaupungeissa työttömyys on vähäistä, mutta maaseudulla se voi olla jopa 25–30 prosenttia. Siellä asiaan vaikuttaa maatalouden kausityöttömyys ja satotilanne.<ref>Meksiko, s. 14.</ref>

Vuonna 2008 arvioitiin, että maan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella 18,2&nbsp;prosenttia, jos mittana käytetään ruoan saatavuutta, mutta yli 47&nbsp;prosenttia, jos mittarina ovat rahavarat.<ref name="CIA" />

=== Liikenne ===
Meksikossa on yli {{Luku|1800|lentokenttää}}, joista kahdellatoista on yli kolmekilometrinen kiitotie.<ref name="CIA" />

Meksikon maaliikenneverkko on latinalaisen Amerikan kattavimpia. Maassa on {{Luku|366341|kilometriä}} päällystettyjä maantietä joista {{Luku|13035|kilometriä}} on nelikaistaisia. Maan {{Luku|26704|kilometriä}} rautateitä on myyty yksityisille.<ref name="BGN" />

Satamakaupunkeja ovat [[Altamira]], [[Coatzacoalcos]], [[Lázaro Cárdenas (kaupunki)]], [[Manzanillo]], [[Salina Cruz]] ja [[Veracruz (kaupunki)|Veracruz]].<ref name="CIA" /> Satamien yksityistäminen lisäsi niiden liikevaihtoa. Vuonna 2008 satamien kautta kulki 3,3&nbsp;miljoonaa konttiyksikköä eli [[Kontti#TEU_ja_FEU|TEU:ta]] tavaraa, lamavuonna 2009 niitä oli 2,9&nbsp;miljoonaa.<ref name="BGN" />

== Väestö ==
[[Tiedosto:Plaza de la Constitucion Ciudad de Mexico City.jpg|pienoiskuva|[[Mexico City]] on maan pääkaupunki ja suurin kaupunki, sekä eräs maailman suurimmista kaupungeista.]]
[[Tiedosto:Chichen1.jpg|pienoiskuva|Kukulcánin pyramidi [[Chichen Itza]]ssa.]]

=== Väestöjakauma ===
Meksikon tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 maassa oli {{Luku|130739927|asukasta}}.<ref name="väkilukuviite" /> Se on maailman suurin [[Espanjan kieli|espanjankielinen]] valtio.<ref name="BGN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/mexico/177378.htm | Nimeke = Background Note | Selite = Previous Editions | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = US Department of State | Viitattu = 20.12.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuonna 2011 Meksikon väkiluku kasvoi 1,102&nbsp;prosenttia vuodessa, mikä on maailman valtioista 105.&nbsp;sijalla.<ref name="CIA" />

Meksikon väestöstä suurin osa on intiaanien ja eurooppalaisten yhteisiä jälkeläisiä [[mestitsi|mestitsejä]], joita vuoden 2010 tilastojen mukaan oli 64,3 prosenttia väestöstä. Alkuperäisasukkaita väestöstä oli 18,0 ja Meksikon valkoihoisia 15,0&nbsp;prosenttia väestöstä. Alkuperäisasukkaista alle puolet asuivat enää heimoyhteisöissä.<ref name="britannica" />

[[Espanjan kieli|Espanja]] on Meksikon virallinen kieli ja koulujen opetuskieli. Sitä puhuu myös suurin osa kansasta. Maassa puhutaan kuitenkin myös yli 50&nbsp;[[Intiaanikielet|intiaanikieltä]].<ref name="britannica" /> Vuonna 2015 intiaanikieliä puhui 6,5&nbsp;prosenttia kansasta. Niistä 12,3&nbsp;prosenttia ei osannut espanjaa. [[Oaxaca]]n, [[Yucatán]]in ja [[Chiapas]]in osavaltioissa intiaanikielten osuus oli yli neljännes.<ref>Anuario estadístico y geográfico por entidad federativa 2016, s. 73.</ref>

