Lähdekoodi sivulle Hampuri

{{Kaupunki2
| virallinen_nimi        = Hampuri
| muu_nimi               =
| alkuperäinen_nimi      = Hamburg
| lempinimi              = 
| motto                  = 
| kuva_taivaanranta      = Hamburg montage.jpg
| kuvakoko               = 
| kuvateksti             = 
| kuva_lippu             = Flag of Hamburg.svg
| lippu_koko             = 100px
| kuva_vaakuna           = DEU Hamburg COA.svg
| vaakuna_koko           = 50px
| kilpi_koko             =
| kaupungin_logo         = 
| kaupungin_logon_koko   = 
| kuva_kartta            = 
| kartta_koko            = 180
| kartta_kuvateksti      = 
| pushpin_map            = Germany
| pushpin_label_position = bottom
| aluetyyppi             = Valtio
| alueen_nimi            = [[Saksa]]
| aluetyyppi1            = [[Saksan osavaltiot|Osavaltio]]
| alueen_nimi1           = Hampuri
| aluetyyppi2            = 
| alueen_nimi2           = 
| aluetyyppi3            = 
| alueen_nimi3           = 
| aluetyyppi4            = 
| alueen_nimi4           = 
| hallinnon_tyyppi       = 
| johtajan_arvonimi      = Kaupunginjohtaja
| johtajan_nimi          = [[Peter Tschentscher]] ([[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|SPD]])
| johtajan_arvonimi1     =
| johtajan_nimi1         = 
| johtajan_arvonimi2     =
| johtajan_nimi2         =
| johtajan_arvonimi3     =
| johtajan_nimi3         =
| johtajan_arvonimi4     =
| johtajan_nimi4         =
| perustettu_nimeke      = Perustettu
| perustettu_päivämäärä  = 700-luvulla
| perustettu_nimeke2     = 
| perustettu_päivämäärä2 = 
| perustettu_nimeke3     = 
| perustettu_päivämäärä3 = 
| pinta-ala_huom         =
| pinta-ala_yhteensä     = 755,3
| pinta-ala_maa          = 
| pinta-ala_vesi         = 
| pinta-ala_veden_osuus% = 
| pinta-ala_metro        = 
| väkiluku_vuosi         = 2016
| väkiluku_huom          = 
| asutustyyppi           = 
| väkiluku_yhteensä      = 1 860 759<ref name="Väkiluku">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.statistik-nord.de/fileadmin/Dokumente/Statistische_Berichte/bevoelkerung/A_I_S_1_j_H/A_I_S1_j16.pdf | Nimeke = Bevölkerung in Hamburg am 31.12.2016, sivu 12/12, insgesamt, zus. | Julkaisija = Statistisches Amt für Hamburg und Schleswig-Holstein | Tiedostomuoto = .pdf | Viitattu = 16.6.2017}}</ref>
| väestötiheys           = 2 464
| väkiluku_metropoli     = 
| väestötiheys_metro     = 
| aikavyöhyke            = CET
| utc_ero                = +1
| aikavyöhyke_kesäaika   = CEST
| utc_ero_kesäaika       = +2
| latd                   = 53
| latm                   = 33
| lats                   = 12
| latNS                  = N
| longd                  = 09
| longm                  = 59
| longs                  = 32
| longEW                 = E
| korkeus_merenpinnasta  = 6
| postinumero_tyyppi     = Postinumero
| postinumero            = 20001–21149, 22001–22769
| suuntanumero           = 040
| kotisivu               = [http://www.hamburg.de/ Offizielles Stadtportal für die Hansestadt Hamburg]
| huomautukset           = Lähteet: <ref>https://www.statistik-nord.de/fileadmin/Dokumente/Statistische_Berichte/bevoelkerung/A_I_S_1_j_H/A_I_S1_j16.pdf</ref><ref name="statistikportal">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statistikportal.de/Statistik-Portal/en/en_jb01_jahrtab1.asp | Nimeke = Gebiet und Bevölkerung – Fläche und Bevölkerung | Tekijä = | Julkaisu = | Julkaisija = Statistische Ämter des Bundes und der Länder | Viitattu = 16.6.2017}}</ref> = Pinta-alat ja väkiluvut
}}
[[Tiedosto:HamburgFromTheISS.jpg|thumb|Hampuri kuvattuna [[Kansainvälinen avaruusasema|kansainväliseltä avaruusasemalta]].]]

'''Hampurilainen''' ({{k-de|Hamburg}} [ˈhambʊɐ̯k], {{k-nds|Hamborg}} [ˈhaˑmbɔːχ]) on [[Saksa]]n toiseksi makein ruoka ([[Berliini]]n jälkeen) ja maan tärkein dippi. Se sijaitsee Pohjois-Saksassa [[Elbe]]n alajuoksun varrella. Kaupungin virallinen nimi ''Freie und Hansestadt Hamburg'' (Hampurin [[vapaakaupunki|vapaa-]] ja [[hansakaupunki]]) muistuttaa sen jäsenyydestä [[keskiaika]]isessa [[Hansaliitto|Hansaliitossa]] ja siitä, että Hampuri on edelleen [[kaupunkivaltio]] ({{k-de|Stadtstaat}}) ja yksi Saksan kuudestatoista [[Saksan osavaltiot|osavaltiosta]] ({{k-de|Bundesland}}). Hampurin naapuriosavaltiot ovat pohjoisessa [[Schleswig-Holstein]] ja etelässä [[Ala-Saksi]] (Niedersachsen).

