Lähdekoodi sivulle Karkkila

{{Suomen kunta
| virallinen nimi = Karkkila
| muunkieliset nimet = Högfors
| vaakuna = Karkkila.vaakuna.svg
| vaakuna-artikkeli = Karkkilan vaakuna
| sijainti = Karkkila sijainti Suomi.svg
| koordinaatit = {{coord|60|32|05|N|024|12|35|E|region:FI-18_type:city(8899)_scale:50000|display=inline,title}}
| yleiskuva=Karkkila_-_Helsingintie_C_IMG_4276.JPG
| kuvateksti = Helsingintietä Karkkilan keskustassa
| vuosi = 1932
| maakunta = Uudenmaan maakunta
| seutukunta = Helsingin seutukunta
| hallinnollinen_keskus = [[Karkkilan keskustaajama]]
| kuntaliitokset = [[Pyhäjärvi Ul]] (1969)
| genetiivi = Kaupungin
| johtaja = Juha Jokitalo
| www-osoite = https://www.karkkila.fi/
| www-nimi = www.karkkila.fi
| valtuusto-koko = 35
| valtuusto-puolueet = &nbsp; 2021–2025<ref name="KV">{{Verkkoviite | Osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/kutulos_224.html | Nimeke = Kuntavaalit 2021, Karkkila | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 26.11.2021}}</ref><br /> &nbsp;• YL1<sup>1</sup><br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> &nbsp;• [[Vasemmistoliitto|Vas.]]<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Vihreä liitto|Vihr.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]<br /><sup>1</sup> Karkkilaan sitoutuneet yhteislista
| valtuusto-paikat = <br />11<br />6<br />6<br />5<br />3<br />2<br />1<br />1
| huomautus =
}}
'''Karkkila''' ({{k-sv|Högfors}}) on [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]], joka sijaitsee [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan maakunnassa]]. Se on [[Valtatie 2|valtatie 2:n]] varrella 69 kilometrin päässä [[Helsinki|Helsingistä]]. Asukkaita paikkakunnalla on hieman alle 9&nbsp;000, joista enemmistö 45–64-vuotiaita.

Karkkilan naapurikunnat ovat [[Lohja]], [[Loppi]], [[Tammela]] ja [[Vihti]]. Vuoteen 2013 saakka naapurikuntiin kuului [[Nummi-Pusula]] ja sitä ennen vuoteen 1981 saakka [[Pusula]].

==Luonto==
[[Tiedosto:Sontiainen.jpg|pienoiskuva|vasen|320px|[[Sontiainen (järvi)|Sontiainen]] on yksi Karkkilan lukuisista pikkujärvistä.]] 
Maisemakuva on Karkkilassa varsin vaihteleva ja maasto on kauttaaltaan epätasaista. Kaupungin alue voidaan tästä huolimatta jakaa kolmeen melko selvästi toisistaan erottuvaan osaan. Luoteisin kulma liittyy [[Tammelan ylänkö]]ön, mutta vielä selvemmin kaupungin länsiosa muistuttaa naapuriaan, entistä [[Pusula]]n kuntaa. Nykyisen Lohjan kaupungin rajan tuntumassa on laaja moreenipeitteinen mäkimaa-alue, jossa kallioperän murtumalinjojen vuoksi mäkien suunta on selvästi luoteesta kaakkoon. Täällä sijaitsee myös Uudenmaan maakunnan korkein maastonkohta, 174 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva [[Loukkumäki]].<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'' (Karkkilan esittely), s. 122–127. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref><ref name="suomenmaa">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'' (Pyhäjärvi Ul:n esittely), s. 319–321. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.</ref>

