Lähdekoodi sivulle 2010-luku

{{2000-luku}}
'''2010-luku''' oli [[2000-luku|2000-luvun]] toinen [[vuosikymmen]], joka alkoi [[1. tammikuuta]] [[2010]] ja päättyi [[31. joulukuuta]] [[2019]]. 

Vuosikymmenen aikana [[Ilmaston lämpeneminen|ilmastonmuutos]] tuli entistä näkyvämmäksi. Maapallon ilmaston keskilämpötila nousi noin 0,25 astetta. Ilmaston lämpenemiseen liittyvät äärimmäiset sääilmiöt lisääntyivät ja ilmastokriisi tuli entistä laajemmin ihmisten tietoisuuteen ja poliittiseen puheeseen.<ref name="puheenaiheet"/><ref name="suurimmat käänteet"/><ref name="Maailma muuttui"/><ref name="muistetut ilmiöt"/><ref name="sverigesradio"/><ref name="sääilmiöt"/>

[[Älypuhelin|Älypuhelimet]] yleistyivät ja [[Sosiaalinen media|sosiaalisen median]] suosio kasvoi entisestään. [[Feminismi|Naisten asema]] ja [[Seksuaalivähemmistöt|seksuaalivähemmistöjen]] oikeudet edistyivät etenkin länsimaissa. [[Populismi]] nousi eri puolilla maailmaa.<ref name="puheenaiheet"/><ref name="suurimmat käänteet"/><ref name="Maailma muuttui"/><ref name="muistetut ilmiöt"/><ref name="sverigesradio"/><ref name="sääilmiöt"/><ref name="marieclaire"/>

== Maailmanpolitiikka ==

=== Tasa-arvo ===

[[Feminismi]] ja [[Seksuaalivähemmistöt|seksuaalivähemmistöjen]] oikeudet edistyivät 2010-luvulla. [[Seksuaalinen häirintä|Seksuaalisen häirinnän]] vastainen [[Me Too -kampanja]] levisi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi vuonna 2017. Muun muassa elokuvatuottaja [[Harvey Weinstein]]in ja koomikko [[Bill Cosby]]n seksuaalirikokset nostettiin julkisuuteen ja heidät tuomittiin rangaistuksiin.<ref name="marieclaire"/> Suvaitsevaisuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan kasvoi etenkin länsimaissa, joista useat laillistivat vuosikymmenen aikana [[Samaa sukupuolta olevien avioliitto|samaa sukupuolta olevien avioliiton]], mukaan lukien [[Suomi]] ja [[Yhdysvallat]].<ref name="attitudes"/><ref name="Pew"/> Sen sijaan [[Venäjä]]llä seksuaalivähemmistöjen asemassa tapahtui notkahduksia, kun siellä säädettiin tasa-arvoa ja sananvapautta rajoittavia lakeja.<ref name="NBC"/> Etenkin Yhdysvalloissa [[Transsukupuolisuus|transsukupuolisten]] oikeudet nousivat keskustelunaiheeksi.<ref name="marieclaire"/>

=== Eurooppa === 

[[Tiedosto:BlueEurozone.svg|pienois|pysty|[[Euroopan unioni]] ja [[euroalue]] tummansinisellä.]]
[[Euroopan unioni]]n laajeneminen hidastui, koska vain [[Kroatia]] liittyi jäseneksi 2013. [[Latvia]] ja [[Liettua]] ottivat käyttöön [[euro]]n 2014 ja 2015. [[Euroopan pakolaiskriisi]] vuonna 2015 antoi voimaa sellaisille [[Populismi|oikeistopopulistisille]] ja [[äärioikeisto]]laisille ajatuksille, jotka olivat aiemmin olleet marginaalissa.<ref name="Varjus"/>

Iso-Britannia päätti [[Brexit]]-kansanäänestyksessä erota Euroopan unionista kesäkuussa 2016. Eroprosessi neuvotteluineen vei vuosia, ja ero astui lopulta voimaan tammikuun lopulla 2020. [[Boris Johnson]]in konservatiivit voittivat Britannian parlamenttivaalit vuonna 2019.<ref name="Varjus"/>

[[Venäjä]]n presidenttinä jatkoi [[Vladimir Putin]]. Vuosina 2008–2012 Putin oli pääministeri ja presidenttinä oli [[Dmitri Medvedev]]. Vuoden 2011 vaalien jälkeen Venäjällä levisi protesteja, jotka hallinto tukahdutti. Venäjästä tuli vuosikymmenen aikana entistä itsevaltaisempi maa.<ref name="Venäjä"/> Putin pyrki hajauttamaan ja heikentämään Euroopan unionia.<ref name="Merkel"/> Venäjä lietsoi kahtiajakoa länsimaiden väestössä massiivisilla [[Informaatiosodankäynti|informaatiosotakampanjoilla]]. Venäjän [[Trolli (informaatiosodankäynti)|trolliarmeija]] on yhdistetty muun muassa [[Donald Trump]]in nousuun Yhdysvaltain presidentiksi vuoden 2016 vaaleissa sekä saman vuoden Brexit-äänestykseen.<ref name="tivi"/>

[[Tiedosto:2014-03-09 - Perevalne military base - 0162.JPG|pienois|[[Krimin miehitys]] Itä-Ukrainan sodan alussa keväällä 2014.]]
[[Ukrainan vallankumous 2014]] kaatoi vuodesta 2010 presidenttinä toimineen [[Viktor Janukovytš]]in. Venäjän painostuksen vuoksi Janukovytš aikoi vetäytyä vapaakauppahankkeesta Euroopan unionin kanssa, mikä sai kansan kaduille.<ref name="Varjus"/> Vuonna 2014 alkoi [[Itä-Ukrainan sota]], jossa [[Ukraina]]n hallitus ja [[Venäjä]]n perustaman nukkehallituksen joukot ottavat aseellisesti yhteen. Sodan alussa Venäjän joukot miehittivät [[Krim]]in niemimaan sekä useita alueita Itä-Ukrainasta.<ref name="Ukraina"/> Krimin valtaus oli ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun Euroopan valtiorajoja muutettiin aseiden voimalla.<ref name="Nato"/> Venäjä oli suunnitellut näiden alueiden haltuunottoja jo vuosia ennen sotaa, varsinkin kun Ukraina oli lähentynyt länttä ja Euroopan unionia. Ukraina alkoi saada aseapua länsimailta. EU:n talouspakotteet Venäjää vastaan jäivät vähäisiksi.<ref name="Ukraina"/> Ukrainan uusi presidentti [[Petro Porošenko]] hävisi vuoden 2019 presidentinvaaleissa [[Volodymor Zélensky]]ille, joka lupasi korruption kitkemistä maasta.<ref name="Varjus"/>

[[Ranska]]n presidenttinä oli 2012–2017 [[François Hollande]], joka ei pyrkinyt epäsuosion vuoksi toiselle kaudelle. Uudeksi presidentiksi valittiin vuonna 2017 poliittista keskustaa edustava [[Emmanuel Macron]].<ref name="Varjus"/>

Espanjan kuningas [[Juan Carlos I]] luopui kruunusta vuonna 2014 poikansa [[Felipe VI]]:n hyväksi. 1970-luvulta hallinneen kuninkaan viime vuosia varjostivat skandaalit.<ref name="Varjus"/> [[Katalonia]]n maakuntaparlamentti antoi vuonna 2017 [[Katalonian kriisi 2017|itsenäisyysjulistuksen]] Espanjasta suurten mielenosoitusten jälkeen. Espanja ei suostunut vaatimuksiin ja pidätti johtavia katalaanipoliitikkoja.<ref name="Varjus"/>

=== Pohjois-Amerikka === 

[[Occupy Wall Street]] -protestit alkoivat syksyllä 2011 New Yorkissa. Rahavaltaa vastustavat mielenosoitukset levisivät useisiin maihin, mutta liike kuihtui nopeasti.<ref name="Varjus"/> [[Black Lives Matter]] -liike nousi Yhdysvalloissa vastustamaan [[Afroamerikkalaiset|mustien]] kokemaa poliisiväkivaltaa.<ref name="hs visio"/> 

[[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|Demokraattien]] ehdokas [[Hillary Clinton]] hävisi vuoden 2016 presidentinvaalit [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaanien]] [[Donald Trump]]ille.<ref name="Varjus"/> Trump tuli presidentiksi vuonna 2017. Kaudellaan Trump muun muassa nimitti [[Yhdysvaltain korkein oikeus|Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen]] kolme konservatiivista tuomaria.<ref name="abortti"/> Poliittinen kahtiajako syveni Yhdysvalloissa ja etenkin Yhdysvaltain republikaaninen puolue liikkui 2000-luvulla enemmän oikealle. Demokratian vinoumina ilmenivät äänestäjien rekisteröitymisen vaikeuttaminen, senaatin päätösten jarruttaminen ja [[Gerrymandering|vaalialueiden uudelleensiirtely]].<ref name="hs visio"/>

=== Lähi-itä === 

[[Tiedosto:(Banyas demonstration) مظاهرات بانياس جمعة الغضب - 29 نيسان 2011.jpg|pienois|Mielenosoituksia [[Syyria]]ssa vuonna 2011.]]
2010-luvun alkua leimasi erityisesti vuonna 2010 alkanut [[arabikevät]], [[Tunisia]]sta alkanut [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] ja [[Pohjois-Afrikka|Pohjois-Afrikassa]] vaikuttanut laaja protestien sarja demokratian, ihmisoikeuksien ja vapaiden vaalien puolesta. Merkittävimpiä alueella vallasta syöstyjä hallitsijoita olivat [[Egypti]]n presidentti [[Hosni Mubarak]] ja [[Libya]]n [[Muammar Gaddafi]]. Myös [[Tunisia]]n ja [[Jemen]]in hallitukset syrjäytettiin. Myös muissa alueen valtioissa oli protesteja. [[Syyria]]ssa puhkesi [[Syyrian sisällissota|sisällissota]] maan hallituksen ja opposition välillä. Myös Libyassa sisällissota jatkui Gaddafin syrjäyttämisen jälkeen.<ref name="Varjus"/>