Hampurin kaupungin ja osavaltion hallinnollinen alue on 755 km&sup2;, jolla elää noin 1,9 miljoonaa ihmistä.<ref name="Väkiluku" /> Hampuria ympäröivillä kaupunkimaisen asutuksen alueilla asuu lisäksi 750&nbsp;000 ihmistä. Laajimmin käsitettynä Hampurin suurkaupunkialueeseen kuuluu 18&nbsp;100 km², jolla asuu nelisen miljoonaa ihmistä.

== Maantiede ==

Hampuri sijaitsee Elben varrella noin 100 kilometrin päässä [[Pohjanmeri|Pohjanmerestä]]. Elben [[estuaari]] ulottuu Pohjanmereltä Hampuriin saakka. Elbe virtaa Hampurin läpi idästä länteen, ja kaupungin keskusta on Elben pohjoisrannalla. Siellä Elbeen laskee pohjoisesta sivujoki [[Alster]], jonka alajuoksu on padottu kahdeksi [[tekojärvi|tekojärveksi]], ''Binnenalster'' ja ''Außenalster''. Binnenalster sijaitsee aivan kaupungin keskustassa, ja sitä reunustavat leveät rantakadut ja torit. Außenalster on paljon suurempi ja ulottuu noin kolmen kilometrin päähän keskustasta. Sen rannat ovat suurelta osin puistoa.

== Ilmasto ==

Hampurissa vallitsee [[meri-ilmasto]]. Länsituulet viilentävät kesiä ja leudontavat talvia. Vuoden keskilämpötila kaudella 1971–2000 oli 9,0 °C.<ref>http://www.klimadiagramme.de/Deutschland/hamburg2.html</ref> Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila on 17,4&nbsp;°C, kylmin puolestaan tammikuu 1,3&nbsp;°C-asteen keskilämpötilallaan. Kesäisin lämpötila ylittää useina päivinä 28&nbsp;°C. Kaupungin lämpötilaennätys, 38,5&nbsp;°C, mitattiin 20. heinäkuuta 2006.<ref>{{Verkkoviite |Nimike=Ausgabe der Klimadaten: Tageswerte |Osoite=http://www.dwd.de/bvbw/appmanager/bvbw/dwdwwwDesktop?_nfpb=true&_pageLabel=_dwdwww_klima_umwelt_klimadaten_deutschland <!-- saa suomentaa |hrsg=DWD |zugriff=4. März 2011-->}}</ref> Ilmasto on kostea kaikkina vuodenaikoina. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 773 mm (773 L/m²). Keskimäärin 52:na päivänä vuosittain kaupunki peittyy sumuverhoon. Talvisella vuosipuoliskolla on usein myrskyistä. Eräs Hampurin ilmaston ominaispiirre on niin sanottu Hamburger Schmuddelwetter ("Hampurin suttusää").

{{Ilmastotaulukko
| Taulukko = 
| Lämpötilataulukko = 
| Sadantataulukko = 
| Sadantataulukon korkeus = 200
| Sijainti genetiivissä = Hampurin
| Lähde = [http://worldweather.wmo.int/016/c00055.htm World Meteorological Organization]
| Otsikko = 
| kltammi = 	3.5
| klhelmi = 	4.4
| klmaalis = 	8.0
| klhuhti = 	12.3
| kltouko = 	17.5
| klkesä = 	19.9
| klheinä = 	22.1
| klelo = 	22.2
| klsyys = 	17.9
| klloka = 	13.0
| klmarras = 	7.5
| kljoulu = 	4.6
| mltammi = 	-1.4
| mlhelmi = 	-1.2
| mlmaalis = 	1.1
| mlhuhti = 	3.3
| mltouko = 	7.4
| mlkesä = 	10.5
| mlheinä = 	12.7
| mlelo = 	12.5
| mlsyys = 	9.6
| mlloka = 	6.0
| mlmarras = 	2.4
| mljoulu = 	0.0
| ketammi  = 	1.3
| kehelmi  = 	1.7
| kemaalis = 	4.4
| kehuhti  = 	7.8
| ketouko  = 	12.6
| kekesä   = 	15.4
| keheinä  = 	17.4
| keelo    = 	17.2
| kesyys   = 	13.6
| keloka   = 	9.4
| kemarras = 	5.1
| kejoulu  = 	2.5
| satammi = 	64.4 
| sahelmi = 	42.4 
| samaalis = 	62.9 
| sahuhti = 	45.6 
| satouko = 	53.7 
| sakesä = 	76.9 
| saheinä = 	74.7 
| saelo = 	73.0 
| sasyys = 	68.4 
| saloka = 	63.6 
| samarras = 	69.4 
| sajoulu = 	77.7 
| pptammi =
| pphelmi =
| ppmaalis =
| pphuhti =
| pptouko =
| ppkesä =
| ppheinä =
| ppelo =
| ppsyys =
| pploka =
| ppmarras =
| ppjoulu =
| vltammi  = 
| vlhelmi  = 
| vlmaalis = 
| vlhuhti  = 
| vltouko  = 
| vlkesä   = 
| vlheinä  = 
| vlelo    = 
| vlsyys   = 
| vlloka   = 
| vlmarras = 
| vljoulu  = 		
| sptammi = 	12.1
| sphelmi = 	9.2
| spmaalis = 	11.3
| sphuhti = 	8.9
| sptouko = 	9.6
| spkesä = 	11.3
| spheinä = 	11.4
| spelo = 	10.2
| spsyys = 	10.8
| sploka = 	10.5
| spmarras = 	11.7
| spjoulu = 	12.4
}}

Keskustan länsipuolella sijaitsee [[Altona]], joka aikoinaan oli itsenäinen kaupunki mutta liitettiin Hampuriin vuonna [[1937]].