Karkkilan keskiosassa mäet ovat jyrkkärinteisempiä, mutta maaston keskikorkeus merenpinnasta pienenee siirryttäessä kohti kaupungin etelärajaa. Itä- ja koillisosassa kaupungin alue ulottuu [[Toinen Salpausselkä|Toiselle Salpausselälle]], jossa hiekka- ja soraharjanteiden suunta on lounaasta koilliseen eli päinvastoin kuin Karkkilan länsiosassa. Pohjoisosaltaan Karkkila on runsasjärvistä, vaikkakin järvet ovat enimmäkseen melko pieniä. Suurimpia järviä ovat Pyhäjärvi kaupungin keskustan länsipuolella, Vaskijärvi koillisessa ja Onkimaanjärvi luoteiskulmassa Tammelan ja Lopen rajalla. Kaupungin eteläosassa järviä ei sen sijaan ole lainkaan. Pääosa Karkkilasta kuuluu Pyhäjärvestä lähtevän Vanjoen eli Karjaanjoen vesialueeseen. Alkuosaltaan koskinen joki virtaa aluksi ahtaassa, mutta alajuoksullaan levenevässä laaksossa kohti Vihdin puolella sijaitsevaa Vanjärveä. Siikalan kylässä sijaitsee [[siirtolohkare]] nimeltään ”Herrainpöytä”, joka on rauhoitettu [[luonnonmuistomerkki|luonnonmuistomerkiksi]] vuonna 1962.<ref name="tarmio"/><ref name="suomenmaa"/>

===Kalastus===
Karkkilassa on lukuisia järviä, jokia ja lampia, joissa voi kalastaa. Tunnetuin on Pyhäjärvi, joka sijaitsee aivan Karkkilan keskustassa. Myös Vanjoki on Karkkilan kalavesiä.
== Historiaa==
[[Tiedosto:Karkkila-Pyhäjärvi.svg|vasen|pienoiskuva|Kartta Karkkilan ja Pyhäjärven rajoista ennen vuoden 1969 liitosta.]]
Alun perin Karkkila oli kylä [[Pyhäjärvi Ul|Pyhäjärvi Ul:ssä]], joka oli [[Vihti|Vihdin]] [[kappeliseurakunta]]. Pyhäjärvi itsenäistyi vuonna 1869. Nykyinen Karkkilan keskusta-alue erotettiin vuonna 1932 Pyhäjärvi Ul:stä Karkkilan [[kauppala]]ksi. Kauppalan alue koostui pääasiassa [[Nyhkälä]]n ja Karkkilan kylistä. Karkkila ja Pyhäjärvi Ul yhdistyivät vuonna 1969 Karkkilaksi, josta tuli vuonna 1977 kaupunki. Karkkilan nimi juontuu [[germaani]]speräisestä miehen etunimestä Gericke, Kercho tai Garko.

[[File:Högfors - Pehr Adolf Kruskopf - Finland framställdt i teckningar - 54.jpg|thumb|Karkkila [[Zachris Topelius|Zacharias Topeliuksen]] kirjasarjassa [[Finland framställdt i teckningar|Finland framstäldt i teckningar]] 1800-luvun puolivälissä.]]

[[Högforsin masuuni]] on Karkkilan historian rajapyykki. Se valmistui vuonna 1822, kun Korkeakosken partaalle perustettiin [[malmi]]n jalostamista varten [[Högforsin tehdas|Högforsin]] [[ruukki (varhainen teollisuusalue)|rautaruukki]]. Raaka-aine saatiin lähistöltä [[Kulosuonmäen kaivos|Kulosuonmäen rautakaivoksesta]]. Tehtaan myötä Karkkilasta kasvoi omaleimainen teollisuuskaupunki, jolla oli vahva [[Työväenliike|työväenliikkeen]] perinne. Poliittisesti Karkkila on ollut voimakkaasti vasemmistolainen; esimerkiksi valtuustokaudella 1969–1972 valtuutetuista 12 edusti [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|kansandemokraatteja]], viisi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraatteja]] ja kymmenen porvaripuolueita.<ref name="tarmio" /> 20 vuotta myöhemmin, valtuustokaudella 1989–1992, voimasuhteet olivat muuttuneet siten, että sosialidemokraateilla oli yhdeksän, [[Demokraattinen vaihtoehto|Demokraattisella vaihtoehdolla]] seitsemän, kansandemokraateilla kuusi sekä porvaripuolueilla ([[Kansallinen kokoomus|kokoomus]], [[Suomen Keskusta|keskusta]] ja [[Liberaalinen kansanpuolue]]) yhteensä 13 paikkaa.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1990'',s.165.Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10908-1.</ref><ref>[[Suomen Kommunistinen Puolue]] ja Demokraattinen vaihtoehto yhdistyivät valtuustokauden aikana vuonna 1990 uudeksi puolueeksi nimellä [[Vasemmistoliitto]]. Samassa yhteydessä Suomen Kansan Demokraattinen Liitto lakkautettiin. ''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1991'', s.68. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11421-2.</ref> 
[[Tiedosto:Karkkilalainen.jpg|pienoiskuva|upright|[[Hyvinkään–Karkkilan rautatie|Karkkilan radalla]] liikennöinyt veturi.]]Kaupungin kasvuun ja teollistumiseen on vaikuttanut myös kapearaiteinen [[Hyvinkään–Karkkilan rautatie]]. Rautatien lakkauttamisen jälkeen yksi radalla käytetyistä vetureista ja kaksi junanvaunua olivat muistomerkkinä kaupungin keskustassa, jossa ne joutuivat sään ja ilkivallan armoille. Veturi on nykyisin kunnostettuna esillä [[Karkkilan kaupungintalo|kaupungintalon]] aulassa. Yhteydet Karkkilasta Helsingin suuntaan paranivat huomattavasti [[valtatie 2|valtatie 2:n]] valmistuttua 1950-luvun lopulla.

