Lähdekoodi sivulle Kuulovamma

'''Kuulovamma''' tarkoittaa [[Kuuloaisti|kuuloa]] heikentävää [[Aistivamma|vammaa]]. Kuulovamman voi aiheuttaa onnettomuus, sairaus, voimakkaalle äänelle altistuminen tai perimä. Kuulovamman aste voi olla lievä, keskivaikea, vaikea tai erittäin vaikea. [[Kuurous]] määritellään lääketieteellisesti kuuloelinten aistivammaksi, joka estää [[puhe]]en ymmärtämisen kuulon kautta. 

Kuurot  pitävät itseään ensisijaisesti kieli- ja kulttuurivähemmistönä eivätkä vammaisina.<ref name=":9">Kuurojen liitto 2019</ref> Suomessa on Kuuloliiton mukaan arviolta noin 800 000 kuulovammaista henkilöä,<ref>Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kuuloliiton lausunto 9.1.2019. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-236970.pdf</ref> joista 4000-5000 osaa viittomakieltä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://oikeusministerio.fi/viittomakielet|nimeke=Viittomakielet|julkaisu=Oikeusministeriö|viitattu=2023-02-09|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.  Kuurojen järjestöjen kuuroiksi kutsumat henkilöt ovat  harvoin lääketieteellisessä mielessä kuuroja. 

Suomessa syntyy vuosittain enää  joitakin kymmeniä kuulovammaisia lapsia. <ref name=":9" />  Alle 20-vuotiaita kuuroja viittojia on noin kaksisataa. Äidinkielenä  viittomakieltä käyttävien nuorten määrä on vähentynyt jyrkästi, koska suurimmalle osalle kuulovammaisena syntyvistä lapsista asetetaan sisäkorvaistute, jonka avulla he oppivat kuulemaan ja puhumaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rantalakeus.fi/suomalaista-viittomakielta-kayttavien-lasten-maara/2952295|nimeke=Suomalaista viittomakieltä käyttävien lasten määrä vähenee: "Edelleenkin asenne on, että kuurojen olisi parempi puhua viittomisen sijaan"|tekijä=Pahkasalo, Sauli|julkaisu=Rantalakeus|ajankohta=27.9.2020|viitattu=6.1.2023}}</ref>

Aikaisemmin yleinen syy vastasyntyneen kuulovammaan oli äidin sairastama vihurirokko.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/vihurirokko|nimeke=Vihurirokko|julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=9.2.2023}}</ref> Täysin kuurojen vähäisen määrän takia Suomessa ei ole enää kuurojenkouluja. <ref name=":9" />

== Tyypit ja aiheuttajat ==
Kuulovammat jaetaan syyn perusteella synnynnäisiin ja hankittuihin, ja kuulovamma voi olla syntynyt [[korva]]n, [[kuulohermo]]n ja [[keskushermosto]]n vammasta tai sairaudesta. Kuulovammat jaetaan lisäksi konduktiivisiin ja sensorineuraalisiin eli äänen vastaanottoon liittyviin vammoihin. Ensin mainitut vammat liittyvät muutoksiin [[ulkokorva]]n tai [[välikorva]]n alueella, ja jälkimmäiset vammat ovat puolestaan joko [[sisäkorva]]ssa, kuuloradoissa, kuulohermossa tai [[Aivorunko|aivorungossa]].<ref>Eräkanto, s. 77.</ref>