Meksikossa ei ole virallista uskontoa, sillä valtio ja kirkko on erotettu toisistaan, mutta katolisten osuus väestöstä on silti suuri. [[Guadalupen neitsyt]] on maan suojeluspyhimys, ja [[Guadalupen neitsyen basilika]]ssa käy vuosittain satojatuhansia ihmisiä. Vuoden 2010 tilastojen mukaan väestöstä 82,7&nbsp;prosenttia [[katolinen kirkko|katolisia]], 5,0&nbsp;prosenttia [[Evankelikalismi|evankelikaalisia]], 1,6&nbsp;prosenttia [[helluntaiherätys|helluntailaisia]], 1,4&nbsp;prosenttia [[Jehovan todistajat|Jehovan todistajia]]. Uskonnottomien osuus oli 4,7&nbsp;prosenttia. Monet alkuperäisasukkaista on [[Synkretismi|synkretistejä]]: heillä katolisuuteen on sekoittunut paljon perinteisiä uskomuksia.<ref name="britannica" />

=== Meksikon suurimmat intiaanikansat ===
Seuraavassa luettelossa on Meksikon suurimmat intiaanikansat (yli 100 000 henkeä) vuonna 2000<ref name="http">{{cite web |url=http://cdi.gob.mx/index.php?id_seccion=660 |title=Comisión Nacional para el Desarrollo de los Pueblos Indígenas. México |publisher=Cdi.gob.mx |access-date=2024-10-24 |archive-date=2019-09-15 |archive-url=https://web.archive.org/web/20190915035252/http://www.cdi.gob.mx/index.php?id_seccion=660 |url-status=dead }}</ref>.
{| class="wikitable"
|+
!Kansa
!Lkm
!Kielen puhujia
|-
|[[Nahuat]] 
|2,445,969
|1,659,029
|-
|[[Mayakansat|(Jukatanin) Mayat]]
|1,475,575
|892,723
|-
|[[Sapoteekit]]
|777,253
|505,992
|-
|[[Misteekit]]
|726,601
|510,801
|-
|[[Otomit]]
|646,875
|327,319
|-
|[[Totonaakit]]
|411,266
|271,847
|-
|[[Tzotzilit]]
|406,962
|356,349
|-
|[[Tzeltalit]]
|384,074
|336,448
|-
|[[Mazahuat]]
|326,660
|151,897
|-
|[[Mazateekit]]
|305,836
|246,198
|-
|[[Huasteekit]]
|296,447
|173,233
|-
|[[Cholit]]
|220,978
|189,599
|-
|[[Chinanteekit]]
|201,201
|152,711
|-
|[[Taraskit]]
|202,884
|136,388
|-
|[[Mixet]]
|168,935
|135,316
|-
|[[Tlapaneekit]]
|140,254
|119,497
|-
|[[Tarahumarat]]
|121,835
|87,721
|}

=== Terveys ===
Vuonna 2007 arvioitiin, että [[HIV|HIV:n]] kantajia oli noin 0,3&nbsp;% aikuisväestöstä, kaikkiaan noin 200&nbsp;000&nbsp;henkeä. [[Antiretroviraalit|ARVT]]-lääkitystä olisi tarvinnut noin {{Luku|76000|henkeä}}, mutta sitä sai alle 60&nbsp;prosenttia heistä, noin {{Luku|43000|henkeä}}.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://apps.who.int/globalatlas/predefinedReports/EFS2008/full/EFS2008_MX.pdf | Nimeke = Epidemiological Fact Sheet on HIV and AIDS Mexico 2008 | Julkaisija = WHO | Viitattu = 5.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

=== Koulutus ===
Meksikon koulujärjestelmän ydin on pakollinen yhdeksänvuotinen peruskoulu, josta valtio on vastuussa. Useimmissa osavaltioissa valtio osallistuu myös kolmevuotisen esikoulun ja kolmevuotisen lukion järjestämiseen. Kaikkiaan 87&nbsp;prosenttia opetuksesta järjestetään julkisin varoin.<ref>[http://www.worldfund.org/assets/files/RAND_Education%20in%20Mexico.pdf Education Mexico] Rand 2005</ref>