Arabikevättä seurasi ”islamistiseksi talveksi” nimetty reaktio loppuvuodesta 2011, kun [[Islamismi|islamistiset]] liikkeet nousivat valtaan eri puolilla arabimaailmaa.<ref>http://www.worldaffairsjournal.org/article/arab-spring-or-islamist-winter {{Wayback|1=http://www.worldaffairsjournal.org/article/arab-spring-or-islamist-winter |päiväys=20160911174557 }}</ref> Egyptissä vapaissa vaaleissa suurimmaksi ryhmittymäksi nousi islamistinen [[Muslimiveljeskunta]], jonka edustajasta [[Mohammed Mursi]]sta tuli maan presidentti vuoden 2012 vaaleissa. 3. heinäkuuta 2013 Egyptin armeija [[Egyptin vallankaappaus 2013|syrjäytti Mursin]] ja muslimiveljeskunta julistettiin terrorijärjestöksi. Arabikevään kokeneista maista demokraattinen kehitys sai jatkuva vain Tunisiassa.<ref name="Varjus"/>

[[Irakin sota]] julistettiin virallisesti päättyneeksi vuonna 2010, ja viimeiset [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] joukot poistuivat [Irak]]ista joulukuussa 2011.<ref name="irak"/> Vuonna 2011 [[al-Qaeda]]n perustaja [[Osama bin Laden]] löydettiin ja surmattiin piilopaikkaansa [[Pakistan]]issa.<ref name="Osama"/>

Joulukuussa 2014 [[Nato]] ilmoitti taistelutoimien [[Afganistanin sota (2001–2021)|Afganistanissa]] olevan ohitse 13 vuoden jälkeen, vaikka maassa olikin useita tuhansia sotilaita maan armeijan tukena.<ref>http://www.theguardian.com/world/2014/dec/28/us-nato-formally-end-war-afghanistan-kabul-ceremony</ref> Kokonaisuutena [[Syyskuun 11. päivän iskut|syyskuun 11. päivän iskuista]] alkanut [[terrorisminvastainen sota]] kuitenkin jatkui.

Vuonna 2013 [[Isis (järjestö)|Isis]]-järjestö sai merkittävän jalansijan Syyrian sisällissodassa. Kesäkuussa 2014 Isis eteni Irakissa lähelle [[Bagdad]]ia ja julisti 29. kesäkuuta 2014 hallitsemilleen alueilla islamilaisen kalifaatin. Isisin julmuudet ja avoin provokaatio, kuten panttivankien mestaus ja tämän videointi ja julkaisu saivat Yhdysvallat lähettämään joukkoja Irakiin valtion asevoimien ja [[Kurdit|kurditaistelijoiden]] avuksi. Yhdysvaltain joukot aloittivat elokuussa laajamittaiset ilmaiskut. [[Venäjän asevoimat Syyrian sisällissodassa|Venäjä ilmoitti]] 30. syyskuuta 2015 tulleensa Syyrian hallituksen tueksi sisällissodassa.

Turkki siirtyi [[Recep Tayyip Erdoğan]]in johtamana etenevästi kohti islamismia ja toiveet sen EU-jäsenyydestä hiipuivat. Heinäkuussa 2016 Turkissa tapahtui armeijan [[Turkin vallankaappausyritys 2016|vallankaappausyritys]], joka kukistettiin nopeasti. Sen seurauksena Erdoğanin hallinto sai syyn erottaa tuhansia virkamiehiä ja tuomareita. Vallankaappaukseen syylliseksi Turkissa nimettiin Yhdysvalloissa maanpaossa elävän [[Fethullah Gülen]]in johtama salaliitto.

[[Jemen]]issa vuonna 2004 alkanut šiialaisten [[Huthit|huthien]] kapina laajeni kun arabikevään myötä maata pitkään hallinnut [[Ali Abdullah Saleh]] syrjäytettiin 2011. Syyskuussa 2014 huthit valtasivat maan pääkaupungin [[Sanaa]]n. [[Saudi-Arabia]] useiden muiden arabimaiden tuella aloitti sotatoimet Jemenissa maaliskuussa 2015 [[Iran]]in tukemia šiialaisia vastaan. Iran oli YK:n julistamien eriasteisten pakotteiden kohde vuodesta 2006 lähtien koskien sen [[Iranin ydinohjelma|ydinohjelmaa]]. 

=== Afrikka ===

4. heinäkuuta 2011 syntyi uusi valtio, kun [[Etelä-Sudan]] itsenäistyi [[Sudan]]ista [[Etelä-Sudanin kansanäänestys itsenäisyydestä 2011|kansanäänestyksen]] tuloksena.<ref name="Etelä-Sudan"/> Maassa alkoivat pian eri osapuolten väliset taistelut. [[Etelä-Sudanin sisällissota]] kesti yli kuusi vuotta joulukuusta 2013 helmikuuhun 2020 ja vaati lähes 400&nbsp;000 kuolonuhria.

[[Mali]]ssa maan pohjoisosan tuaregit kapinoivat tammikuusta 2012 lähtien. Tappioiden jälkeen maan armeija syrjäytti presidentti [[Amadou Toumani Touré]]n. Kesällä islamistinen ryhmittymä kuitenkin otti vallan pohjoisosassa maata. Ranska aloitti sotilasoperaation maassa alkuvuodesta 2013.

[[Keski-Afrikan tasavalta]] ajautui kaaokseen, kun [[Séléka]]-liikkeen kapinalliset valtasivat pääkaupunki [[Bangui]]n 23. maaliskuuta 2013 ja syrjäyttivät presidentti [[François Bozizé]]n.<ref name="lemonde"/> Vallan kaapannut [[Michel Djotodia]] ilmoitti Sélékan hajottamisesta ja entiset pääasiassa muslimeja olevat sélékat hajaantuivat maaseudulle ryöstelemään, raiskaamaan ja tappamaan. Maan kristitty valtaväestö muodosti anti-balaka-joukot suojakseen. Nämä hyökkäsivät myös muslimisiviilejä vastaan.

=== Latinalainen Amerikka ===

[[Venezuela]]ssa alkoi tapahtua vuonna 2014 runsaasti [[Venezuelan mielenosoitukset 2014–2019|mielenosoituksia]] presidentti [[Nicolás Maduro]]n sosialistihallitusta vastaan.<ref name="Varjus"/> Epäonnistuneen hallinnon seurauksena maa ajautui [[hyperinflaatio]]on ja kriisiin: demokratian taso heikkeni, väkivaltarikollisuus lisääntyi ja pula perustarvikkeista kuten elintarvikkeista ja lääkkeistä paheni.

[[Brasilia]]n presidentiksi tuli vuonna 2019 oikeistolainen [[Jair Bolsonaro]]. Bolsonaro vastusti [[Amazonin sademetsä|Amazonin alueen]] suojelua ja alkuperäiskansojen oikeuksia.<ref name="Varjus"/>

=== Terrori-iskut ===

22. heinäkuuta 2011 norjalainen äärioikeistolainen [[Anders Behring Breivik]] teki [[Norjan iskut 2011|tuhoisan pommi-iskun Oslossa ja ammuskeli Utøyan saarella]] tappaen yhteensä 77 ihmistä.<ref name="Varjus"/>

[[Islamismi]]in ja [[Isis (järjestö)|Isis]]-järjestöön liittyvä [[terrorismi]] lisääntyi Euroopassa. 7. tammikuuta 2015 rynnäkkökiväärein aseistautuneet miehet [[Charlie Hebdon isku|hyökkäsivät ''Charlie Hebdo'' -lehden toimitukseen]] Pariisissa. Motiivina oli, että lehti oli julkaissut pilakuvia islamin profeetta Muhammedista. Marraskuussa 2015 Pariisissa [[Pariisin terrori-iskut marraskuussa 2015|tapettiin kuudessa paikassa]] eri iskuissa 132 ihmistä ja 368 ihmistä haavoitettiin. Heinäkuussa 2016 Nizzassa tunisialaistaustainen mies ajoi [[Nizzan isku 2016|kuorma-auton väkijoukkoon]] surmaten 85.

Venäjän asevoimien ohjus ampui alas [[Malaysia Airlinesin lento 17|Malaysia Airlinesin lennon 17]] Ukrainassa. 298 ihmistä kuoli. Vuonna 2018 Venäjän agentit [[Sergei ja Julija Skripalin myrkytystapaus|yrittivät tappaa]] venäläisen entisen vakoojan [[Sergei Skripal]]in hermomyrkyllä Englannissa, jolloin sivullinen henkilö kuoli. Länsimaiden reaktiot tapauksiin jäivät vähäisiksi.<ref name="hs venäjä"/>

[[Orlandon yökerhoammuskelu 2016|Orlandon yökerhoammuskelussa 2016]] aseistautunut mies hyökkäsi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuun orlandolaiseen yökerhoon. Tekijän ampumiin luoteihin kuoli 49 ihmistä ja 53 haavoittui. Lokakuussa 2017 [[Las Vegasin ammuskelu 2017|Las Vegasin ammuskelussa]] kuoli 58 ihmistä ja 527 haavoittui. Isku oli [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] tuhoisin yksittäisen tekijän tekemä [[Joukkomurha|joukkomurha]].