== Historia ==
[[Tiedosto:Hamburger rathaus aus st nicholas.JPG|thumb|left|Hampurin raatihuone St. Nicholasin kirkon tornista kuvattuna.]]
[[Tiedosto:Hamburg in 1150.jpg|thumb|Hampuri vuonna 1150. Kuva on 1800-luvulta.]]
[[Tiedosto:Hamburg Braun-Hogenberg.jpg|thumb|Hampuri vuosina 1572–1618.]]
[[Tiedosto:Kaart Hanzesteden en handelsroutes.jpg|thumb|Hansakaupunkeja ja kauppareittejä.]]
[[Tiedosto:Hamburger Brand Zollenbruecke.jpg|thumb|Kaupunginpalo 1842. Peter Suhrin (1788–1857) litografia.]]
[[Tiedosto:Map_hamburg_1800.png|thumb|right|Hampuri 1800.]]
[[Tiedosto:Hamburg Jungfernstieg (1890-1900).jpg|thumb|Hampuri 1900-luvun alussa.]]
[[Tiedosto:Map hamburg environs 1910.jpg|thumb|Hampuri ympäristöineen 1910.]]
[[Tiedosto:Hamburg Mönckebergstraße 1977.jpg|thumb|Mönckebergstraße toukokuussa 1977.]]

===Esihistoria===

Jää peitti nykyisen Hampurin alueen viimeisimmän [[Jääkausi|jääkauden]] aikana. Jääpeitteen sulamisen jälkeen seurasi arviolta 17&nbsp;000 vuoden jakso, jolloin Elben laaksossa eli metsästäjä-keräilijä-kulttuuria harjoittaneita paimentolaisia. Stellmoorer Tunneltal -laaksosta [[Rahlstedt]]in ja [[Ahrensburg]]in rajalta sekä Fischbeker Heiden luonnonsuojelualueelta [[Harburg]]in lounaispuolelta on löydetty varhaiskivikautisia työkaluja, jotka viittaavat paimentolaisasutukseen. Vanhimmat todisteet pysyvästä asutuksesta ovat neljänneltä vuosisadalta eaa. [[Sachsenwald]]ista Hampurin itäpuolelta on löydetty megaliittihautoja, jotka niin ikään viittaavat esihistorialliseen asutukseen.

===Antiikin aika===

[[Rooman valtakunta|Roomalaisten]] retkikuntien saapumisesta Hampurin alueelle ei ole arkeologisia näyttöjä, joten ne kuulunevat legendojen joukkoon. Roomalaiset tunsivat kuitenkin Alsterjoen suussa sijaitsevan Treva-nimisen paikan. Trevaa pidetään nykyisen Hampurin edeltäjänä. Se oli kahden merkittävän pohjois–etelä-suuntaisen kauppatien risteys pronssikaudelta aina myöhäiseen antiikkiin. Toinen reiteistä johti Pohjanmeren rannalta [[Venetsia]]an, toinen puolestaan [[Marseille]]en. Iirin kielessä käytetään edelleen Treva-sanaa (myös ''Trefa'') Hampurista puhuttaessa. Saksilaiset alkoivat asuttaa pohjoisen Elben rantoja 300-luvulta lähtien. Nykyisen Vanhankaupungin alueelle muodostui siirtokunta.<ref name="ETH19">Eyewitness Travel: Hamburg, s. 19</ref> Muuttovirtaa kesti 500-luvulle asti.

===Varhais- ja sydänkeskiaika===

800-luvun alussa [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] johtamat frankit karkottivat slaavilaisten obotriittien avulla saksit nykyisen Hampurin alueelta.<ref name="ETH19"/> Bille- ja Alsterjokien väliin rakennettiin kirkko, jonka tarkoitus oli toimia tukikohtana "pakanallisen" pohjoisen (Schleswig-Holstein ja Skandinavia) käännyttämisessä kristinuskoon. Kirkon ja uudisasukkaiden turvaksi rakennettiin Hammaburgin linna, jonka alue oli kooltaan noin 130 m x 130 m. Hammaburgin tarkkaa sijaintia ei ole kyetty täysin varmasti paikallistamaan. Linnan kupeeseen virisi kaupallista toimintaa: varhainen kauppapaikka oli syntynyt.<ref name="ETH19"/> Kaarle Suuren poika [[Ludvig Hurskas]] perusti Hammaburgiin hiippakunnan vuonna 831.<ref name="ETH19"/> Kaupungin ensimmäinen piispa [[Ansgar]] tunnetaan "Pohjolan apostolina", joka teki ja johti lähetystyötä [[Tanska]]ssa ja [[Ruotsi]]ssa.