Meksikossa on ilmeisesti Amerikan vanhin yliopisto. Espanjalaiset perustivat sen heti valloituksensa jälkeen vuonna 1551. [[Peru]]ssa aloitteli yliopisto samaan aikaan, ja on epäselvää, kumpi aloitti toimintansa Amerikan ensimmäisenä. [[Yhdysvaltain vapaussota|Yhdysvaltain vapaussodan]] alkaessa 1775 Meksikosta oli valmistunut jo lähes {{Luku|30000|kandidaattia}} ja toistatuhatta tohtoria. Yliopisto suljettiin 1866 mutta avattiin uudelleen 1910.<ref>[http://www.jstor.org/pss/330866 The Oldest University on America] ''Hispania'' Vol. 13, No. 3, May, 1930</ref> Vuonna 1995 tämä [[Universidad Nacional Autónoma de México]] (UNAM) oli edelleen maan suurin yliopisto yli sadallatuhannella opiskelijallaan. Sen lisäksi jokaisessa maan osavaltiossa on oma yliopistonsa, ja monet niistä toimivat useilla paikkakunnilla.<ref>[http://countrystudies.us/mexico/62.htm Education] ''Mexico: A Country Study.'' Library of Congress, 1996.</ref>

Meksikolaisista on ''[[The World Factbook]]in'' vuoden 2011 tietojen mukaan [[lukutaito]]isia 86 prosenttia. Meksikon väestötietovirasto puolestaan ilmoitti vuonna 2006 lukutaitoisten osuudeksi 91,5 prosenttia. Lukutaidottomuus on yleisintä osavaltioissa, joissa asuu paljon alkuperäisasukkaita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mextesol.net/journal/index.php?page=journal&id_article=159 | Nimeke = Literacy as a Means to Achieving Social Justice: The Case of Mexican Indigenous Communities | Tekijä = Jesse S. Owens | Ajankohta = 2012 | Julkaisu = | Viitattu = 11.11.2022 }}</ref>

== Kulttuuri ==
{{Katso myös|[[Meksikolainen keittiö]], [[Meksikon taide]]}}
[[Tiedosto:Enchilada Rice Beans.jpg|pienoiskuva|Meksikolaisia enchiladoja.]]
[[Tiedosto:Xochicalco ballcourt 2.jpg|pienoiskuva|[[Mesoamerikkalainen pallopeli|Mesoamerikkalaiseen pallopeliin]] tarkoitettu kenttä [[Xochicalco]]ssa.]]
Meksikolla on pitkä kirjallinen traditio. Nunna [[Sor Juana Inés de la Cruz]] (1651–1695) kirjoitti runoja ja hänet muistetaan naisten oikeuksien puolustajana.<ref>[http://www.latin-american.cam.ac.uk/culture/SorJuana/ Sor Juana Inés de la Cruz] {{Wayback|1=http://www.latin-american.cam.ac.uk/culture/SorJuana/ |päiväys=20110620025152 }} Centre of Latin American Studies, Cambridge University {{en}}</ref> [[José Joaquín Fernández de Lizardi]]a (1776–1827) pidetään ensimmäisenä tärkeänä Latinalaisen Amerikan romaanikirjailijana satiirinsa ''El Periquillo Sarniento'' (n. 1816) ansiosta. Häntä on kutsuttu Meksikon Voltaireksi.<ref>[http://www.mexconnect.com/articles/277-mexico-s-voltaire-josé-joaqu%C3%ADn-fernández-de-lizardi-1776–1827 Mexico's Voltaire: José Joaquín Fernández de Lizardi (1776–1827)] Mexconnect</ref>

Runoilija [[Octavio Paz]] sai kirjallisuuden [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin palkinnon]] 1990. Toisena Meksikon kirjallisuuden jättiläisenä pidetään [[Carlos Fuentes]]ia, joka on myös ollut Nobel-ehdokkaana.<ref>[http://authorscalendar.info/fuentes.htm Carlos Fuentes] Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008</ref>