== Talous ==

[[Tiedosto:The Prime Minister, Shri Narendra Modi with other BRICS leaders at a meeting, on the sidelines of G20 Summit 2015, in Turkey on November 15, 2015.jpg|pienois|[[BRICS]]-maiden johtajien kokous 2015. [[Dilma Rousseff]], [[Narendra Modi]], [[Vladimir Putin]], [[Xi Jinping]], [[Jacob Zuma]].]]
Maailmanlaajuisen vuonna 2007 alkaneen [[Finanssikriisi (2007–2009)|finanssikriisin]] päätyttyä vuonna 2009 [[euro]] ajautui syvään [[Euroalueen velkakriisi|velkakriisiin]], joka levisi useisiin valtioihin.

[[Kreikka|Kreikan]] hallitus ilmoitti, että maa oli [[Kreikan velkakriisi|vaikeuksissa valtionvelkansa maksamisessa]]. Vuonna 2010 Kreikan valtiontalouden pelastamiseksi hyväksyttiin suuri tukipaketti.<ref name="bail"/> Tämän takia Kreikassa jouduttiin järjestämään säästötoimia, jotka puolestaan johtivat suuriin mielenosoituksiin ympäri maata. Vuoden 2015 alussa maahan tuli vasemmistolaisen [[Aléxis Tsípras]]in johtama hallitus. Tsípraskaan ei onnistunut irtautumaan niin sanotun troikan eli [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston]], [[Euroopan keskuspankki|Euroopan keskuspankin]] ja [[Euroopan komissio]]n sanelemasta säästöpolitiikasta. Euromaiden valtiovarainministerit hyväksyivät Kreikan kolmannen, 86 miljardin euron suuruisen tukipaketin elokuussa 2015.<ref>http://yle.fi/uutiset/vihrea_valo_valtiovarainministereilta__kreikan_kolmas_tukipaketti_hyvaksytty/8229836</ref>

== Onnettomuudet ==

12. tammikuuta 2010 suuri [[Haitin maanjäristys 2010|maanjäristys Haitissa]] tuhosi pääkaupunki [[Port-au-Prince]]n ja aiheutti lähes 300&nbsp;000 kuolonuhria. Suuria maanjäristyksiä oli samana vuonna myös [[Chilen maanjäristys 2010|Chilessä]] ja [[Yushun maanjäristys 2010|tiibetiläisten itsehallintoalueella Qinghain maakunnassa Luoteis-Kiinassa]]. 11. maaliskuuta 2011 [[Sendain maanjäristys 2011|maanjäristys]] iski Japaniin aiheuttaen tuhoisan [[tsunami]]n ja [[INES|vakavan]] [[Fukushima I -voimalan ydinonnettomuudet|ydinvoimalaonnettomuuden]]. [[Nepalin maanjäristys 2015|Nepalin maanjäristys]] 25. huhtikuuta 2015 vaati lähes 9&nbsp;000 kuolonuhria ja saattoi lähes kolme miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeeseen. Voimakkaimmaksi maalle iskeneeksi ja supertaifuuniksi nimetty [[Taifuuni Haiyan]] surmasi [[Filippiinit|Filippiineillä]] yli 10 000 ihmistä marraskuussa 2013.

20.4.2010 [[BP (yritys)|BP:n]] öljynporauslautta Deepwater Horizon [[Meksikonlahden öljyonnettomuus 2010|räjähti Meksikonlahdella]]. Räjähdyksen jälkeen merenpohjalle noin 1&nbsp;500 metrin syvyyteen romahtaneesta porausputkesta alkoi vuotaa raakaöljyä mereen.

Suuri määrä [[Puola]]n johtoa, muiden muassa presidentti [[Lech Kaczyński]] sai surmansa [[Smolenskin lento-onnettomuus 2010|Smolenskin lento-onnettomuudessa]] 10.4.2010.<ref name="Varjus"/> Muita huomattavia lento-onnettomuuksia olivat [[Malaysia Airlinesin lento 370]] 8.3.2014, [[Malaysia Airlinesin lento 17]] 17.7.2014 ja [[Germanwingsin lento 9525]] 24.3.2015.

Vuonna 2014 Länsi-Afrikassa puhkesi laaja [[Länsi-Afrikan ebolaepidemia 2014|ebolaepidemia]], joka aiheutti yli 11 000 kuolonuhria. Loppuvuonna 2019 Kiinan [[Wuhan]]issa alkoi levitä uusi koronavirus [[COVID-19|covid-19]], joka aiheutti vuoden 2020 puolella satojatuhansia kuolonuhreja vaatineen [[Koronaviruspandemia 2019–2020|pandemian]].

== Tiede ==

4. heinäkuuta 2012 ilmoitettiin, että [[Higgsin bosoni]] on hyvin todennäköisesti löydetty [[CERN]]issä.<ref name="higgs"/> Löytö todistaisi [[Higgsin kenttä|Higgsin kentän]] olemassaolon.

Elokuussa 2012 NASA:n [[Mars Science Laboratory]] -luotain laskeutui [[Mars]]in pinnalle mukanaan Mars-mönkijä Curiosity. Luotain tutki planeetan ilmastoa ja geologiaa.

15. toukokuuta 2013 ilmoitettiin, että ihmisen [[kantasolu]]ja oli ensimmäistä kertaa onnistuneesti kloonattu.<ref name="kloonaus"/>

Joulukuussa 2013 [[Kiina]]n ensimmäinen kuuluotain [[Chang’e 3]] laskeutui onnistuneesti Kuun pinnalle ja Kiinasta tuli kolmas Kuun pinnan saavuttanut maa.

ESA:n [[Rosetta (luotain)|Rosetta]]-luotain saavutti ensimmäisenä avaruusaluksena komeetan. [[New Horizons]] -luotain ohitti [[Pluto (kääpiöplaneetta)|Pluto]]n heinäkuussa 2015.

Ensimmäinen täydellinen [[kasvojensiirto]] tehtiin Espanjassa 2010. Suomessa ensimmäinen osittainen kasvojensiirto tehtiin 2016.<ref>http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_tehty_ensimmainen_kasvojensiirto_pohjoismaissa/8690134</ref>

[[Gravitaatioaalto]]jen löytö vahvistettiin alkuvuodesta 2016. Havainnointi tehtiin [[LIGO]]-laboratoriossa.

== Tekniikka ==

[[Tiedosto:Steve Jobs with the Apple iPad no logo.jpg|pienois|[[Steve Jobs]] esittelee [[iPad]]in vuonna 2010.]]
Aiemmilla vuosikymmenillä alkanut digitaalinen vallankumous jatkui edelleen voimakkaasti. [[Internet]]-yhteydet nopeutuivat ja puhelinten toiminnot kasvoivat.<ref name="telia"/> Vuonna 2012 yli kolmasosa maailman väestöstä käytti internetiä ja lähes koko maailman väestö käytti [[Matkapuhelin|matkapuhelimia]].<ref name="yleinternet"/><ref name="internetworldstats"/> [[Älypuhelin|Älypuhelimet]] halpenivat siten että halvemmissakin malleissa oli graafinen käyttöliittymä, kosketusnäyttö ja mahdollisuus asentaa ladattavia sovelluksia. Älypuhelimiksi laskettujen laitteiden myynti ohitti peruspuhelimet vuonna 2011 Länsi-Euroopassa.<ref name="älypuhelimet"/> Matkapuhelimella käytettiin myös internetiä ja otettiin [[Selfie|valokuvia]].<ref name="telia"/> 

Aiempi kännyköiden markkinajohtaja suomalainen [[Nokia (yritys)|Nokia]] menetti asemiaan siinä määrin, että se myi 2013 matkapuhelinliiketoimintonsa [[Microsoft]]ille. Puhelinten valmistus siirtyi pääasiassa Koreaan, sittemmin myös Kiinaan. Käyttöjärjestelmänä yleistyi ilmainen Linux-pohjainen [[Android]]. Erityisesti [[Apple]]n [[iPhone]]-puhelimet ja [[Samsung]]in valmistamat puhelimet olivat suosittuja. 

[[Sosiaalinen media|Sosiaalisen median]] suosio kasvoi entisestään. Suosittuja puhelinsovelluksia olivat muun muassa [[WhatsApp]], [[Instagram]], [[Snapchat]], [[Airbnb]] ja [[Pokémon Go]]. Uusi ilmiö oli [[Tubettaja|tubettaminen]] eli videoiden luominen omaan [[YouTube]]-kanavaan. Videot olivat suosittuja erityisesti nuorison keskuudessa ja tunnetuista tubettajista tuli vaikuttajia<ref name="somevaikuttajat"/>.

Internetin nopeutuminen mahdollisti myös tv-tasoisen kuvan [[suoratoisto]]n. Suoratoistopalvelu [[Netflix]] tuli myös Suomeen vuonna 2012. Tv-sarjojen kuluttajat saattoivat katsoa ohjelmia haluamanaan ajankohtana ja ahmia kokonaisia kausia kerralla. [[Videovuokraamo|Videovuokraamoista]] monet katosivat.<ref name="muistetut ilmiöt"/>

2010-luvun alussa [[taulutietokone]]et alkoivat yleistyä tavallisten [[kotitietokone]]iden ja [[Kannettava tietokone|kannettavien tietokoneiden]] rinnalle. Myydyimmäksi taulutietokoneeksi nousi [[Apple]]n [[iPad]].<ref name="iPad"/> Myös [[sähkökirja]]t ja niiden lukulaitteet nousivat suosioon vuosikymmenen alussa.