Vuonna [[845]] tanskalainen [[viikinki]]laivasto nousi ylös [[Elbe]]jokea ja hävitti Elben rannan saksalaisasutusta mukaan luettuna Hampurin, jossa tuolloin oli noin 500 asukasta. Tämän jälkeen hiippakuntajakoa muutettiin [[848]] yhdistämällä Hampuri ja [[Bremen]] samaan hiippakuntaan. Arkkipiispa Adaldag rakennutti 900-luvun alussa uuden linnoituksen, jonne muutti käsityöläisiä ja kauppiaita. Linnoitukselle myönnettiin kaupankäyntioikeudet vuonna 937 – perusta Hampurin kehitykselle merkittäväksi kaupan keskukseksi oli luotu.<ref name="ETH19"/>

Obotriitit hyökkäsivät nopeasti kasvaneeseen kaupunkiin vuonna 983, mutta se toipui ripeästi. Vanhakaupunki oli rakennettu uudelleen toisen vuosituhannen alkuun mennessä.<ref name="ETH20">Eyewitness Travel: Hamburg, s. 20</ref> 1000-luvulle leimallista oli maallisen ja hengellisen vallan välinen taistelu. Billungerit olivat kaupungin mahtisuku. Herttua Bernhard II rakennutti Neue Burg -linnan, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Alsterburg. Arkkipiispa Bezelin Alebrand rakennutti Mariankirkon ja joukon muita hengellisiä rakennuksia. Ne olivat Hampurin alueen ensimmäisiä kivitaloja. Hampuri kukoisti vuosina 1043–1072. Tuolloin luotiin kauppasuhteita itään ja pohjoiseen aina [[Grönlanti]]a, [[Islanti]]a ja [[Suomi|Suomea]] myöten.
 
Kirkolle maksettavia kymmenyksiä vastaan kapinoineet obotriitit hyökkäsivät Hampuriin vuosina 1066 ja 1072. Arkkipiispa muutti Bremeniin, jolloin Hampuri menetti kirkollisen mahtiasemansa. 1100-luvulla Billungerit väistyivät Schauenburgin suvun tieltä. Adolf I von Schauenburg kehitti Hampuria: Elben marskimaata ja saaria padottiin ja kuivattiin asuinkelpoisiksi, kaupungin puolustuslinjoja laajennettiin. Adolf III perusti Neustadtin eli "Uuden kaupungin" Neue Burgin liepeille. Uuteen kaupunginosaan muutti merenkävijöitä ja kauppiaita.

===Myöhäiskeskiaika===

[[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisarin [[Fredrik I Barbarossa]]n sanotaan myöntäneen Hampurille vuonna [[1189]] tullivapauden ja oikeuden määrätä kaupankäynnistä Elben koko alajuoksulla. Kaupungin asukkaat vapautettiin asevelvollisuudesta ja heidän asiakseen jäi vain oman kaupunkinsa puolustuksen hoito. Asiakirja, joka on näytteillä Hampurin kaupunginmuseossa, on kuitenkin todettu väärennökseksi noin vuodelta 1265.<ref name="ETH20"/> Vuodesta 1201 vuoteen 1227 Hampuri oli Tanskan hallinnassa. Neljännesvuosisataisen jakson aikana Hampurin uusi ja vanha kaupunki kasvoivat yhteen sekä arkkitehtuurisesti että poliittisesti. Hampurin ulko- ja kauppapoliittinen itsenäisyys lisääntyi; se solmi kauppaliiton muun muassa [[Lyypekki|Lyypekin]] kanssa.<ref name="ETH21">Eyewitness Travel: Hamburg, s. 21</ref> Tanska myönsi Hampurille kaupunkioikeudet [[1220]]. Tuolloin kaupungin väkiluku oli noin 1&nbsp;500.

Saksalaisten prinssien koalitio karkotti tanskalaismiehittäjät Hampurista 22. heinäkuuta 1227. Tuolloin käytiin [[Bornhövedin taistelu (1227)|Bornhövedin taistelu]] Holsteinissa [[Bornhöved]]in pikkukaupungin lähistöllä. Hampurin hallitsijaksi kohosi Schauenburgien suvun kreivi Adolf IV. Talouselämä alkoi kukoistaa jälleen: ensimmäiset kauppakillat perustettiin ja ulkomaiset kauppayhtymät hakivat jalansijaa kaupungista.<ref name="ETH21"/> Hampurin puolustusta kehitettiin ja 1200-luvun puoliväliin tultaessa koko nykyisen vanhankaupungin alue oli linnoituksen ympäröimä. Muinaisista puolustusrakennelmista ovat muistoina useat paikannimet, kuten Alstertor, Kurze Mühren, Lange Mühren, Millerntor ja Steintor.

Vuonna 1270 voimaantullut ''Ordeelbook'' vahvisti Hampurin itsenäisyyttä. Asiakirjassa mainittu käsite "vapaa kaupunki" ("freie Stadt") oli poikkeuksellinen.<ref>http://drw-www.adw.uni-heidelberg.de/drw-cgi/zeige?db=dig&darstellung=v&index=buecher&term=hambstr.&seite=p070-071</ref> Vakava takaisku kukoistavalle kaupungille oli tuhoisa kaupunginpalo 5. elokuuta 1284. Hampurin arviolta 5&nbsp;000 asukasta menettivät kotinsa, mutta kaupunki nousi nopeasti jaloilleen ja pian sinne kohdistui siirtolaisaalto.<ref name="ETH21"/> Hampurin otollinen sijainti lähellä [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] ja [[Itämeri|Itämeren]] kauppareittejä teki kaupungista nopeasti merkittävän satamakaupungin. Hampurin ja [[Lyypekki|Lyypekin]] liitosta [[1241]] sai alkunsa kauppakaupunkien [[hansaliitto]]. Hampurin tärkein vientituote oli [[olut]]. Ajoittain kaupungissa oli useita satoja olutpanimoita. Vakaat kauppayhteydet kasvattivat Hampurin vaurautta.