Karkkila oli jo muinaisten [[Häme|hämäläisten]] kauppareitin varrella. Maakuntien ihmiset ja tuotteet kohtasivatkin entisaikoina [[Karkkilan tori]]lla. Kesäisin Karkkilan tori on suosittu kohde edelleen.

Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1967 päätöksen Pyhäjärvi Ul:n liittämisestä Karkkilaan vuoden 1969 alussa. Samanaikaisesti kuntaliitoksen kanssa seurakunnan nimi muuttui Karkkilan seurakunnaksi.<ref name="suomenmaa" />

Nykyisin Karkkila onkin [[Metalliteollisuus|metalliteollisuudesta]] leimansa saanut kaupunki maaseutukylien ympäröimänä. Myös pieniä yrityksiä on paljon, iso osa niistäkin toimii metalliteollisuuden alihankkijoina.{{Lähde}} Karkkilassa vuodesta 1973 toiminut valaisinteollisuuden alihankkija [[Helvar]] työllisti 85 työntekijää vuonna 2019.<ref>[https://www.sttinfo.fi/tiedote/helvarin-karkkilan-tehtaan-tuotantolinjan-avajaiset?publisherId=52420172&releaseId=52420188 Helvarin karkkilan tehtaan tuotantolinjan avajaiset,] {{Wayback|1=https://www.sttinfo.fi/tiedote/helvarin-karkkilan-tehtaan-tuotantolinjan-avajaiset?publisherId=52420172&releaseId=52420188 |päiväys=20170620165654 }} Stt info 6.10.2016</ref><ref>[https://karkkilalainen.fi/ajankohtaista/brexitin-seuraus-helvarin-varasto-britanniasta-karkkilaan/ Brexitin seuraus: Helvarin varasto Britanniasta Karkkilaan,] Karkkilalainen.fi 20.3.2019, viitattu 18.7.2021</ref>.

Karkkila ajautui [[1990-luku|1990-luvulla]] monien kaupunkien tapaan suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, joiden ratkaisemiseksi säädettiin [[Lex Karkkila]].

===Etäisyyksiä Karkkilasta===
* [[Forssa]] 40&nbsp;km
* [[Helsinki]] 70&nbsp;km
* [[Hyvinkää]] 45&nbsp;km
* [[Hämeenlinna]] 65&nbsp;km
* [[Lohja]] 40&nbsp;km
* [[Pori]] 175&nbsp;km
* [[Riihimäki]] 50&nbsp;km
* [[Turku]] 120&nbsp;km

[[Tiedosto:Pyhäjärvi Ul.vaakuna.svg|pienoiskuva|oikea|170px|Vanha [[Pyhäjärvi Ul|Pyhäjärven]] vaakuna, joka on nykyinen [[kotiseutuvaakuna]].]]