Kuvataiteissa Meksikolla on myös perinteitä. Eurooppalaisvaikutteinen uskonnollinen traditio muuttui naturalistiseksi maisema- ja aihekuvaukseksi 1800-luvun puolivälissä. Vallankumous ja murrosvaiheet ovat vaikuttaneet selvästi modernin taiteen aiheisiin ja ilmaisuun. Esimerkkejä 1900-luvun tyylisuunnista ovat maalarit [[Diego Rivera]] ja [[Frida Kahlo]]. Kehitys ja tyylisuunnat ovat nähtävissä pääkaupunki Meksikon taidemuseoissa ja rakennusten koristeluissa.<ref>[http://www.mexicocity-guide.com/attractions/diego_rivera.htm Diego Rivera and Frida Kahlo House-Studio] {{Wayback|1=http://www.mexicocity-guide.com/attractions/diego_rivera.htm |päiväys=20110511183044 }}, [http://www.mexicocity-guide.com/attractions/national_art_museum.htm National Art Museum] {{Wayback|1=http://www.mexicocity-guide.com/attractions/national_art_museum.htm |päiväys=20110630065128 }} Mexico City Guide {{en}}</ref>

Katolisuuteen on Meksikossa sekoittunut alkuperäisväestön usko, mikä on tuonut uskontoon synkretismiä. Esimerkkejä tästä ovat [[kuolleiden päivä]] ja Guadalupen neitsyt, joka liitettiin pakanalliseen Tonantzin-jumalattareen. Monin paikoin perinteisten ''curanderos''-parantajien kansanlääketiedettä käytetään hyödyksi.<ref name="EC">[http://www.everyculture.com/Ma-Ni/Mexico.html Mexico] Countries and Their Cultures</ref>

=== Urheilu ===
Meksiko on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1900 alkaen. Eniten mitaleita se on saanut [[Kesäolympialaiset 1968|kotikisoissaan 1968]], jolloin niitä tuli etenkin uinnista ja nyrkkeilystä. Silloin tällöin sillä on ollut pieni joukkue myös talviolympialaisissa. Eniten mitaleita, neljä, on saanut uimahyppääjä [[Joaquín Capilla]] vuosina 1948–1956. Eniten mitaleja Meksikoon on tullut nyrkkeilystä (12) sekä yleisurheilusta ja uimahypyistä kymmenen. Yhteensä mitaleja on tullut 55, eniten kotikisoistaan 1968 yhdeksän mitalia.<ref>[http://www.sports-reference.com/olympics/countries/MEX/ Mexico in Olympics] {{Wayback|1=http://www.sports-reference.com/olympics/countries/MEX/ |päiväys=20170702102117 }} Sport reference</ref>

Urheilulajeista tärkein on [[jalkapallo]], kuten monessa muussakin Latinalaisen Amerikan maassa. Jokaisella osavaltiolla on oma edustusjoukkueensa. [[Meksikon jalkapallomaajoukkue]] on päässyt [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut|maailmanmestaruuskisoissa]] neljännesvälieriin asti vuodesta 1994 alkaen. MM-kilpailuja Meksiko on isännöinyt vuosina [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1970|1970]] ja [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1986|1986]]. [[CONCACAF Gold Cup|Gold Cup]]in Meksiko on voittanut viidesti. Toukokuussa 2017 se oli [[Jalkapallon maailmanranking|FIFA-rankingissa]] sijalla 16.<ref>[http://www.fifa.com/associations/association=mex/index.html Associations: Mexico] {{Wayback|1=http://www.fifa.com/associations/association=mex/index.html |päiväys=20130621051331 }} FIFA {{en}}</ref> Myös [[härkätaistelu]]t ja hevoskilpailut eli ''charrería'' ovat suosittuja.<ref>[http://theautry.org/explore/exhibits/charreria.html Art of the Charreria] {{Wayback|1=http://theautry.org/explore/exhibits/charreria.html |päiväys=20100607225241 }} Theatry {{Kielisymbolit|en|es}}</ref> [[Baseball]] levisi Meksikoon 1800-luvulla rautatieläisten mukana, ja maassa on pelattu baseball-liigaa vuodesta 1925.<ref>[http://mlb.mlb.com/news/article.jsp?ymd=20040107&content_id=626058&vkey=news_mlb&fext=.jsp&c_id=null History of baseball in Mexico] MLB</ref> Nyrkkeily on myös erittäin suosittua Meksikossa, ja sieltä on tullut monia tunnettuja nyrkkeilijöitä: [[Julio César Chávez]], [[Oscar de la Hoya]] ja [[Ricardo López (nyrkkeilijä)|Ricardo López]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.associatedcontent.com/article/2083657/10_best_mexican_boxers_of_the_last_pg2.html?cat=49 | Nimeke = 10 Best Mexican Boxers of the Last 20 Years | Tekijä = Emen, Jake | Ajankohta = 25.8.2009 | Julkaisija = ESPM | Viitattu = 7.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