Sosiaalisesta mediasta tuli tärkeä viestinnän ja myös [[Psykologinen manipulointi|manipuloinnin]] väline. [[Trolli (internet)|Trollaus]], [[Maalittaminen (sosiaalinen media)|maalittaminen]], [[Totuudenjälkeinen politiikka|piittaamattomuus totuudesta]], [[valemedia]]t ja [[informaatiovaikuttaminen]] nousivat esille.<ref name="Maailma muuttui"/><ref name="muistetut ilmiöt"/><ref name="populismin vuosikymmen"/><ref name="someraivon vuosikymmen"/><ref name="suurimmat käänteet"/><ref name="sverigesradio"/>

== Kirjallisuus ==

{{Pääartikkeli|[[2010-luvun kirjallisuus]]}}

[[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] saivat muun muassa valkovenäläinen [[Svetlana Aleksijevitš]] ja brittiläinen [[Kazuo Ishiguro]]. Brittiläisen [[E. L. James]]in eroottista romaania ''[[Fifty Shades of Grey]]'' myytiin maailmanlaajuisesti 150 miljoonaa kappaletta. Yhdysvalloissa teos toi [[BDSM]]-aiheen valtavirran tietoisuuteen.<ref name="marieclaire"/> Muita vuosikymmenen myyntimenestyksiä olivat [[Suzanne Collins]]in ''[[Nälkäpeli (kirjasarja)|Nälkäpeli]]'' -sarja (2008–2010) sekä [[Gillian Flynn]]in jännitysromaani ''[[Kiltti tyttö (romaani)|Kiltti tyttö]]'' (2012).

== Musiikki ==

{{Pääartikkeli|[[2010-luvun musiikki]]}}

[[Tiedosto:Shakira.JPG|pienois|pysty|[[Shakira]] oli maailman suosituimpia popmuusikoita.]]
[[Pop]], [[rap]], [[rhythm and blues|r&b]] ja [[elektroninen tanssimusiikki]] olivat erityisen suosittuja tyylilajeja 2010-luvulla. [[Rock]]in suosio jatkui aiempaa pienimuotoisempana.<ref name="latimes"/><ref name="rolling"/> Korealainen popmusiikki eli [[k-pop]] sai suosiota eri puolilla maailmaa. Suoratoistopalvelut, kuten [[Spotify]], lisäsivät suosiotaan 2010-luvulla<ref name="Reynolds"/>. [[CD-levy]]jen myynti laski. Vastapainona [[vinyylilevy]]t saivat jonkin verran uutta suosiota.

2010-luvulla erityisen suosittuja kevyen musiikin artisteja ovat muun muassa [[Adele]], [[Avicii]], [[Beyoncé]], [[Justin Bieber]], [[Miley Cyrus]], [[Lady Gaga]], [[Ariana Grande]], [[Bruno Mars]], [[Katy Perry]], [[Rihanna]], [[Ed Sheeran]] ja [[Taylor Swift]]. Suosittuja pop-yhtyeitä olivat brittiläinen [[One Direction]], korealainen [[BTS (yhtye)|BTS]] ja yhdysvaltalainen [[Maroon 5]]. Menestyneitä rap- ja hip hop -artisteista olivat muun muassa [[Drake (artisti)|Drake]], [[Nicki Minaj]] ja [[Kanye West]]. Jotkut menneinä vuosikymmeninä menestyneet rocktähdet ja -yhtyeet nousivat uudelleen suosioon, kuten [[Metallica]] sekä vuonna 2016 edesmennyt [[David Bowie]].

== Kuvataide ==

Monet taiteilijat käsittelivät [[posthumanismi]]a, [[Ihmiskeskeisyys|ihmiskeskeisen]] ajattelun kyseenalaistavaa ajatussuuntausta. Sekä taiteessa että tieteessä puhuttiin eläinten ottamisesta huomioon entistä monipuolisemmin. Ihmiskeskeisyyden kyseenalaistamiselle antoivat pontta ilmastonmuutos ja muut ekologiset uhat.<ref name="posthumanismi"/> [[Ekokritiikki|Ekokriittinen]] taide käsitteli ihmisen luontosuhdetta, mitä kutsuttiin myös [[antroposeeni]]n estetiikaksi, ekokatastrofin todellisuuteen havahtumiseksi uuden vuosituhannen alussa.<ref name="Antroposeenin estetiikka"/> 

== Elokuva ==

[[Tieteiselokuva|Tieteis]]-, [[Fantasiaelokuva|fantasia]]- ja [[supersankari]]elokuvia tehtiin 2010-luvulla paljon. 2010-luvun maailmanlaajuisesti eniten vuoden aikana tuottaneet elokuvat ovat ''[[Toy Story 3]]'' (2010), ''[[Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2]]'' (2011), ''[[The Avengers (vuoden 2012 elokuva)|The Avengers]]'' (2012) jatko-osineen, Disneyn ''[[Frozen – huurteinen seikkailu]]'' (2013), ''[[Transformers – Tuhon aikakausi]]'' (2014), sekä ''[[Tähtien sota]]'' -elokuvat ''[[Star Wars: The Force Awakens]]'' (2015) ja ''[[Star Wars: The Last Jedi]]'' (2017).

[[Parhaan elokuvan Oscar-palkinto|Parhaan elokuvan Oscar-palkinnon]] on 2010-luvulla saaneet elokuvat ''[[Kuninkaan puhe]]'' (2010), ''[[The Artist]]'' (2011), ''[[Argo (vuoden 2012 elokuva)|Argo]]'' (2012), ''[[12 Years a Slave]]'' (2013), ''[[Birdman (elokuva)|Birdman]]'' (2014), ''[[Spotlight (elokuva)|Spotlight]]'' (2015), ''[[Moonlight (vuoden 2016 elokuva)|Moonlight]]'' (2016), ''[[The Shape of Water]]'' (2017), ''[[Green Book]]'' (2018) ja ''[[Parasite (vuoden 2019 elokuva)|Parasite]]'' (2019).

== Televisio ==

2010-luvun menestyneimpiä televisiosarjoja olivat muun muassa ''[[Breaking Bad]]'' (2008–2013), ''[[Downton Abbey]]'' (2010–2015), ''[[Game of Thrones]]'' (2011–2019)<ref name="marieclaire"/>, ''[[Girls]]'' (2012–2017)<ref name="marieclaire"/>, ''[[Orange Is the New Black]]'' (2013–2019), ''[[House of Cards (televisiosarja)|House of Cards]]'' (2013–2018), ''[[Better Call Saul]]'' (2015–), ''[[Stranger Things]]'' (2016–) sekä ''[[Twin Peaks: The Return]]'' (2017). Tositelevisiosarja ''[[Kardashianit]]'' teki [[Kim Kardashian]]ista popkulttuuri-ilmiön<ref name="marieclaire"/>. Vuonna 2010 alkanut ruotsalainen draamakomediasarja ''[[Onnea onkimassa|Solsidan]]'' sai paljon katsojia Suomessakin, samoin ruotsalais-tanskalainen rikossarja ''[[Silta (televisiosarja)|Silta]]'' (2011–2018).

== Videopelit ==

Vuosikymmenen alussa suostuiksi nousivat ''[[Defense of the Ancients|Dota]]''-verkkopelin kloonit. Näistä menestyneimpiä olivat ''[[League of Legends]]'' (2009) ja ''[[Dota 2]]'' (2013). ''[[World of Tanks]]'' nousi vuoden 2010 julkaisunsa jälkeen yhdeksi suosituimmista nettipeleistä. Suosituin ensimmäisen persoonan ammuntapeli oli ''[[Counter-Strike: Global Offensive]]'' (2012). [[Battle royale (pelilaji)|Battle royale]] -tyyppiset pelit kuten ''[[PlayerUnknown’s Battlegrounds]]'' nousivat suureen suosioon vuodesta 2017 lähtien. ''[[Fortnite]]''-peli saavutti yli 200 miljoonaa pelaajaa. 

Vuonna 2014 julkaistusta korttipelistä ''[[Hearthstone]]'' tuli menestyneimpiä verkkopelejä.<ref>https://mmos.com/editorials/most-profitable-mmos-mmorpgs</ref> Vuonna 2011 julkaistu ''[[Minecraft]]'' oli suosituimpia [[Videopeli|videopelejä]]. Suosituimmat [[pelikonsoli]]t olivat [[PlayStation 4]] ja [[Xbox One]]. Tietokonepelien suoratoistoon netissä tarkoitettu [[Twitch]].tv-palvelu avattiin 2011. [[Amazon.com|Amazon]] osti sen 2014. [[Elektroninen urheilu]] keräsi paljon katsojia. 

== Urheilu ==

[[Tiedosto:Simone Biles Rio 2016e.jpg|pienois|pysty|Voimistelija [[Simone Biles]] vuoden 2016 olympialaisissa.]]
Talviolympialaiset järjestettiin [[Talviolympialaiset 2010|2010 Vancouverissa]], [[Talviolympialaiset 2014|2014 Sotšissa]] ja [[Talviolympialaiset 2018|2018 Pyeongchangissa]]. Kesäolympialaiset pidettiin [[Kesäolympialaiset 2012|2012 Lontoossa]] ja [[Kesäolympialaiset 2016|2016 Rio de Janeirossa]].

[[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut]] järjestettiin [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010|vuonna 2010 Etelä-Afrikassa]], jossa [[Espanjan jalkapallomaajoukkue]] voitti mestaruuden, [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2014|2014 Brasiliassa]], jolloin [[Saksan jalkapallomaajoukkue|Saksasta]] tuli mestari ja [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2018|2018 Venäjällä]], jolloin [[Ranskan jalkapallomaajoukkue|Ranskasta]] tuli mestari. [[Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut|Jääkiekon maailmanmestaruuskultaa]] [[Ruotsin jääkiekkomaajoukkue|Ruotsi]] voitti kolmesti, [[Suomen jääkiekkomaajoukkue|Suomi]], [[Venäjän jääkiekkomaajoukkue|Venäjä]] ja [[Kanadan jääkiekkomaajoukkue|Kanada]] kahdesti.