== Väestö ==
=== Väestörakenne ===
Karkkila on asukasluvultaan Suomen 114. suurin kunta. Karkkilan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 8&nbsp;578 asukasta, mikä on 0,5 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Karkkilan väkiluku on ollut laskeva 2010-luvulta lähtien. Karkkilan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 72,3 prosenttia, mikä on noin 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Karkkilan väestöstä on 16,6 prosenttia. Työikäisiä Karkkilassa on 64,0 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 19,4 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Järvenpäässä oli vuonna 2021 yhteensä 613 eli 7 prosenttia kaupungin asukkaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://uudenmaanliitto.fi/tietoa-uudestamaasta/tilastot/vaesto/ | Nimeke = Tilastot: Väestö | Julkaisu = Uudenmaan liitto | Viitattu = 2024-03-20 }}</ref>

=== Väestönkehitys ===
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

{{Pylväsdiagrammi
|title   = Karkkilan väestönkehitys 1975–2020
|titlebar= #DDD
|width   = 600px
|barwidth= 500px
|left1   = Vuosi
|right1  = Asukkaita
|bars    = 
{{bar pixel|1975|#0099FF|446||8 564}}
{{bar pixel|1980|#0099FF|434||8 330}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|435||8 355}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|465||8 925}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|449||8 609}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|456||8 753}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|459||8 807}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|480||9 209}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|467||8 969}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|453||8 696}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://statfin.stat.fi:443/PxWeb/sq/6bdacd25-08cb-41fa-9a1d-a551a6b2f3fe | Nimeke = Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu = 10.6.2023}}</ref>
}}

===Taajamat===
Vuoden 2018 lopussa Karkkilassa oli 8&nbsp;778 asukasta, joista 7&nbsp;421 asui [[Taajamat Suomessa|taajamassa]], 1&nbsp;244 haja-asutusalueilla ja 113:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Karkkilan taajama-aste on 85,6&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s6.px/table/tableViewLayout1/ | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2018 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =7.12.2019 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =7.12.2019 }}</ref> Kunnassa on vain yksi taajama, [[Karkkilan keskustaajama]].<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s7.px/ | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =7.12.2019 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =7.12.2019 }}</ref>

==Seurakunnat==
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karkkilassa on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref>
* [[Karkkilan seurakunta]] (ent. Pyhäjärven Ul seurakunta)

Itsenäisenä [[helluntaiherätys|helluntaiseurakuntana]] Karkkilassa toimii [[Karkkilan helluntaiseurakunta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | Nimeke = Seurakunnat | Julkaisu = Suomen helluntaikirkko | Viitattu = 6.9.2021 }}</ref>

[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Karkkilan alueella toimii [[Helsingin ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta</ref>

== Politiikka ==
[[Tiedosto:Karkkila. Kaupungintalo. City hall.jpg|thumb|Karkkilan kaupungintalo ruukkialueella. 2018.]]
===Kaupunginvaltuusto===
[[Karkkilan kaupunginvaltuusto]]ssa on 35 paikkaa. Valtuuston paikkajako valtuustokaudella 2021–2025 on seuraava:<ref name="KV" />
* Karkkilaan sitoutuneet yhteislista 11
* [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue]] 6
* [[Kansallinen Kokoomus]] 6
* [[Vasemmistoliitto]] 5
* [[Perussuomalaiset]] 3
* [[Suomen Keskusta]] 2
* [[Vihreä liitto]] 1
* [[Suomen Kristillisdemokraatit]] 1