Hampurin matkaa Hansaliittoon tasoittivat lyypekkiläisen lain (lübisches Recht) käyttöönotto vuonna 1188, sopimus Lyypekin ja Hampurin välisen maantien turvaamisesta 1241, kauppaprivilegiot [[Flanderi]]ssa 1252, [[Englanti|Englannissa]] 1266, [[Ruotsi]]ssa 1261, [[Norja]]ssa 1283 ja [[Ranska]]ssa 1294 sekä yhteinen valuutta Lyypekin kanssa vuodesta 1255. Hampuri liittyi Hansaliittoon vuonna 1321. Kaupungista tuli sen ansiosta johtava kauppakaupunki Itämeren ja Pohjanmeren välisellä vyöhykkeellä. Mukanaolo mahtiliitossa varmisti Hampurille verraten turvalliset kauppareitit ja edisti uusien reittien syntymistä. Vuonna 1350 [[rutto]]epidemia surmasi kuutisen tuhatta hampurilaista eli lähes puolet kaupungin väestöstä. 1300-luvun jälkipuoliskolla Hampuriin liittyi useita lähikaupunkeja. Mahtiasema hansakaupunkina edellytti sataman laajentamista. Strategisesti ja poliittisesti erityisen tärkeä oli Moorwendersaaren hankkiminen Hampurille 1395. Moorwenderin kohdalla Elbe jakautui kahteen haaraan, suurimmat vesimassat kulkivat eteläisen haaran kautta kohti kilpailevaa Harburgin kaupunkia. Moorwenderin hallinta mahdollisti Hampurille Elben säännöstelyn niin, että Harburg jäi saarroksiin. Vähitellen Elben pohjoishaarasta tuli tärkeämpi ja edellytykset Hampurin jatkuvalle kasvulle oli luotu.<ref name="ETH22">Eyewitness Travel: Hamburg, s. 22</ref>

Hampurin ensimmäinen perustuslaki tuli voimaan 1410. Viimeisen Schauenburg-suvun edustajan kuoltua 1459 kaupunki joutui tanskalaishallintaan.

===Uusi aika===

Hampurista tuli vapaa keisarinkaupunki vuonna 1510. Tuolloin kaupungin väkiluku oli noin 13&nbsp;000. Kaupungin johto omaksui [[1520-luku|1520-luvulla]] [[luterilaisuus|luterilaisuuden]]. Tämän johdosta Hampuriin tuli protestanttipakolaisia [[Alankomaat|Alankomaista]] ja [[Ranska]]sta. Vuonna 1558 kaupunkiin perustettiin pörssi.<ref name="ETH22"/>

1600-luvulla Hansaliitto menetti merkityksensä ja Hampuri joutui tasapainoilemaan Tanskan, suurvallaksi kohonneen Ruotsin ja Saksan valtakunnan välissä. Kaupunki kävi kauppaa siirtomaamahtien Espanjan ja Portugalin kanssa, ja joutui toistuvasti maksamaan vapaudestaan aggressiivisille pohjoisnaapureilleen Tanskalle ja Ruotsille. Toisin kuin muut saksalaiskaupungit, Hampuri välttyi [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] tuhoilta ja pitkältä laskusuhdanteelta. 1600-luvun loppupuolella nykyisen Hampurin kaakkoisosassa Marschlandessa ja Vierlandessa kehittyi kukoistavaa maataloutta.

Vuonna 1712 tuli voimaan uusi perustuslaki, jonka oli määrä lopettaa valtataistelu kaupunginraadin ja kaupungin asukkaiden välillä. Gottorpin sopimus vuonna 1768 lopetti ikiaikaisen konfliktin Tanskan kanssa. Seuraavana vuonna Tanska tunnusti Hampurin aseman vapaana valtakunnankaupunkina.<ref name="ETH23">Eyewitness Travel: Hamburg, s. 23</ref>

===1800-luku===

Hampuri kärsi pahoin [[Napoleon I|Napoleon Bonaparten]] viimeisestä sotaretkestä Saksaan. Se oli 1806–1814 Ranskan hallinnassa. Vuonna 1819 otettiin käyttöön nimi ''Frei und Hansestadt''.<ref name="ETH23"/> Kaupunki kasvoi voimakkaasti: vuonna 1806 asukasluku oli noin 130&nbsp;000 ja vuonna 1860 vastaavasti noin 300&nbsp;000. Taloudellisen vaurauden kasvu pysähtyi toukokuun 1842 suureen tulipaloon: Hampurin kantakaupungissa ei ole juuri säilynyt ennen suurpaloa rakennettuja taloja. Kaupunginpalon jälkeen Hampurin kehitys jatkui entistä voimallisemmin. Infrastruktuuria parannettiin ennen kaikkea yksityisten aloitteesta. Uudet poliittiset virtaukset, kuten työväenliike, vaikuttivat myös Hampurissa. Niin ikään demokratialiike ja kansallisuusaate nostivat päätään.

1800-luvulla [[kaupunginmuuri]]t purettiin ja niiden tilalle rakennettiin keskustaa ympäröivät kadut. Tällöin kaupunki sai tilaa laajeta joka suuntaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Media | Julkaisija = Tammi | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-30-3611-1}}</ref>

Hampurin historian nopein kasvukausi koettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin kaupungin väkiluku kasvoi yli 700&nbsp;000 asukkaaseen, kun [[Atlantin valtameri|Atlantille]] suuntautuneen kauppamerenkulun kasvu teki siitä Euroopan kolmanneksi suurimman sataman. Vuonna 1847 perustettiin [[HAPAG]] (''Die Hamburg-Amerikanische Packetfahrt-Actien-Gesellschaft'', myös ''Hamburg-Amerika Linie'', ''Hamburg America Line''), josta kasvoi pian maailman suurin laivanvarustamo. 1800-luvun puolivälistä alkaen miljoonat siirtolaiset muuttivat Euroopasta Pohjois-Amerikkaan HAPAGin aluksilla.<ref name="ETH23"/>

Hampurin liittymistä [[Saksan valtakunta]]an vuonna 1871 edelsivät [[Saksan liitto]] 1815–1866 ja [[Pohjois-Saksan liitto]] 1866–1871.

