Lähdekoodi sivulle Inupiatun

{{Kieli|
| nimi          = Inupiatun
| muu           = inupiaq
| oma           = inupiatun, iñupiatun
| eng           = Inupiaq
| fra           = inupiaq
| kartta        = Iñupiaq Dialects.jpg
| karttateksti    = Inupiatunin puhuma-alue ja murteet
| karttakoko     = 250px
| alue          = {{Alaskan lippu}} [[Alaska]]
| vir           = {{Alaskan lippu}} [[Alaska]]
| määrä         = 3 000
| sija          = ei 100 suurimman joukossa
| kunta         = [[eskimo-aleuttilaiset kielet]]
| ryhmä         = [[eskimokielet]]<br />[[inuiittikielet]]
| abc           = [[latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]
| huolto        = 
| iso1          = ik
| iso2          = ipk
| sil           = esi
}}
'''Inupiatun''' (tai '''inupiaq''') on [[Alaska]]ssa puhuttava [[eskimo-aleuttilaiset kielet|eskimo-aleuttilainen]] kieli.<ref name="esk" /> Se kuuluu [[inuiittikielet|inuiittikielten]] murrejatkumoon, joka alkaa [[Alaska]]sta ja jatkuu nauhamaisena ketjuna pitkin Pohjois-Amerikan mantereen pohjoisrannikkoa aina [[Labradorin niemimaa]]lle saakka ja edelleen Baffininsaaren kautta Grönlannin länsi- ja itärannikolle. Inupiatun on tämän kieliryhmän läntisin edustaja. Sen läheisimmät sukukielet ovat Kanadan [[inuvialuktun]] ja [[inuktitut]] sekä kaikkein itäisimpänä [[grönlannin kieli|grönlanti]].

Kieltä puhuva [[inuiitit|inuiitti]]-kansa on [[inupiatit]], joita on alle 8&nbsp;000. Omaa kieltä puhuu lähinnä vanhempi väestö.<ref name="esk">{{Verkkoviite|osoite=https://www.ethnologue.com/language/esk|nimeke=Inupiatun, Northwest Alaska|julkaisu=Ethnologue|viitattu=2022-07-16|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

==Nimen alkuperä==
''Inupiatun''/''inupiaq'' tarkoittaa "aitoa" tai "oikeaa ihmistä". Se koostuu kahdesta sanasta: ''inuk'' "ihminen" ja ''piaq'' "aito, oikea". Sanan [[kaksikko]] on ''inupiak'' ja [[monikko]] ''inupiat''. Kielen nimi on inupiatun. Pohjois-Alaskan murteissa käytetään vastaavasti myös muotoja iñupiaq, iñupiak ja iñupiat sekä kielen nimestä muotoa iñupiatun. Suomen kielessä näkee joskus käytettävän kielestä nimeä inupiak, mikä on epäloogista, koska kyseessä on sanan kaksikkomuoto.

==Nykytilanne==
Inupiatunia puhutaan [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[Alaska]]n osavaltiossa. Sen puhuma-alueeseen kuuluu koko Alaskan pohjoisrannikko sekä länsirannikkoa etelään aina [[Sewardin niemimaa]]lle asti. Etnisesti ryhmään kuuluu 13&nbsp;000 ja heistä noin 3&nbsp;000 puhuu inupiatunia äidinkielenään. Kielellä on vuodesta 2014 lähtien ollut virallisen kielen asema Alaskan osavaltiossa yhdessä muiden paikallisten kielten kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.npr.org/sections/thetwo-way/2014/04/21/305688602/alaska-oks-bill-making-native-languages-official|nimeke=Alaska OKs Bill Making Native Languages Official|tekijä=|julkaisu=NPR|ajankohta=2014-04-21|viitattu=2022-07-16|ietf-kielikoodi=en}}</ref> 

Kieli jakautuu kahteen päämurteeseen, jotka ovat Pohjois-Alaskan murre ja Sewardin niemimaan murre. Pohjois-Alaskan murre jakautuu edelleen kahteen alamurteeseen, joista North Slopen murteen alue on hyvin laaja. Se kattaa koko pohjoisen rannikkoalueen sekä Kotzebuenlahden pohjoisrantaa aina Kivalinan kaupunkiin asti. 