Vuonna 2008 [[Kauniainen|Kauniaisten]], [[Vihti|Vihdin]] ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin [[sähköinen äänestys|sähköistä äänestystä]]. Käytetyn [[sähköisen äänestyksen ongelmat kunnallisvaaleissa|järjestelmän ongelmat]] johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat [[KHO|korkeimman hallinto-oikeuden]] määräykseen uusia vaalit<ref>{{Verkkoviite |Tekijä=Miska Rantanen |Nimeke=Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi| Ajankohta=11.11.2008 |Osoite= http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vaalivalitus+%C3%84%C3%A4nestyskone+hyytyi+tositilanteessa+minuuteiksi/1135241004448 |Julkaisija=Helsingin Sanomat |Luettu=13.4.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite |Tekijä=Miska Rantanen |Nimeke=Painoin OK - mitään ei tapahtunut| Ajankohta=11.11.2008 |Osoite= http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Painoin+ok+%E2%80%93+mit%C3%A4%C3%A4n+ei+tapahtunut/1135241004721 |Julkaisija=Helsingin Sanomat |Luettu=13.4.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite |Tekijä=KHO |Nimeke=KHO:2009:39 |Ajankohta=9.4.2009 |Osoite= http://www.kho.fi/paatokset/46372.htm |Julkaisija=KHO |Luettu=13.4.2009}}</ref>. Vaalit uusittiin 6.9.2009. Puolueiden paikkajakoon ei tullut muutoksia.

===Eduskuntavaalit 2023===
Alla on esitetty eduskuntapuolueiden kannatus Karkkilassa [[Eduskuntavaalit 2023|vuoden 2023 eduskuntavaaleissa]]. Suluissa on puolueen kannatus vuoden 2019 vaaleissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/kutulos_224.html | Nimeke = Eduskuntavaalit 2023, Karkkila | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 1.10.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2019/fi/kutulos_224.html | Nimeke = Eduskuntavaalit 2019, Karkkila | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 1.10.2023}}</ref>
* Perussuomalaiset 25,7&nbsp;% (19,7&nbsp;%)
* Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 17,6&nbsp;% (25,8&nbsp;%)
* Vasemmistoliitto 19,2&nbsp;% (13,4&nbsp;%)
* Kansallinen Kokoomus 15,6&nbsp;% (11,1&nbsp;%)
* Suomen Keskusta 7,9&nbsp;% (9,1&nbsp;%)
* Liike Nyt 3,8&nbsp;% (4,0&nbsp;%)
* Vihreä liitto 3,5&nbsp;% (9,2&nbsp;%)
* Suomen Kristillisdemokraatit 3,0&nbsp;% (2,4&nbsp;%)
* Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1,0&nbsp;% (1,1&nbsp;%)

==Elinkeinot==
[[Tiedosto:Helvar Oy main office in Finland.jpg|pienoiskuva|[[Helvar|Helvar Oy:n]] tehdas sijaitsee Karkkilassa. Kuva on vuodelta 2008.]]
Vuonna 2019 Karkkilan työttömyysaste oli 10,4&nbsp;%. Samana vuonna Karkkilassa oli 2&nbsp;753 työpaikkaa, joista 56,7&nbsp;% oli palveluissa, 39,3&nbsp;% jalostuksessa, 2,0&nbsp;% alkutuotannossa ja 2,0&nbsp;% muulla toimialalla. Karkkilan työpaikkaomavaraisuus oli 77,6&nbsp;% vuonna 2019.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?active1=224&year=2021 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 26.11.2021}}</ref>

==Koulutus==
Karkkilassa perusopetusta antaa neljä koulua. [[Haukkamäen koulu]], [[Nyhkälän koulu]] ja [[Tuorilan koulu (Karkkila)|Tuorilan koulu]] ovat alakouluja ja [[Karkkilan yhteiskoulu]] on yläkoulu. Lukiokoulutusta järjestetään [[Karkkilan lukio]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.karkkila.fi/sivut/FI/Koulutus-ja-opiskelu | Nimeke = Koulutus ja opiskelu | Julkaisija = Karkkilan kaupunki | Viitattu = 30.9.2023}}</ref>

==Kyliä==
Karkkilan kyliä ovat Ahmoo, [[Haavisto (Karkkila)|Haavisto]], Järvenpää, Karkkila, Nyhkälä, Siikala, Sireenikylä, [[Tuorila]], [[Vaskijärvi (kylä)|Vaskijärvi]], [[Vattola]] ja [[Vuotinainen]].