[[Synnynnäinen sairaus|Synnynnäiset]] kuulovammat aiheutuvat joko geneettisistä tekijöistä tai [[Raskaus|raskauden]] tai [[Synnytys|synnytyksen]] aikaisista komplikaatioista.<ref name="who">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs300/en/| Nimeke = Deafness and hearing loss| Ajankohta = 2/2013| Julkaisija = WHO| Viitattu = 28.8.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref> Geneettiset tekijät aiheuttavat yli 50 prosenttia synnynnäisistä kuulovammoista. Peräti 70 prosenttia geneettisistä korvavammoista aiheutuu [[Resessiivinen ominaisuus|resessiivisesti]], jolloin vanhemmat kantavat mahdollisesti tietämättään kuulovammaan liittyvää geeniä. Lisäksi joidenkin [[Oireyhtymä|oireyhtymien]] yhtenä oireena on kuulovamma; tällaisia sairauksia ovat [[Downin oireyhtymä|Downin]], [[Usherin oireyhtymä|Usherin]], [[Treacher Collinsin oireyhtymä|Treacher Collinsin]], [[Crouzonin oireyhtymä|Crouzonin]], [[Alportin syndrooma|Alportin]] ja [[Waardenburgin oireyhtymä]]t.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asha.org/public/hearing/Congenital-Hearing-Loss/| Nimeke = Hearing Loss at Birth (Congenital Hearing Loss)| Julkaisija = American Speech-Language-Hearing Association| Viitattu = 28.8.2013| Kieli = {{en}}}}</ref>

Henkilö voi saada kuulovamman missä elämän vaiheessa tahansa, ja se voi tulla joko sairauden tai jonkin loukkaantumisen seurauksena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.asha.org/public/hearing/Acquired-Hearing-Loss/| Nimeke = Hearing Loss After Birth (Acquired Hearing Loss)| Julkaisija = American Speech-Language-Hearing Association| Viitattu = 28.8.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Yleisin kuulovamma on iän aiheuttama kuulon heikkeneminen eli ikäkuuloisuus, mutta yleisin ulkoinen kuulovammojen aiheuttaja on [[melu]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00037| Nimeke = Kuulovammat| Tekijä = Marttila, Timo| Julkaisu = Terveyskirjasto| Ajankohta = 18.7.2005| Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim| Viitattu = 28.8.2013| arkisto = https://web.archive.org/web/20140226150603/http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00037| arkistoitu = 26.2.2014}}</ref> Sairauksista [[aivokalvontulehdus]], [[tuhkarokko]] ja [[sikotauti]] voivat heikentää kuuloa, erityisesti lapsuudessa. Lapsien yleisin kuulovamman aiheuttaja on kuitenkin krooninen [[korvatulehdus]]. Pää- tai korvavamma voivat myös vaikuttaa kuuloon, samoin jotkut [[Antibiootti|antibiootit]] ja malarialääkkeet. Lisäksi [[vaikku]] tai vierasesineet voivat tukkia korvakäytävän ja näin saada aikaan kuulon heikkenemistä, mutta tällainen kuulovamma on yleensä vähäinen ja helposti parannettavissa.<ref name="who"/>

Työntekijälle on hankittava työterveyslaitoksen mukaan kuulosuojaimet, jos hän altistuu työssään päivittäin yli 80 dB(A):n tasoiselle melulle<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ttl.fi/tyoymparisto/henkilonsuojaimet/kaytto-ja-valinta/kuulonsuojaimet/|nimeke=Kuulonsuojaimet|julkaisu=Työterveyslaitos|viitattu=2021-08-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Aiemmin luultiin, ettei edes oli 93 dB:n melu voi aiheuttaa kuulovauriota<ref>VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1968: Koetusselostus 700. CARAVAN-RUOHONLEIKKURI. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/483618/kselostus700.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref>. 

== Vamman vaikeusaste ==
Luokitus perustuu paremman korvan 0,5&ndash;2 kHz:n taajuuksien ääneskynnyksien keskiarvoon (engl. ''better ear hearing level'').<ref>WHO:n työryhmän mukaan (1991)</ref> Alla olevasta käy ilmi kuulonvajauksen aiheuttamia kommunikaatiovaikeuksia.{{Lähde}}
 