[[Lewis Hamilton]] voitti [[Formula 1]] -maailmanmestaruuden vuosikymmenen aikana viisi kertaa ja [[Sebastian Vettel]] neljä kertaa. Runsaasti olympia- ja MM-kultamitaleja voittaneita urheilijoita ovat muun muassa uimari [[Michael Phelps]], juoksija [[Usain Bolt]], hiihtäjä [[Marit Bjørgen]] ja voimistelija [[Simone Biles]]. Koripallon tärkeimpiä supertähtiä olivat [[LeBron James]], jalkapallon [[Lionel Messi]] ja [[Cristiano Ronaldo]] sekä tenniksen [[Serena Williams]], [[Roger Federer]], [[Novak Đoković]] ja [[Rafael Nadal]]. Yhdysvalloissa [[Megan Rapinoe]] oli naisten jalkapallon tähti.

Venäjä tuli tunnetuksi valtiollisesta [[doping]]-ohjelmastaan ja maa suljettiin toistuvasti ulos kansainvälisistä suurtapahtumista, joskin venäläiset urheilijat saattoivat osallistua niihin ilman kansallistunnuksia.<ref name="Varjus"/>

== Uskonto ==

[[Kristillinen oikeisto]] voimistui Yhdysvalloissa, jossa väestörakenteen muutos ja [[sekularisaatio]] vaikuttivat liberaalien arvojen nousuun. Eurooppaan kohdistunut konservatiivinen kristillinen vaikuttamistoiminta kasvoi merkittävästi vuosikymmenen aikana. Lobbaajat pyrkivät vaikuttamaan sukupuolten tasa-arvoon ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin.<ref name="Leppänen"/><ref name="maga"/>

== Ilmasto ==

Maapallon ilmaston keskilämpötila nousi vuosikymmenen aikana noin 0,25 astetta. Ilmaston lämpenemiseen liittyvät äärimmäiset sääilmiöt lisääntyivät huomattavasti.<ref name="sääilmiöt"/> 2010-luvulla usea vuosi oli lämpimin koskaan maapallolla mitattu vuosi. Näistä vuosi 2016 oli kaikkein lämpimin.<ref name="lämpimin"/>

Vuonna 2016 voimaan astunut Pariisin ilmastosopimus oli kaikkien aikojen ensimmäinen sopimus, joka sitoo lähes kaikkia maailman maita tavoitteessa vähentää kasvihuonepäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.<ref name="kasvissyonti"/> 

== Suomi ==

{{Pääartikkeli|[[Suomi 2010-luvulla]]}}

[[Suomi|Suomessa]] koettiin talouden ”menetetty vuosikymmen” vuosina 2008–2018. Vuonna 2008 alkaneen [[Taantuma (2008–2009)|taantuman]] jälkeen Suomen talous kasvoi samoihin lukemiin vasta vuonna 2018.<ref name="talouskasvu"/><ref name="Euro ja talous 2"/>

Suomen suurimmat puolueet olivat [[Kansallinen Kokoomus|kokoomus]], [[Suomen Keskusta|keskusta]] ja [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraatit]]. [[Eduskuntavaalit|Eduskuntavaaleja]] Suomessa järjestettiin vuonna [[Eduskuntavaalit 2011|2011]], [[Eduskuntavaalit 2015|2015]] ja [[Eduskuntavaalit 2019|2019]]. Vuosikymmenen alussa Suomen johdossa olivat keskustan johtamat hallitukset. Vuonna 2011 aloitti kokoomusjohtoinen [[Kataisen hallitus]], joka sisälsi myös SDP:n, [[Vasemmistoliitto|vasemmistoliiton]] ja [[Vihreä liitto|vihreät]]. [[Stubbin hallitus]] toimi lyhyen aikaa samalta pohjalta, mutta ilman vihreitä. Keskustan [[Juha Sipilä]]n johtama keskusta-oikeistolainen [[Sipilän hallitus]] toimi vuosina 2015–2019. [[Perussuomalaiset]] menestyi vuosikymmenen aikana eduskuntavaaleissa ja nousi vuonna 2015 hallituspuolueeksi. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen hallituksen muodostajaksi tuli [[Rinteen hallitus|SDP]]. 

Vuoden [[Suomen presidentinvaali 2012|2012 presidentinvaaleissa]] [[Sauli Niinistö]] valittiin [[Tarja Halonen|Tarja Halosen]] seuraajaksi Suomen tasavallan presidentiksi. [[Suomen presidentinvaali 2018|Vuoden 2018 presidentinvaaleissa]] Niinistö valittiin toiselle kaudelleen vuoteen 2024 asti.

[[Tiedosto:Openaircinema on Kansalaistori - Marit Henriksson.jpg|pienois|Elokuvanäytös [[Kansalaistori]]lla 2019. Taustalla [[Helsingin Musiikkitalo]].]]
Vuonna 2019 bruttokansantuote oli noin 205 miljardia eli vain kolmisen prosenttia korkeampi kuin nousukauden lopussa vuonna 2008.<ref name="bkt2010luku"/> Suomen [[valtionvelka]] kasvoi 106 miljardiin euroon.<ref name="valtionvelka"/> Suomen vienti palautui taantumaa edeltävälle tasolle vasta vuonna 2018.<ref name="tuotanto"/><ref name="ulkomaankauppa"/> Työttömyysaste oli vuonna 2015 9,4 prosenttia, mutta vuonna 2019 se oli laskenut kuuteen prosenttiin.<ref name="työttömyys 2015"/><ref name="työllisyys 2019"/>

Työllisyyteen vaikutti talouden rakennemuutos. Metsä- ja metalliteollisuuden suhteellinen osuus supistui 2000-luvulla. Aiemmin Suomen taloudelle tärkeä [[Nokia (yritys)|Nokia]] menetti asemansa matkapuhelinvalmistajana vuosikymmenen alussa.<ref name="Nokia myytiin"/><ref name="Nokia"/> Palvelusektori kasvoi ja toimialan työpaikat keskittyivät kaupunkiseuduille.<ref name="rakennemuutos"/> Vuosikymmenen lopussa yksityiset palvelut vastasivat yli puolesta Suomen bruttokansantuotteesta ja noin 70 prosenttia bruttoarvonlisäyksestä tuli palveluista.<ref name="poliittinen talous"/> Viennin arvosta 33 prosenttia oli palveluita, esimerkiksi [[Tietotekniikka|informaatiotekniikan]] alalta.<ref name="ulkomaankauppa"/> Suomi oli maailman yhdeksänneksi [[Globalisaatio|globalisoitunein]] maa vuonna 2017.<ref name="globalisaatio"/> 

Väestön ikääntyminen jatkui ja [[Suomen syntyvyyskehityksen lasku|syntyvyys laski]] selvästi.<ref name="Rotkirch"/> Suomen väestönkasvu oli verkkaista 3,2&nbsp;prosentin suuruisena. Viiden ja puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2016.<ref name="väkiluku 2016"/> Vuodesta 2016 lähtien väestönkasvu oli kokonaan [[Maahanmuuttajat Suomessa|maahanmuuton]] varassa.<ref name="Rotkirch"/> Suomessa oli vuonna 2019 yli 423&nbsp;000 [[Ulkomaalaistaustainen|ulkomaalaistaustaista]] henkilöä eli noin kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä.<ref name="Ulkomaalaistaustaiset"/><ref name="Maahanmuuttajat"/>

Suomalaisten asenteet [[Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet Suomessa|seksuaalivähemmistöjä]] kohtaan muuttuivat entistä myönteisemmiksi.<ref name="European Social Survey"/> Esimerkiksi [[Helsinki Pride]] -kulkueen osallistujamäärä kasvoi vuoden 2010 viidestätuhannesta osallistujasta vuoden 2018 sataan tuhanteen.<ref name="pride2018"/> [[Samaa sukupuolta olevien avioliitto Suomessa|Samaa sukupuolta olevien avioliiton]] mahdollistama avioliittolaki tuli voimaan vuonna 2017.<ref name="sateenkaarihistoria"/> [[Uskonnottomuus]] lisääntyi ja [[Kirkosta eroaminen Suomessa|kirkosta eroaminen]] kasvoi. Jumalaan uskovien määrä lähes puolittui vuosituhannen vaihteesta.<ref name="HS"/><ref name="kirkkojakaupunki"/><ref name="uskonnon-merkitys"/>