== Virkistys ==
=== Retkeily ===
[[File:Path (56689517).jpg|right|thumb|Polku Liesjärven kansallispuistoon.]]
Karkkilan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävin kohde on osin Karkkilassa sijaitseva [[Liesjärven kansallispuisto]]. Muita Karkkila alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Onkimaanjärven virkistysalue ja Herrainpöytä. Karkkilan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Sontiainen–Ruuhilampi, Karkkilan koskireitti sekä Pikkupässi-pyöräilyreitti. Lohjalta Karkkilaan kulkee Kuuden järven melontareitti.<ref name="retkeily">{{Kirjaviite | Nimeke = Etelä-Suomen retkeilyopas 1 | Tekijä = Hentman, Raija | Julkaisija = Minerva Kustannus | Sivu = 232–235 | Vuosi = 2022 | ISBN = 978-952-375-312-9 }}</ref>

=== Urheilu ===
[[Karkkilan Urheilijat]] on yleisseura, jonka miesten koripallojoukkue pelaa tällä hetkellä kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla 1B-divisioonassa.

== Kulttuuri ==
=== Murre ===
Karkkilan alueella puhutun kielen perustana on Länsi-Uudenmaan murre, joka kuuluu [[Lounaismurteet|lounaisten välimurteiden]] itäryhmään. Karkkilan ja Pyhäjärven murteet muodostavat yhdessä Karjalohjan, Lohjan, Vihdin, Sammatin, Nummen ja Pusulan kanssa uusmaalaisten murteiden läntisen puoliskon eli Vihdin ryhmän.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Wiik, Kalevi | Nimike = Sano se murteella | Vuosi = 2006 | Julkaisija = Pilot-kustannus Oy | Sivu = 281 | Viitattu = 2024-09-17 | ISBN = 952-464-447-9 }}</ref>

=== Perinnekulttuuri ===
Karkkilan ja Pyhäjärven kansallispuku on koottu vuonna 1951. Puvun suunnittelija on [[Tyyni Vahter]] ja puku on suunniteltu Uudenmaan kotiteollisuusyhdistyksen ja Högforsin tehtaan sosiaalitoimiston toimesta. Karkkilan puvussa on leveäraitainen pehmeäsävyinen hamekangas, jonka malli on uusimaalainen juhlahamekangas. Liivi on sininen. Valkean esiliinan malli on Askolan puvusta.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut | Tekijä = Kaukonen, Toini-Inkeri | Julkaisija = WSOY | Sivu = 318–319 | Vuosi = 1985 | Paikka = Porvoo | ISBN = 951-0-12794-9 }}</ref>

=== Ruokakulttuuri ===
Karkkila kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti muun muasssa valmistamalla perunamakkaraa ja perunapuuroa. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Perinnemakuja maakunnista | Tekijä = Pojanluoma, Riitta | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Tammi | Paikka = Helsinki | Vuosi = 2003 | Sivu = 77–79 | ISBN = 951-31-2764-8 }}</ref> Karkkilan [[pitäjäruoka|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla [[perunamämmi]] ja [[perunamakkara]].<ref>Kolmonen, Jaakko 1988. ''Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat'', s. 54. Helsinki: Patakolmonen Ky.</ref>

== Tunnettuja asukkaita ==
Seuraavat tunnetut henkilöt ovat joko syntyneet tai vaikuttaneet Karkkilassa:

;Kulttuuri ja viihde
* [[Sampsa Astala]] (s. 1974), muusikko
* [[Mia Halme]] (s. 1968)<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11971172 |nimeke=Aki Kaurismäki rakentaa elokuvateatteria vanhan ruukin tiloihin ja se on hänen unelmiensa täyttymys |julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2021-06-11|viitattu=2022-10-22 }}</ref>, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja
* [[Petri Hiltunen]] (s. 1967), sarjakuvapiirtäjä
* [[Ilmari Huitti]] (1897–1960), taidemaalari
* [[Niko Hurme]] (s. 1974), muusikko
* [[Aki Kaurismäki]] (s. 1957)<ref name=":0" />, elokuvaohjaaja
* [[Heikki Kujanpää]] (s. 1961)<ref name=":0" />, ohjaaja
* [[Hannu Lukkarinen]] (s. 1949), kuvittaja, pilapiirtäjä
* [[Irma Melaja]] (1955–1991), kuvanveistäjä
* [[Mikko Myllylahti]] (s. 1980)<ref name=":0" />, runoilija ja elokuvantekijä
* [[Hannu Niklander]] (s. 1951), kirjailija
* [[Aleksi Salmenperä]] (s. 1973)<ref name=":0" />, elokuvaohjaaja
* [[Mira Salo]] (s. 1982), missi
* [[Salla Savolainen]] (s. 1962), kuvittaja, kirjailija
* [[Marjut Tynkkynen]] (s. 1961), harmonikkataiteilija<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.paivanlehti.fi/taiteilijaelake-61-ansioituneelle-taiteilijalle-katso-lista-dekkaristista-muusikoihin/ | Nimeke = Taiteilijaeläke 61 ansioituneelle taiteilijalle | Ajankohta = 27.2.2020| Julkaisu = Päivän Lehti| Viitattu = 6.3.2022 }}</ref>
* [[Olavi Uusivirta]] (s. 1983), viihteen monitoimimies
* [[Kari Vepsä]] (s. 1952), muusikko

;Urheilu
* [[Christopher Gibson]] (s.1992), jääkiekkoilija
* [[Heikki Järn]] (s. 1941), jääkiekkoilija
* [[Aatu Kivimäki]] (s. 1997), koripalloilija
* [[Kaj Kunnas]] (s. 1963), urheilutoimittaja
* [[Miikka Luosmaa]] (s. 1994), koripalloilija
* [[Juha Salo (ralliautoilija)|Juha Salo]] (s. 1976), ralliautoilija
* [[Markku Uusipaavalniemi]] (s. 1966), curlingpelaaja ja kansanedustaja

;Yhteiskunta ja politiikka
* [[Vihtori Vainio]] (1890–1942), kansanedustaja (SSTP)<ref name="ked">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/politiikka/art-2000010388137.html | Nimeke = Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 2024-04-27 | Tekijä = Laisi, Erno & Nuoska, Lauri | Viitattu = 2024-04-27 }}</ref>
* [[Ritva Viljanen]] (s. 1958), kaupunginjohtaja
* [[Rainer Virtanen]] (1920–1973), kansanedustaja (SKDL)<ref name="ked"/>
* [[Viljo Virtanen]] (1912–1989), kansanedustaja (SDP)

<gallery widths="180px" heights="130px">
Yhdyspankki (ent.), Karkkila (1).jpg|[[Pohjoismaiden yhdyspankki|Yhdyspankin]] entinen talo.
Karkkila - Linja-autoasema, Huhdintie C IMG 4279.JPG|Linja-autoasema
Karkkilan kirkko (1).jpg|[[Karkkilan kirkko]]
Högforsin ruukkialue.jpg|[[Högforsin ruukki]]alue
Karkkilan kaupunki Vihtijärventieltä kuvattuna..jpg|Näkymä Karkkilaan [[Vihtijärventie]]ltä.
</gallery>

== Katso myös ==
* [[Luettelo Karkkilan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]]

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
*Aalto, Seppo & Rentola, Kimmo: ''Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven, entisen Pahajärven ihmisten historia''. Karkkilan kaupunki, 1992. ISBN 951-96541-0-0.

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
* [http://www.karkkila.fi/ Karkkilan kaupungin kotisivut]
* [http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/224.html Tilastokeskus - Karkkilan avainluvut]
*[http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/secure/browse.html?action=printings&publisher=H%F6gforsin+tehdas+Osakeyhti%F6&alphabet=H Kansalliskirjaston digitoidut aineistot: ''Högforsin tehdas Osakeyhtiön tuoteluettelot'']
*[https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/08/09/karkkila-kauppala-rautatehtaan-varjossa Ylen Elävä arkisto: Karkkila – kauppala rautatehtaan varjossa]
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986873?page=29 Karkkila ja sen ympäristö], Helsingin Sanomat, 08.10.1939, nro 271, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

{{Karkkila}}
{{Helsingin seutu}}
{{Uusimaa}}
[[Luokka:Karkkila|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]