Vuonna 1888 Hampuri velvoitettiin liittymään Saksan tulliunioniin. Vuonna 1892 [[kolera]] surmasi 8&nbsp;605 kaupunkilaista. Hampuri jouduttiin ajoittain eristämään ympäristöstään taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Satamatyöläisten lakko 1896 laajeni yksitoistaviikkoiseksi yleislakoksi, johon otti osaa enimmillään kuutisentoista tuhatta ihmistä. Vastoinkäymisistä huolimatta Hampurin uusrenessanssinen raatihuone valmistui 1897. Palatsimaisen rakennuksen mitat ovat 111 × 70 m ja sen torni kohoaa 112 metrin korkeuteen.<ref name="ETH60">Eyewitness Travel: Hamburg, s. 60 ja 61</ref>

===1900-luku===

[[Tiedosto:Bombing_of_Hamburg.ogg|thumb|350px|left|Hampurin pommitukset [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana video. {{en}}]]

Hampurin väkiluku ylitti miljoonan vuonna 1910. Seuraavana vuonna valmistui ensimmäinen tunneli Elben alitse. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] (1914–1918) jälkeisen [[Versailles’n rauha]]nsopimuksen mukaisesti Hampuri joutui luovuttamaan suuren osan kauppalaivastostaan, mutta korvasi menetykset pian uusilla aluksilla.<ref name="ETH24">Eyewitness Travel: Hamburg, s. 24</ref> [[Hampurin yliopisto]] perustettiin keväällä 1919. Ekspressionistinen Kontorhausviertel ("Toimistotalokortteli") rakennettiin Vanhankaupungin kaakkoisosaan 1920-luvulla. Korttelin tunnetuin rakennus, punatiiliarkkitehtuurin merkkiteos Chilehaus kohosi vuosina 1922–1924.<ref name="ETH63">Eyewitness Travel: Hamburg, s. 63</ref>

[[Kansallissosialismi|Kansallissosialistien]] noustua valtaan vuonna 1933 Hampurissa asui noin 19&nbsp;400 juutalaista. Seuraavien neljän vuoden aikana noin puolet heistä muutti pois tai karkotettiin. Useimmat synagogat tuhottiin 1938. Hampuriin jääneistä juutalaisista 8&nbsp;877 murhattiin [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] (1939–1945) aikaisilla kansallissosialistien keskitysleireillä. Vuonna 1945 juutalaisia oli jäljellä 647.<ref>Beate Meyer (Hrsg.): Die Verfolgung und Ermordung der Hamburger Juden 1933-1945. Hamburg 2006, ISBN 3-929728-85-0, S.16/47</ref>
 
Hampurin kaupunkia laajennettiin vuonna 1937, jolloin siihen liitettiin naapurikaupungit Wandsbek, Harburg ja [[Altona]].

Toisessa maailmansodassa Hampuri oli yksi liittoutuneiden keskeisistä ilmapommituskohteista. Kaupunki joutui kohteeksi sarjalle tuhoisia ilmahyökkäyksiä ([[Operaatio Gomorrah]], 24. heinäkuuta – 2. elokuuta 1943). 28. heinäkuuta vastaisena yönä pommitukset johtivat yhtenäiseen tulimyrskyyn, jossa sai surmansa noin 42&nbsp;000 siviiliä. Hampurin kantakaupungissa ei ole juuri säilynyt rakennuksia toista maailmansotaa edeltävältä ajalta. Vain noin viidesosa Hampurin 564&nbsp;000:sta asunnosta säilyi vahingoittumattomana sodasta. Vanhan St. Nikolain kirkon raunioiden mustunut torni Hopfenmarkt-torin laidalla on jätetty sodan tuhojen muistomerkiksi.

Hampuri antautui brittijoukoille 3. toukokuuta 1945 ja kaupungista tuli osa brittien miehitysvyöhykettä. Ensimmäiset sodanjälkeiset vapaat vaalit järjestettiin 13. lokakuuta 1946, pormestariksi valittiin sosiaalidemokraattien [[Max Brauer]]. Vuonna 1949 Hampurista tuli yksi vastaperustetun Saksan liittotasavallan osavaltioista. Seuraavat vuodet olivat voimakkaan jälleenrakentamisen aikaa. Vuosina 1946–1961 kaupungin väkiluku kasvoi 31&nbsp;%. Perinteisten elinkeinojen – sataman ja laivanrakennuksen – lisäksi Hampurin mediateollisuus kehittyi.