== Merkittäviä henkilöitä ==
[[Tiedosto:Barack Obama and Sauli Niinistö in the Oval Office.jpg|thumb|[[Barack Obama]] ja [[Sauli Niinistö]], [[Oval Office]]ssa vuonna 2016]]
[[Tiedosto:Swetlana Alexijewitsch 2013 cropped.jpg|pienois|pysty=0.7|Kirjailija [[Svetlana Aleksijevitš]].]]
[[Tiedosto:Donald Trump official portrait.jpg|pienois|pysty=0.7|Donald Trump oli Yhdysvaltain presidentti 2017–2021.]]
[[Tiedosto:Greta Thunberg 4.jpg|pienois|pysty=0.7|[[Greta Thunberg]] ja [[koululakko ilmaston puolesta]].]]
* {{Yhdistyneiden kansakuntien lippu}} [[Ban Ki-moon]], YK:n pääsihteeri (2007–2016)
* {{Yhdistyneiden kansakuntien lippu}} [[António Guterres]], YK:n pääsihteeri (2016–)
* [[Tiedosto:Flag of Islamic State of Iraq.svg|20px]] [[Abu Bakr al-Baghdadi]], Irakiin ja Syyriaan julistetun islamilaisen kalifaatin kalifi
* {{Afganistanin lippu}} [[Hamid Karzai]], Afganistanin presidentti (2001–2014)
* {{Espanjan lippu}} [[José Luis Rodríguez Zapatero]], Espanjan pääministeri (2004–2011)
* {{Espanjan lippu}} [[Mariano Rajoy]], Espanjan pääministeri (2011–2018)
* {{Espanjan lippu}} [[Pedro Sánchez]], Espanjan pääministeri (2018–)
* {{Euroopan unionin lippu}} [[José Manuel Barroso]], Euroopan komission puheenjohtaja (2004–2014)
* {{Euroopan unionin lippu}} [[Jean-Claude Juncker]], Euroopan komission puheenjohtaja (2014–2019)
* {{Euroopan unionin lippu}} [[Ursula von der Leyen]], Euroopan komission puheenjohtaja (2019–)
* {{Iranin lippu}} [[Mahmud Ahmadinežad]], Iranin presidentti (2005–2013)
* {{Iranin lippu}} [[Hasan Ruhani]], Iranin presidentti (2013–)
* {{Israelin lippu}} [[Benjamin Netanjahu]], Israelin pääministeri (2009–2021)
* {{Italian lippu}} [[Silvio Berlusconi]], Italian pääministeri (2008–2011)
* {{Italian lippu}} [[Mario Monti]], Italian pääministeri (2011–2013)
* {{Italian lippu}} [[Matteo Renzi]], Italian pääministeri (2014–2016)
* {{Italian lippu}} [[Giuseppe Conte]], Italian pääministeri (2018–2021)
* {{Kiinan lippu}} [[Hu Jintao]], Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri (2003–2013)
* {{Kiinan lippu}} [[Xi Jinping]], Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri (2013–)
* {{Korean demokraattisen kansantasavallan lippu}} [[Kim Jong-il]], Pohjois-Korean johtaja (1994–2011)
* {{Korean demokraattisen kansantasavallan lippu}} [[Kim Jong-un]], Pohjois-Korean johtaja (2011–)
* {{Kuuban lippu}} [[Raúl Castro]], Kuuban presidentti (2008–2018)
* {{Libyan lippu}} [[Muammar Gaddafi]], Libyan diktaattori (1969–2011)
* {{Ranskan lippu}} [[Nicolas Sarkozy]], Ranskan presidentti (2007–2012)
* {{Ranskan lippu}} [[François Hollande]], Ranskan presidentti (2012–2017)
* {{Ranskan lippu}} [[Emmanuel Macron]], Ranskan presidentti (2017–)
* {{Ruotsin lippu}} [[Fredrik Reinfeldt]], Ruotsin pääministeri (2006–2014)
* {{Ruotsin lippu}} [[Stefan Löfven]], Ruotsin pääministeri (2014–2021)
* {{Saksan lippu}} [[Angela Merkel]], Saksan liittokansleri (2005–2021)
* {{Syyrian lippu}} [[Bašar al-Assad]], Syyrian presidentti (2000–)
* {{Vatikaanin lippu}} [[Benedictus XVI]], paavi (2005–2013)
* {{Vatikaanin lippu}} [[Franciscus (paavi)|Franciscus]], paavi (2013–)
* {{Venezuelan lippu}} [[Hugo Chávez]], Venezuelan presidentti (1999–2013)
* {{Venezuelan lippu}} [[Nicolás Maduro]], Venezuelan presidentti (2013–)
* {{Venäjän lippu}} [[Dmitri Medvedev]], Venäjän presidentti (2008–2012)
* {{Venäjän lippu}} [[Vladimir Putin]], Venäjän presidentti (2012–)
* {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[Elisabet II]], Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar (1952–2022)
* {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[Gordon Brown]], Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (2007–2010)
* {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[David Cameron]], Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (2010–2016)
* {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[Theresa May]], Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (2016–2019)
* {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[Boris Johnson]], Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (2019–2022)
* {{Yhdysvaltain lippu}} [[Barack Obama]], Yhdysvaltain presidentti (2009–2017)
* {{Yhdysvaltain lippu}} [[Donald Trump]], Yhdysvaltain presidentti (2017–2021)
* {{Pakistanin lippu}} [[Malala Yousafzai]], rauhanaktivisti
* {{Ruotsin lippu}} [[Greta Thunberg]], ilmastoaktivisti
* {{Yhdysvaltain lippu}} [[Edward Snowden]], tietovuotaja

== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="abortti">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008854889.html | Tekijä=Väntönen, Elina | Nimeke=Et ehkä uskoisi, mutta vastustan aborttia | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=12.6.2022 | Viitattu=12.6.2022}}</ref>
<ref name="Antroposeenin estetiikka">{{Verkkoviite | Osoite=https://mtsnet.wordpress.com/2017/06/15/antroposeenin-estetiikka/ | Tekijä=Mononen, Sini | Nimeke=Antroposeenin estetiikka | Julkaisu=Suomen musiikkitieteellisen seuran blogi | Ajankohta=15.6.2017 | Viitattu=5.6.2022}}</ref>
<ref name="attitudes">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.omaha.com/article/20120510/NEWS01/705109882 | Tekijä=Burbach, Christopher | Nimeke=Young people lead way in changing same sex marriage attitudes | Selite=arkistoitu sivu | Julkaisu=Omaha World-Herald | Ajankohta=10.5.2012 | Viitattu=18.5.2020 | Kieli={{en}} | arkisto=https://archive.is/20130131135042/http://www.omaha.com/article/20120510/NEWS01/705109882 | arkistoitu=31.1.2013 }}</ref>
<ref name="bail">{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/8656649.stm | Nimeke=Eurozone approves massive Greece bail-out | Julkaisu=BBC News | Ajankohta=2.5.2010 | Viitattu=11.2.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="bkt2010luku">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.tilastokeskus.fi/til/vtp/2019/vtp_2019_2020-03-16_tau_001_fi.html | Nimeke=Liitetaulukko 1. Bruttokansantuote (BKT) 1975–2019 | Julkaisu=Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito | Ajankohta=2019 | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=14.5.2020}}</ref>
<ref name="Etelä-Sudan">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/etela-sudan_juhlii_itsenaistymistaan/5388522 | Nimeke=Etelä-Sudan juhlii itsenäistymistään | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=8.7.2011 | Viitattu=11.2.2013}}</ref>
<ref name="Euro ja talous 2">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.eurojatalous.fi/fi/2016/1/miksi-suomi-ei-pysy-vertaistensa-vauhdissa/ | Tekijä=Mäki-Fränti, Petri & Vilmi, Lauri | Nimeke=Miksi Suomi ei pysy vertaistensa vauhdissa? | Julkaisu=Euro ja talous | Ajankohta=21.3.2016 | Julkaisija=Suomen pankki | Viitattu=15.10.2020}}</ref>
<ref name="European Social Survey">{{Verkkoviite | Osoite=https://sites.utu.fi/europeansocialsurvey/wp-content/uploads/sites/567/2020/06/SuomalaisetEuroopassa2_20_1.pdf | Tekijä=Ervasti, Heikki & Mustikkamaa, Sami | Nimeke=Asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan muuttuneet Suomessa hyväksyvämmiksi | Julkaisu=Suomalaiset Euroopassa | Julkaisija=Turun yliopisto | Ajankohta=2/2020 | Viitattu=17.9.2021 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
<ref name="globalisaatio">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kaantyyko-globalisaatiokehityksen-suunta/ | Tekijä=Taskinen, Kristian | Nimeke=Kääntyykö globalisaatiokehityksen suunta? | Ajankohta=8.4.2020 | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=25.10.2020}}</ref>
<ref name="higgs">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.telegraph.co.uk/news/science/large-hadron-collider/9374758/Higgs-boson-scientists-99.999-sure-God-Particle-has-been-found.html | Nimeke=Higgs boson: scientists 99.999% sure ’God Particle’ has been found | Julkaisu=Telegraph | Ajankohta=4.7.2012 | Selite=tilaajille | Viitattu=25.1.2013, päivitetty 17.4.2022 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006128279.html | Tekijä=Pajala, Mikko | Nimeke=Suomi julistautui ateistiseksi ja islam rantautui maahan – näin Suomen uskonnollisuus muuttui 2000-luvulla | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=2.6.2019 | Viitattu=7.4.2022}}</ref>
<ref name="hs venäjä">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000008946954.html | Tekijä=Pullinen, Jussi | Nimeke=Suomen eliitti sulki silmänsä nolosti todellisuudelta vuoden 2014 jälkeen | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=17.7.2022 | Viitattu=17.7.2022}}</ref>
<ref name="hs visio">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/visio/art-2000008867343.html | Tekijä=Haverinen, Patrik | Nimeke=Republikaanien epätoivo | Julkaisu=HS Visio, Helsingin Sanomat | Selite=tilaajille | Ajankohta=14.7.2022 | Viitattu=14.7.2022}}</ref>
<ref name="iPad">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.informationweek.com/storage/portable/ipad-is-top-selling-tech-gadget-ever/227700347 | Tekijä=McDougall, Paul | Nimeke=iPad Is Top Selling Tech Gadget Ever | Julkaisu=InformationWeek | Ajankohta=7.10.2010 | Viitattu=11.2.2013 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20130621165220/http://www.informationweek.com/storage/portable/ipad-is-top-selling-tech-gadget-ever/227700347 | arkistoitu=21.6.2013 }}</ref>
<ref name="irak">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/viimeiset_yhdysvaltojen_joukot_poistuivat_irakista/5469748 | Nimeke=Viimeiset Yhdysvaltojen joukot poistuivat Irakista | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=18.12.2011 | Viitattu=25.1.2013}}</ref>
<ref name="kasvissyonti">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005025231.html | Tekijä=Mansikkamäki, Sanna | Nimeke=Kasvissyönti on nyt suurin ruokatrendi – tulevaisuudessa kasvispäivän sijaan lihapäivä? | Julkaisu=Ilta-sanomat | Ajankohta=30.12.2016 | Viitattu=5.1.2018}}</ref>
<ref name="kirkkojakaupunki">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/tutkijan-mukaan-2010-luku-oli-kaannekohta-usko-jumalaan-romahti-ja-kristinusko-alkoi-nayttaa-nuorten-silmissa-vieraalta-osa-tyontekijoista-on-henkis-1#d1e3068a | Tekijä=Haikala, Topias | Nimeke=Tutkijan mukaan 2010-luku oli käännekohta: usko Jumalaan romahti, ja kristinusko alkoi näyttää nuorten silmissä vieraalta | Julkaisu=Kirkko ja kaupunki | Ajankohta=29.10.2020 | Viitattu=22.10.2021}}</ref>
<ref name="kloonaus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nature.com/news/human-stem-cells-created-by-cloning-1.12983 | Tekijä=Cyranoski, David | Nimeke=Human stem cells created by cloning | Julkaisu=Nature | Ajankohta=15.5.2013 | Viitattu=23.5.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="latimes">{{Verkkoviite | Osoite=http://latimesblogs.latimes.com/music_blog/2011/07/nielsen-soundscan-midyear-report-music-sales-retail-albums.html | Tekijä=Lewis, Randy | Nimeke=Nielsen SoundScan 2011 midyear report: Music sales up for a change | Julkaisu=Los Angeles Times | Ajankohta=6.7.2011 | Viitattu=18.5.2012 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="lemonde">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lemonde.fr/afrique/article/2013/03/23/centrafrique-les-rebelles-de-la-seleka-penetrent-dans-bangui_1853378_3212.html | Tekijä=Châtelot, Christophe | Nimeke=Centrafrique: les rebelles de la Séléka pénètrent dans Bangui | Julkaisu=Le Monde | Ajankohta=23.3.2013 | Viitattu=6.2.2014 | Kieli={{fr}} }}</ref>
<ref name="Leppänen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009034197.html | Tekijä=Leppänen, Mari | Nimeke=Ihminen unohtuu, kun taistelu sieluista kiihtyy | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=30.8.2022 | Viitattu=30.8.2022}}</ref>
<ref name="lämpimin">{{Verkkoviite | Tekijä=Lahti, Pauli | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9400644 | Nimeke=Nyt se on vahvistettu – 2016 oli historian lämpimin vuosi | Julkaisija=Yle uutiset | Viitattu=8.1.2018}}</ref>
<ref name="Maahanmuuttajat">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html | Nimeke=Maahanmuuttajat väestössä | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=20.10.2021 | arkisto=https://web.archive.org/web/20211029174613/https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html | arkistoitu=29.10.2021 }}</ref>
<ref name="Maailma muuttui">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11135286 | Tekijä=Karismo, Anna & Heima, Timo-Pekka | Nimeke=Maailma muuttui 2010-luvulla ehkä enemmän kuin koskaan – Digijätit, ilmastonmuutos ja nationalismi pirstovat myös ensi vuosikymmentä | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=31.12.2019 | Viitattu=14.10.2020}}</ref>
<ref name="maga">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008615321.html | Tekijä=Väntönen, Elina | Nimeke=Trumpin ja Jumalan puolesta | Selite=tilaajille | Julkaisu=Helsingin Sanomat, HS Viikko | Ajankohta=21.8.2022 | Viitattu=30.8.2022}}</ref>
<ref name="marieclaire">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.marieclaire.com/culture/g30188667/biggest-pop-culture-moments-of-the-2010s/ | Tekijä=McNally, Danielle & Rodriguez, Bianca | Nimeke=The 50 Biggest, Most Influential, Most Unforgettable Pop Culture Moments of the 2010s | Julkaisu=Marie Claire | Ajankohta=23.12.2019 | Viitattu=14.2.2022 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Merkel">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12481597 | Tekijä=Turtiainen, Suvi | Nimeke=Kirjeenvaihtajan analyysi: Merkel astui julkisuuteen puolustamaan Venäjä-politiikkaansa – ja paljasti samalla pari asiaa Putinista | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=9.6.2022 | Viitattu=9.6.2022}}</ref>
<ref name="muistetut ilmiöt">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.satakunnankansa.fi/a/7b751aa5-4025-477e-b005-07370e713c52 | Tekijä=Valkama, Vanessa | Nimeke=Näistä ilmiöistä päättyvä 2010-luku muistetaan – some vei yksityisyyden, valeuutiset hämäsivät ja ilmastonmuutos ahdisti | Julkaisu=Satakunnan kansa | Ajankohta=30.12.2019 | Viitattu=14.10.2020 | arkisto=https://web.archive.org/web/20201015153732/https://www.satakunnankansa.fi/a/7b751aa5-4025-477e-b005-07370e713c52 | arkistoitu=15.10.2020 }}</ref>
<ref name="Nato">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000008791986.html | Tekijä=Pesonen, Hannu | Nimeke=Putin pelasti Naton | Julkaisu=Tiede | Ajankohta=7/2022 | Viitattu=8.9.2022}}</ref>
<ref name="NBC">{{Verkkoviite | Osoite=http://worldnews.nbcnews.com/_news/2013/07/27/19699629-homosexual-propaganda-law-signals-latest-russian-crackdown | Nimeke=Homosexual propaganda law signals latest Russian crackdown | Julkaisu=NBC | Ajankohta=20.12.2013 | Viitattu=18.5.2020 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Nokia">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nokialla-tyontekijoita-enaa-alle-neljannes-huippuvuosista/30902275-cf49-3cb5-b01e-8371391e1f8b | Tekijä=Lukkari, Jukka | Nimeke=Nokialla työntekijöitä enää alle neljännes huippuvuosista | Julkaisu=Kauppalehti | Ajankohta=4.5.2017 | Viitattu=20.10.2021}}</ref>
<ref name="Nokia myytiin">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-7207273 | Tekijä=Länkinen, Tiina | Nimeke=Nokian matkapuhelinten myynti Microsoftille päätökseen | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=25.4.2014 | Viitattu=20.10.2021}}</ref>
<ref name="Osama">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011050213643445_ul.shtml | Nimeke=USA:n presidentti Barack Obama vahvistaa: Osama bin Laden on kuollut | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=2.5.2011 | Viitattu=25.1.2013}}</ref>