* Lievä, 26–40 dB
** Vaikea ymmärtää hiljaista puhetta, tärkeää hyvät kuunteluolosuhteet. Saattaa hyötyä[[Huuliltaluku | huuliltaluvusta]], ehkä [[Kuulolaite | kuulolaitteesta]].
* Keskivaikea, 41–60 dB 
** Tarvitsee kuulokojeen, suotuisat kuunteluolosuhteet, [[puheterapia]]a. Vaikeuksia kuulla ryhmäkeskusteluissa.
* Vaikea, 61–80 dB 
** Saattaa ymmärtää voimakkaan puheen, saattaa erottaa konsonantteja, kuulokojeellakin puheen ymmärtäminen voi olla puutteellista, huuliltaluku on tärkeää. Puheenkehitys yleensä viivästynyt, tarvitsee puheterapiaa. 
* Erittäin vaikea ≥ 81 dB
** Visuaalinen kommunikaatio on ensisijaista. Mikäli [[sisäkorvaistute]] valitaan kuntoutusmuodoksi, on puhekielen oppiminen todennäköistä.
{| class="wikitable"
|+Kuulovaurion arviointi WHO mukaan<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Bolajoko O Olusanya et al|Otsikko=International classification for hearing loss|Julkaisu=Bull World Health Organ|Ajankohta=2019;97:725–728|www=https://www.who.int/bulletin/volumes/97/10/19-230367.pdf}}</ref>
!Vaikeusaste
!Kuulonalenema
paremmassa korvassa
!Kuvaus ja vaikutukset
!Toimintasuositus
|-
|Ei kuulovauriota (0)
|Alle 25 dB


(myös 20dB on ehdotettu rajaksi)
|
* Pystyy kuulemaan kuiskaukset
* Ei ongelmia kuulla, tai ne on hyvin vähäisiä.
* 15-20 dB kuulonalenemalla ihmisellä voi olla jo vaikeuksia kuulla
* Toispuoleisessa kuulonalenemassa henkilöllä voi olla vaikeuksia kuulla.
|Ei suosituksia.
|-
|Lievä (1)
|26-40 dB
|
* Pystyy kuulemaan ja toistamaan puheen metrin päästä normaalilla äänellä.
* Jonkin verran kuulemisvaikeuksia, mutta kuulee yleensä normaalin keskustelun.
* Yli 30 dB kuulonalenema luokitellaan vammaksi lapsilla.
|[[puheterapia|Puheterapi]]a. Kuulolaitetta voidaan tarvita.
|-
|Keskivaikea (2)
|41-60 dB
|
* Pystyy kuulemaan metrin päästä sanoja, kun ääntä korotetaan.
* Luokitellaan kuulovammaksi aikuisilla.
|Kuten edellä, sekä kuulolaite yleensä suositeltavaa.
|-
|Vakava (3)
|61-80 dB
|
* Kuulee joitakin sanoja kun ne huudetaan parempaan korvaan.
|Kuulolaite välttämätön. Mikäli kuulolaitteita ei saatavilla, [[Huuliltaluku |huuliltaluvun]] opettamista suositellaan.
|-
|Merkittävä vamma, ml. kuurous (4)
|81 dB tai enemmän
|
* Ei kykene kuulemaan ja ymmärtämään edes huudettua puhetta
|Kuulolaite voi auttaa ymmärtämään sanoja. Kuntoutus välttämätöntä. Huulilta luku ja viittomakieli ovat joskus tarpeen.
|}

== Äkillisen kuulonaleneman ja kuuroutumisen ensiapu ==

=== Diagnoosi ja kuulontutkimus ===
Kun kuulo on alentunut äkillisesti, tutkitaan ensin korvakäytävistä havaitaanko siellä korvavahaa tai tulehdusta. Lääkäri voi myös tarkistaa onko jonkin rakenteellinen seikka huonon kuulon syynä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/hearing-loss/diagnosis-treatment/drc-20373077|nimeke=Hearing loss - Diagnosis and treatment - Mayo Clinic|julkaisu=www.mayoclinic.org|viitattu=2021-11-08|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Kuuloa myös usein testataan [[Kuulontutkimus|kuulontutkimuksella]], jossa korvakuulokkeista pyritään kuulemaan äänitaajuuksia. Tutkimuksen perusteella audiologi arvioi kuulon tason ja laatii kuulokäyrän. Kuuloa voidaan myös testata [[Äänirauta|ääniraudalla]] tai puheella.<ref name=":0" />