Toista inupiatunin pohjoisalaskalaista murretta, Malimiutin murretta, puhutaan [[Kotzebuenlahti|Kotzebuenlahden]] ympäristössä ja Kobuk-joen varrella. Myös Seewardin niemimaan murteella on kaksi alamurretta, jotka ovat Qawiaraqin murre ja [[Beringinsalmi|Beringinsalmen]] murre. Qawiaraqin murretta puhutaan Tellerissä ja Sewardin niemimaan eteläosissa. Beringinsalmen murteen puhuma-alue on Beringinsalmen ranta-alue Alaskassa sekä [[Diomede Islands]]. 

Inupiatunin päämurteet eroavat toisistaan aika paljon ja kuulijalta vaaditaan runsaasti harjaantuneisuutta, jotta hän pystyy ymmärtämään toisen murteen puhujaa. Eroja on sekä sanastossa että äänteissä. Esimerkiksi Pohjois-Alaskan murteessa sanotaan ''qaqtut'' "puhuvat" ja Sewardin niemimaan murteessa ''qaniqtut'' "puhuvat". Äänne-eroista voidaan mainita esimerkkinä verbi "keittää", joka on Pohjois-Alaskan murteessa ''igarut'' "keittävät" ja Sewardin niemimaan murteessa ''iarut'' "keittävät".

== SIL Internationalin luokitus ==

[[SIL International]] luokittelee inupiatunin päämurteet eri kieliksi ja käyttää siksi Pohjois-Alaskan murteesta eli '''Pohjois-Alaskan inupiatunista''' lyhennettä esi<ref name="esk1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.ethnologue.com/language/esi|nimeke=Inupiatun, North Alaskan|julkaisu=Ethnologue|viitattu=2022-07-16|ietf-kielikoodi=en}}</ref> ja Sewardin niemimaan murteesta eli '''Luoteis-Alaskan inupiatunista''' lyhennettä esk.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ethnologue.com/language/esk|nimeke=Inupiatun, Northwest Alaska|julkaisu=Ethnologue|viitattu=2022-07-16|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://glottolog.org/resource/languoid/id/inup1234|nimeke=Glottolog 4.6 - Alaskan Inupiaq|julkaisu=glottolog.org|viitattu=2022-07-16}}</ref>

== Inupiatun kirjaimisto ==

{| cellpadding="4" cellspacing="0"  class="wikitable"
|- align="center"
! A a || Ch ch || G g || Ġ ġ || H h || I i || K k || L l || Ḷ ḷ || Ł ł || Ł̣ ł̣ || M m 
|- align="center"
! a || cha || ga || ġa || ha || i || ka || la || ḷa || ła || ł̣a || ma 
|- align="center"
| {{IPA|/a/}} || {{IPA|/tʃ/}} || {{IPA|/ɣ/}} || {{IPA|/ʁ/}} || {{IPA|/h/}} || {{IPA|/i/}} || {{IPA|/k/}} || {{IPA|/l/}} || {{IPA|//}} || {{IPA|/ʎ/}} || {{IPA|//}} || {{IPA|/m/}}
|- align="center"
! N n || Ñ ñ || Ŋ|Ŋ ŋ || P p || Q q || R r || S s || Sr sr || T t || U u || V v || Y y
|- align="center"
! na || ña || ŋa || pa || qa || ra || sa || sra || ta || u || va || ya  
|- align="center"
| {{IPA|/n/}} || {{IPA|/ɲ/}} || {{IPA|/ŋ/}} || {{IPA|/p/}} || {{IPA|/q/}} || {{IPA|/ʐ/}} || {{IPA|/ɕ/}} || {{IPA|/ʂ/}} || {{IPA|/t/}} || {{IPA|/u/}} || {{IPA|/v/}} || {{IPA|/j/}} 
|}

== Lähteet ==
{{viitteet}}

==Aiheesta muualla==
* [http://www.alaskool.org/Language/dictionaries/inupiaq/ Inupiatunin sanakirja] {{Kielisymbolit|en|ik}}

{{wikikieli|code=ik|kieli=Inupiatuninkielinen}}

{{Eskimo-aleuttilaiset kielet}}
[[Luokka:Inuittikielet]]