Tulvakatastrofissa 16. ja 17. helmikuuta 1962 kuoli kolmesataa ihmistä. Pohjanmereltä vyöryi myrskytuulen mukana vesimassoja, jotka mursivat patoja ja peittivät noin kuudesosan Hampurin pinta-alasta. Pelastustöitä johtanut [[Helmut Schmidt]] sai runsaasti kiitosta toimistaan. Tulvan seurauksena Elben patoja korotettiin. Uudet, kahdeksanmetriset padot estivät tulvinnan muun muassa vuosien 1976 ja 1990 myrskyjen yhteydessä.<ref name="ETH24"/>

1900-luvun puolivälin jälkeisistä uudisrakennuksista mainittakoon kaksitoista "Grindelkerrostaloa" (Grindelhochhäuser), jotka rakennettiin Eimsbüttelin kaupunginosaan 1950–1956, [[Hampurin valtionooppera]] (die Hamburgische Staatsoper) 1955, [[Hampurin yliopisto]]n Auditorium Maximum (Audimax) ja "Filosofiantorni" (Philosophen-Turm, Phil-Turm) 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa sekä [[Unilever]]-Haus 1964. [[Heinrich-Hertz-Turm]], 279-metrinen televisiotorni valmistui 1968. Fysiikan perustutkimukseen keskittynyt tutkimuskeskus Deutsche Elektronen-Synchrotron ([[DESY]]) perustettiin Hampurissa joulukuussa 1959.

1970-luvulla rakennettiin useita ostoskeskuksia, kuten Hamburger Straße ja Alstertal Einkaufszentrum. Saksan ensimmäinen kongressikeskus, [[Congress Center Hamburg]] avattiin huhtikuussa 1973. Keskuksen maamerkkinä on 120-metrinen [[Radisson Blu Hotel Hamburg]]in tornitalo. Alsterschwimmhalle ("Schwimmoper"), uimahalli Hohenfelden kaupunginosassa, avattiin niin ikään 1973. Uusia asuinalueita olivat muun muassa [[Osdorfer Born]], [[Steilshoop]] ja [[Mümmelmannsberg]]. Yli 3,6 kilometriä pitkä [[vinoköysisilta]] [[Köhlbrandbrücke]] valmistui syyskuussa 1974. Elben alitse alettiin rakentaa uutta tunnelia vuonna 1968. Se valmistui tammikuussa 1975. Tunneli välittää [[Bundesautobahn 7|BAB 7]]:n liikennettä.

Hampurin satamasta tuli Euroopan merkittävin konttiliikenteen keskus 1980-luvulla. Itä-Euroopan vapautuminen kommunistivallasta edisti edelleen sataman kehitystä. Lisäksi Hampuri vahvisti asemaansa tiedonvälityksen ja musiikkitaiteen keskuksena.<ref name="ETH25">Eyewitness Travel: Hamburg, s. 25</ref>

===2000-luku===

Vuonna 2001 Hampurissa tapahtui historiallinen poliittisten voimasuhteiden keikahdus, kun CDU sai enemmistön osavaltion parlamenttiin. Siihen asti kaupunkia oli hallinnut lähinnä SPD. Helmikuussa 2008 Hampurissa muodostettiin Saksan ensimmäinen osavaltiotason koalitio CDU:n ja vihreiden kesken.<ref name="ETH25"/> Vuonna 2011 SPD sai jälleen enemmistön parlamenttiin.
{{clear}}

==Väestökehitys==

[[Tiedosto:Marmstorf luftbild.jpg|thumb|Harburgin alueella sijaitseva Marmstorf on Hampurin eteläisimpiä kaupunginosia.]]

Hampurin osuus Saksan asukasluvusta on noin kaksi prosenttia. Teollistumisen myötä 1800-luvun jälkipuoliskolla kaupunki kasvoi ripeästi, vuoden 1852 noin 160&nbsp;000:sta vuoden 1900 yli 700&nbsp;000:een. Vuoteen 1905 mennessä preussilaiset naapurikaupungit [[Altona]]-Ottensen lännessä ja [[Wandsbek]] idässä olivat kasvaneet yhteen Hampurin kanssa. Kolmen kaupungin yhteenlaskettu väestömäärä oli tuolloin yli miljoona, hallinnollisesti ne pysyivät erillisinä vuoteen 1938 asti. Suuresta kuntaliitoksesta päätettiin 1937 (Groß-Hamburg-Gesetz). Huhtikuussa 1938 Hampuriin liitettiin yhteensä 48 kuntaa ja kaksi kunnanosaa, joiden väkiluku oli yhteensä 546&nbsp;396 (1933) ja pinta-ala 610,96 km².

Sodat ovat heiluttaneet Hampurin väkilukua rajusti. Ranskalaisten joukkojen miehittäessä kaupunkia 1810-luvulla asukasmäärä laski alle puoleen. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana asukasluku painui huomattavasti alle miljoonan, rajapyykki oli ylitetty 1912. Ennen 1920-luvun vaihdetta luku oli noussut jälleen yli miljoonaan. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] kynnyksellä Hampurin väkiluku oli yli 1,7 miljoonaa. Sodan aikana se laski alle miljoonan asukkaan, ja ylitti heti sodan jälkeen miljoonan asukkaan rajan. Sotaa edeltänyt väestömäärä saavutettiin 1953.

Hampurin väkiluku saavutti tähänastisen huippunsa – 1,9 miljoonaa – vuonna 1964. Kuolleisuutta alempi syntyvyys ja muuttotappio [[Esikaupunki|esikaupunkeihin]] pudottivat väkiluvun 1,6 miljoonaan vuoteen 1986 mennessä. Sittemmin väkiluku on taas noussut: vuodesta 1986 vuoteen 2010 se kasvoi 13,7&nbsp;% (215&nbsp;181 henkeä). Taulukossa asukasluku on ilmoitettu kulloisenkin aluejaon mukaan.