=== Steroidit ===
{{Pääartikkeli|[[Prednisoni]]}}
Prednisonia ja joitakin muita steroideja voidaan käyttää äkillisen kuulonaleneman ja kuuroutumisen hoitoon. Hoito on aloitettava 2-4 viikon kuluessa kuulonaleneman synnystä.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.nih.gov/news-events/nih-research-matters/steroid-treatments-equally-effective-against-sudden-deafness|nimeke=Steroid Treatments Equally Effective Against Sudden Deafness|julkaisu=National Institutes of Health (NIH)|ajankohta=2015-05-22|viitattu=2021-11-08|ietf-kielikoodi=EN}}</ref> Lääkkeen vaikutus on sitä parempi, mitä aiemmin kuuri aloitetaan.<ref name=":1" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hearinglosshelp.com/blog/do-late-prednisone-treatments-for-sudden-sensorineural-hearing-loss-work/|nimeke=Do Late Prednisone Treatments for Sudden Sensorineural Hearing Loss Work?|julkaisu=hearinglosshelp.com|viitattu=2021-11-08}}</ref> Prednisoni voidaan ottaa tablettina tai antaa injektiona suoraan korvaan.<ref name=":12">{{Verkkoviite|osoite=https://www.nih.gov/news-events/nih-research-matters/steroid-treatments-equally-effective-against-sudden-deafness|nimeke=Steroid Treatments Equally Effective Against Sudden Deafness|julkaisu=National Institutes of Health (NIH)|ajankohta=2015-05-22|viitattu=2021-11-08|ietf-kielikoodi=EN}}</ref>

Hoidon toimivuudesta ei ole tieteellistä konsensusta, mutta lääkettä saaneiden paraneminen on ollut verrokkiryhmää parempaa.<ref name=":2">{{Lehtiviite|Tekijä=Hirvonen, Timo Petteri|Otsikko=Äkillisen kuulonmenetyksen hoito|Julkaisu=Duodecim|Ajankohta=2009;125:1421–6|www=https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo98164.pdf}}</ref> Eräässä tutkimuksessa kolmasosan kuulo palautui ennalleen, kolmasosa sai jonkin verran hyötyä ja kolmannekseen ei hoito vaikuttanut mitenkään.<ref name=":3">{{Lehtiviite|Tekijä=Wei T. Chen, Jui W. Lee, Chien H. Yuan, Rong F. Chen|Otsikko=Oral steroid treatment for idiopathic sudden sensorineural hearing loss|Julkaisu=Saudi Medical Journal|Ajankohta=2015|Numero=36|Sivut=291–296|Pmid=25737170|Doi=10.15537/smj.2015.3.9940|Issn=0379-5284|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4381012/}}</ref>
<!-- Lisäksi on viruslääkitystä ja ilmatankkihoitoa -->

== Hoito ==
Kuulonalenema on pysyvää, eikä sitä ole parantavia hoitoja tällä hetkellä. 

=== Kuulolaite ===
{{Pääartikkeli|[[Kuulolaite]]}}
Kuulonalenemasta kärsivän ihmisen kuulemista voidaan auttaa kuulolaitteella.<ref name=":0" />

=== Sisäkorvaimplantti ===
{{Pääartikkeli|[[Sisäkorvaistute]]}}
Vakavimmissa tapauksissa, joissa kuulolaite ei auta, voidaan henkilölle asentaa sisäkorvaan implantti.<ref name=":0" />

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Kuurojen liitto|Nimeke=FAQ Kuurojen Liitto. Kysymyksiä ja vastauksia kuuroudesta ja viittomakielestä|Vuosi=2019|Julkaisija=Kuurojen liitto|www=https://kuurojenliitto.fi/wp-content/uploads/2020/02/kuurojen_liitto_julkaisu_150x150mm_web.pdf}}

==Aiheesta muualla==
*[http://personal.fimnet.fi/laakari/hannu.tapiovaara/kuulovika.htm Korvalääkärin kotisivuilla]
*[http://www.kuuloavain.fi Kuuloavain.fi - Tietoa ja tukea kuulovammaisen lapsen vanhemmille]
* [http://kuuloliitto.fi/ Kuuloliitto ry]
* [http://www.lapci.fi Sisäkorvaistutelasten yhdistyksen LapCI ry]
* [http://www.klvl.fi/ Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry]

[[Luokka:Kuulovammaisuus|*]]