=== Juhlapäivät ===
{| class="wikitable" style="font-size:95%"
|-
! Päivämäärä
! Suomalainen nimi
! Paikallinen nimi
! Huomautuksia
|-
| 1. tammikuuta || uusivuosi || Año nuevo ||
|-
| 5. helmikuuta || perustuslain päivä || Día de la Constitución || vuoden 1917 perustuslain juhlapäivä
|-
| 18. maaliskuuta || || Expropiación Petrolera || öljyvarojen kansallistaminen vuonna 1938
|-
| 21. maaliskuuta || || Natalicio de Benito Juárez || ranskalaismiehitystä vastustaneen presidentti ja valtiomies Benito Juárezin syntymäpäivä
|-
| 1. toukokuuta || työläisten päivä || Día del Trabajo ||
|-
| 5. toukokuuta || Pueblan taistelu || Batalla de Puebla || ''Cinco de Mayo'' juhlii voittoa ranskalaisista 5. toukokuuta 1862
|-
| 16. syyskuuta || itsenäisyyspäivä || Día de la Independencia || itsenäisyyssodan alku vuonna 1810
|-
| 20. marraskuuta || vallankumouksen päivä || Día de la Revolución || sisällissodan alku vuonna 1910
|-
| 25. joulukuuta || joulupäivä || navidad ||
|}

== Lähteet ==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://internet.contenidos.inegi.org.mx/contenidos/Productos/prod_serv/contenidos/espanol/bvinegi/productos/nueva_estruc/AEGPEF_2016/702825087357.pdf | Nimeke = Anuario estadístico y geográfico por entidad federativa 2016| Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 2016 | Julkaisupaikka = México| Julkaisija = Instituto Nacional de Estadística y Geografía| Viitattu = 17.9.2017 | Kieli = {{es}} }}
* [http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/35749.htm Background Note: Mexico] (US. Department of State) {{en}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.finpro.fi/documents/10304/16030/Meksikomaaraportti0714.pdf | Nimeke = Meksiko| Ajankohta = 9/2010 | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = FinPro | Viitattu = 2.12.2017}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Merrill, Tim L. & Miró, Ramón | Nimeke = Mexico: A Country Study | Vuosi = 1996 | Julkaisupaikka = Washington | Julkaisija = GPO for the Library of Congress | www = http://countrystudies.us/mexico/ | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}
*{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Mexico | Nimeke = Mexico| Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Ajankohta = 2017| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.bti-project.org/fileadmin/files/BTI/Downloads/Reports/2016/pdf/BTI_2016_Mexico.pdf | Nimeke = Mexico Country Report | Ajankohta = 2016 | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisupaikka = Gütersloh | Julkaisija = Bertelsmann Stiftung | Viitattu = 2.12.2017 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20171011025502/http://www.bti-project.org/fileadmin/files/BTI/Downloads/Reports/2016/pdf/BTI_2016_Mexico.pdf | arkistoitu = 11.10.2017 }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|México}}
{{Wikimatkat-rivi}}

{{G8}}
{{Väli-Amerikka}}
{{Pohjois-Amerikka}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:44 Pohjois-Amerikka]]
[[Luokka:Meksiko|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]