<ref name="Pew">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.people-press.org/2013/03/20/growing-support-for-gay-marriage-changed-minds-and-changing-demographics | Nimeke=Growing Support for Gay Marriage: Changed Minds and Changing Demographics | Julkaisija=Pew Research Center | Ajankohta=2013 | Viitattu=18.5.2020 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="poliittinen talous">{{Verkkoviite | Osoite=https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/100700 | Tekijä=Sorsa, Ville-Pekka | Nimeke=Suomen poliittinen talous vuonna 2020 | Julkaisu=Poliittinen talous | Ajankohta=21.12.2020 | Viitattu=22.10.2021}}</ref>
<ref name="populismin vuosikymmen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.suomenmaa.fi/uutiset/populismin-valheen-ja-trollauksen-vuosikymmen-jatti-syvan-jaljen-2010-luku-toi-epavakautta-ja-vastakkainasettelua-politiikkaan/ | Tekijä=Pohjolainen, Pekka | Nimeke=Populismin, valheen ja trollauksen vuosikymmen jätti syvän jäljen | Julkaisu=Suomenmaa | Ajankohta=31.12.2019 | Viitattu=14.10.2020}}</ref>
<ref name="posthumanismi">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.uniarts.fi/artikkelit/ilmiot/ihmisen-jalkeen-ekologinen-kriisi-on-nostanut-suhteemme-muuhun-elavaan-seka-tieteen-etta-taiteen-aiheeksi/ | Tekijä=Pernu, Ilkka | Nimeke=Ihmisen jälkeen: Ekologinen kriisi on nostanut suhteemme muuhun elävään sekä tieteen että taiteen aiheeksi | Julkaisija=Taideyliopisto | Ajankohta=31.3.2018 | Viitattu=5.6.2022}}</ref>
<ref name="pride2018">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10282658 | Tekijä=Heima, Timo-Pekka | Nimeke=Helsingin Pride-kulkueessa jopa 100 000 ihmistä | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=30.6.2018 | Viitattu=27.6.2022}}</ref>
<ref name="puheenaiheet">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006352121.html | Tekijä=Riihinen, Eleonoora & Typpö, Juha & Miikkulainen, Aino | Nimeke=Totuudenjälkeinen aika, kulttuurinen omiminen ja influensserit – Nämä ovat 2010-luvun kymmenen suurta puheenaihetta | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=23.12.2019 | Viitattu=21.10.2021}}</ref>
<ref name="rakennemuutos">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/suomen-rakennemuutos-alueiden-nakokulmasta/ | Tekijä=Kivistö, Jarkko | Nimeke=Suomen rakennemuutos alueiden näkökulmasta | Julkaisu=Euro ja talous | Ajankohta=30.11.2016 | Julkaisija=Suomen pankki | Viitattu=17.10.2021}}</ref>
<ref name="Reynolds">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.theguardian.com/culture/2019/dec/28/overload-ambush-and-isolation-the-decade-that-warped-popular-culture-simon-reynolds | Tekijä=Reynolds, Simon | Nimeke=’Streaming has killed the mainstream’: the decade that broke popular culture | Julkaisu=The Guardian | Ajankohta=28.12.2019 | Viitattu=14.2.2022 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="rolling">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.rollingstone.com/music/news/the-rock-of-boston-wbcn-falls-victim-to-rock-radio-decline-20090716 | Nimeke=”The Rock of Boston” WBCN Falls Victim to Rock Radio Decline | Julkaisu=Rolling Stone | Viitattu=18.5.2020 | Kieli={{en}} }}</ref>
<ref name="Rotkirch">{{Kirjaviite | Tekijä=Rotkirch, Anna | Nimeke=Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä. Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle | Sivu=65 | Selite=Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Valtioneuvoston kanslia | Vuosi=2021 | Isbn=978-952-383-073-8 | www=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162920/VNK_2021_2.pdf?sequence=17 | www-teksti=Verkkojulkaisu | Viitattu=11.10.2021 | Tiedostomuoto=PDF }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
<ref name="sateenkaarihistoria">{{Verkkoviite | Osoite=https://seta.fi/ihmisoikeudet/sateenkaarihistoria-suomessa/ | Nimeke=Sateenkaarihistoria Suomessa | Julkaisija=Seta | Viitattu=20.10.2021}}</ref>
<ref name="someraivon vuosikymmen">{{Verkkoviite | Osoite=https://lvs.fi/2020/01/08/2010-luku-oli-someraivon-vuosikymmen-uuden-vuosikymmen-trendina-on-mukavuus/#172e9421 | Tekijä=Pusa, Karl | Nimeke=2010-luku oli someraivon vuosikymmen | Julkaisu=Lempäälän-Vesilahden sanomat | Ajankohta=8.1.2020 | Viitattu=15.10.2020}}</ref>
<ref name="somevaikuttajat">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10925043 | Nimeke=Suomen merkittävimmät somevaikuttajat laitettiin järjestykseen | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=16.8.2019 | Viitattu=15.10.2020}}</ref>
<ref name="suurimmat käänteet">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11121138 | Tekijä=Niinistö, Meeri & Kangasvieri, Fanni | Nimeke=Googlatuin nimi 2010-luvulla oli Harry Potter – testaa, muistatko 2010-luvun suurimmat käänteet | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=31.12.2019 | Viitattu=14.10.2020}}</ref>
<ref name="sverigesradio">{{Verkkoviite | Osoite=https://sverigesradio.se/gruppsida.aspx?grupp=33619 | Tekijä=Valkama, Vanessa | Nimeke=2010-luvun suuret ilmiöt | Julkaisija=Sveriges Radio Finska | Ajankohta=30.12.2019 | Viitattu=14.10.2020}}</ref>
<ref name="sääilmiöt">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008339334.html | Tekijä=Korkee, Elina | Nimeke=Nyt syntyvät suomalaiset eivät välttämättä aikuisina puhu harvinaisista hellekesistä – ”Poikkeukselliset sääilmiöt muuttuvat harvinaisiksi ja harvinaiset tyypillisiksi” | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=17.10.2021 | Viitattu=21.10.2021}}</ref>
<ref name="talouskasvu">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/06/talouskasvu-on-tavoittanut-lahes-kaikki-ikaryhmat-ja-maakunnat | Nimeke=Talouskasvu on tavoittanut lähes kaikki ikäryhmät ja maakunnat | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Ajankohta=10.6.2020 | Viitattu=15.10.2020 | arkisto=https://web.archive.org/web/20200714005819/https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/06/talouskasvu-on-tavoittanut-lahes-kaikki-ikaryhmat-ja-maakunnat | arkistoitu=14.7.2020 }}</ref>
<ref name="telia">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.telia.fi/artikkelit/artikkeli/Vuorisen-vuosikymmen-newsroom | Tekijä=Kaijärvi, Janne | Nimeke=Vuorisen vuosikymmen – Näin digimaailma muuttuu 2020-luvulla | Julkaisija=Telia | Ajankohta=31.12.2019 | Viitattu=15.10.2020}}</ref>
<ref name="tivi">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.tivi.fi/uutiset/mikko-hypponen-venajasta-tulee-kehitysmaa/b7553bd8-99fb-4b12-9ecb-6a87c61599c6 | Tekijä=Kallio, Antti | Nimeke=Mikko Hyppönen: Venäjästä tulee kehitysmaa | Julkaisu=Tivi | Ajankohta=27.4.2022 | Viitattu=28.4.2022}}</ref>
<ref name="tuotanto">{{Verkkoviite | Osoite=https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/tuotanto/ | Nimeke=Tietoa taloudesta: Tuotanto | Julkaisija=Elinkeinoelämän keskusliitto | Arkisto=https://web.archive.org/web/20211024174134/https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/tuotanto/ | Viitattu=24.10.2021}}</ref>
<ref name="työllisyys 2019">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.stat.fi/til/tyti/2019/12/tyti_2019_12_2020-01-24_tie_001_fi.html | Nimeke=Työllisyys kasvoi vuoden takaiseen verrattuna | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=24.1.2020 | Viitattu=15.10.2021}}</ref>
<ref name="työttömyys 2015">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2015/13/tyti_2015_13_2016-04-12_tie_001_fi.html | Nimeke=Työttömyys kasvoi vuonna 2015 | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=12.4.2016 | Viitattu=20.10.2021}}</ref>
<ref name="Ukraina">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tyypillinen-kgb-n-temppu-ukrainalaisprofessorin-mukaan-lantinen-maailma-ei-ota-historiaa-tarpeeksi-vakavissaan/8423036#gs.36tc16 | Nimeke=”Tyypillinen KGB:n temppu” – ukrainalaisprofessorin mukaan läntinen maailma ei ota historiaa tarpeeksi vakavissaan | Julkaisu=MTV uutiset | Ajankohta=10.5.2022 | Viitattu=9.6.2022}}</ref>
<ref name="Ulkomaalaistaustaiset">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html | Nimeke=Ulkomaalaistaustaiset | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=20.10.2021 | arkisto=https://web.archive.org/web/20210415235308/https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html | arkistoitu=15.4.2021 }}</ref>
<ref name="ulkomaankauppa">{{Verkkoviite | Osoite=https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/ | Nimeke=Tietoa taloudesta: Ulkomaankauppa | Julkaisija=Elinkeinoelämän keskusliitto | Arkisto=https://web.archive.org/web/20211024175528/https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/ | Viitattu=24.10.2021}}</ref>
<ref name="uskonnon-merkitys">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uskonnon-merkitys-on-heikentynyt-suomessa-merkittavasti-erityisesti-naisten-kohdalla-kehitys-jyrkkaa/7970904#gs.e3vvtl | Nimeke=Harvempi kuin joka viides nuorista suomalaisista pitää uskontoa tärkeänä | Julkaisu=MTV uutiset | Ajankohta=31.10.2020 | Viitattu=25.10.2021}}</ref>
<ref name="Varjus">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006358824.html | Tekijä=Varjus, Seppo | Nimeke=Näistä asioista 2010-luku muistetaan – katso vuosikymmenen tärkeimmät uutiset | Julkaisu=Ilta-sanomat | Ajankohta=31.12.2019 | Viitattu=31.7.2022}}</ref>
<ref name="Venäjä">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/alussa-oli-kaaos-johon-vladimir-putin-toi-jarjestyksen-venajan-johto-sepittaa-tarinaa-jolla-se-perustelee-krimin-valloitusta | Tekijä=Haikala, Topias | Nimeke=Alussa oli kaaos, johon Vladimir Putin toi järjestyksen – Venäjän johto sepittää tarinaa, jolla se perustelee Krimin valloitusta | Julkaisu=Yliopisto | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Ajankohta=5.11.2021 | Viitattu=23.2.2022}}</ref>
<ref name="väkiluku 2016">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9248905 | Tekijä=Frilander, Jenni | Nimeke=Meitä on nyt 5,5 miljoonaa | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=25.10.2016 | Viitattu=14.11.2020}}</ref>
<ref name="valtionvelka">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/#172a3142 | Nimeke=Valtionvelka Suomessa | Julkaisija=Veronmaksajain keskusliitto | Ajankohta=Päivitetty 18.2.2021 | Viitattu=17.10.2021}}</ref>
<ref name="yleinternet">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/internetiin_paasee_kolmannes_kannykka_loytyy_lahes_jokaiselta/6331771 | Nimeke=Internetiin pääsee kolmannes, kännykkä löytyy lähes jokaiselta | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=11.10.2012 | Viitattu=11.2.2013}}</ref>
<ref name="internetworldstats">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.internetworldstats.com/stats.htm | Nimeke=World Internet Users and Population Stats | Julkaisu=Internet World Stats | Ajankohta=2012 | Viitattu=11.2.2013 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20110623200007/http://www.internetworldstats.com/stats.htm | arkistoitu=23.6.2011 }}</ref>
<ref name="älypuhelimet">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20150901000000*/http://www.itviikko.fi/uutiset/2011/09/08/idc-lypuhelimet-ohittivat-peruspuhelimet-euroopassa/201112669/7 | Tekijä=Pitkänen, Perttu | Nimeke=IDC: Älypuhelimet ohittivat peruspuhelimet Euroopassa | Julkaisu=IT-viikko | Ajankohta=8.9.2011 | Selite=Internet Archive | Viitattu=11.6.2022}}</ref>
}}

== Aiheesta muualla==
{{Commons-rivi|Category:2010s|2010-luku}}
* [http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/2010 2010-luku]. Ylen Elävä arkisto. 

[[Luokka:2010-luku|*]]