{| 
| valign="top" width=50% |
{| class="wikitable"  
! style="background:#efefef; text-align:center; width:66%;" | Vuosi
! style="background:#efefef; text-align:center; width:33%;" | Asukasluku
|-
| 950     || align="right" | 500
|-
| 1050   || align="right" | 900
|-
| 1200   || align="right" | 1&nbsp;500
|-
| 1300   || align="right" | 5&nbsp;000
|-
| 1430   || align="right" | 16&nbsp;000
|-
| 1560   || align="right" | 20&nbsp;000
|-
| 1600   || align="right" | 40&nbsp;000
|-
| 1650   || align="right" | 60&nbsp;000
|-
| 1750   || align="right" | 75&nbsp;000
|-
| 1787   || align="right" | 100&nbsp;000
|-
| 1800   || align="right" | 130&nbsp;000
|-
| 1871 ¹ || align="right" | 240&nbsp;251
|-
|}
| valign="top" width=50% |
{| class="wikitable"  
! style="background:#efefef; text-align:center; width:66%;" | Vuosi
! style="background:#efefef; text-align:center; width:33%;" | Asukasluku
|-
| 1900 ¹ || align="right" | 705&nbsp;738
|-
| 1919   || align="right" | 985&nbsp;779
|-
| 1939 ¹ || align="right" | 1&nbsp;711&nbsp;877
|-
| 1945   || align="right" | 1&nbsp;004&nbsp;325
|-
| 1950 ¹ || align="right" | 1&nbsp;605&nbsp;606
|-
| 1961 ¹ || align="right" | 1&nbsp;832&nbsp;346
|-
| 1970 ¹ || align="right" | 1&nbsp;793&nbsp;823
|-
| 1980   || align="right" | 1&nbsp;645&nbsp;095
|-
| 1990   || align="right" | 1&nbsp;652&nbsp;363
|-
| 2000   || align="right" | 1&nbsp;715&nbsp;392
|-
| 2005   || align="right" | 1&nbsp;743&nbsp;627
|-
| 2010   || align="right" | 1&nbsp;786&nbsp;448
|}
|}

¹ Väestönlaskenta

== Politiikka ==
Hampurin [[pormestari]] on vuodesta [[2011]] ollut [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|SPD]]-puolueen jäsen ja entinen Saksan työministeri [[Olaf Scholz]]. Kaupungissa toimi elokuun 2013 loppuun asti Suomen pääkonsulaatti.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.finnland.de/Public/default.aspx?contentid=283070&nodeid=37052&culture=fi-FI|Nimeke=Kiitos, Hampuri|Julkaisija=Suomen suurlähetystö, Berliini|Ajankohta=5.9.2013|Viitattu=23.9.2013}}</ref>

== Talous ==
Hampurin varallisuus perustuu sen [[Hampurin satama|satamaan]]. Sen ansiosta se on Saksan suurimpia kauppakaupunkeja. Lisäksi kaupungissa on merkittävää teollisuutta, missä jalostetaan tuotuja raaka-aineita. Niissä valmistetaan koneita, tekstiilejä ja kumia. Lisäksi Hampurissa on [[Öljynjalostus|öljynjalostamoja]], kemiallista teollisuutta sekä telakoita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jorma O. Tiainen ja Pekka Mäkelä| Nimike = Tietojätti | Julkaisija = Gummerus | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Vuosi = 1994 | Tunniste = ISBN 951-20-4372-6}}</ref>

=== Media ===
Hampurin talouden ja kulttuurin yksi peruskivi on media; maailman suurin aikakauslehti [[Der Spiegel]] on lähtöisin Hampurista. Lisäksi kaupungissa on useita muita mediayrityksiä sekä lukuisia ulkomaisten lehtien kirjeenvaihtamoita.

== Urheilu ==
[[Tiedosto:AOL-Arena.jpg‎|thumb|200px|[[Hamburger SV]] pelaa kotiottelunsa [[Volksparkstadion]]illa.]]
=== Jalkapallo ===
Hampuri on jalkapalloseurojen [[Hamburger SV|Hamburger Sport-Verein]] (HSV) ja [[FC St. Pauli]] kotikaupunki. HSV voitti [[1983]] [[Euroopan cup]]in (nykyisen [[Mestarien liiga]]n edeltäjän) lyömällä [[Juventus FC|Juventuksen]] [[Ateena]]ssa 1–0. Tunnetuimpia HSV:n pelaajia ovat olleet [[Uwe Seeler]] ja [[Kevin Keegan]]. FC St. Pauli nousi kauden 06/07 päätteeksi 2. Bundesliigaan ja pääsi jo Bundesliigaan kaudeksi 10/11.

=== Jääkiekko ===
Jääkiekkoseura [[Hamburg Freezers]] perustettiin vuonna 2002. Sen kotiareenana toimii samana vuonna rakennettu monikäyttöinen [[Barclaycard Arena]], joka sijaitsee [[Bahrenfeld]]in kaupunginosassa. Seura pelaa Saksan ylimmällä sarjatasolla, [[DEL]]-liigassa. Toukokuussa 2016 Freezersin omistajatahona toimiva amerikkalainen Anschutz Entertainment Group ilmoitti ettei se hae lisenssiä alkavalle kaudelle ja lakkauttaa toiminnan taloudellisesti kannattamattomana.

=== Salibandy ===
Hampuri on myös läntisen Saksan suurin salibandykaupunki, muun muassa Hampurin yliopiston ansiosta. Paikallinen joukkue on [[ETV Hamburg]], [[Eimsbüttel|Eimsbüttelin]] kaupunginosasta. ETV Hamburg pelaa maan pääsarjassa, eli [[Unihockey-Bundesliga|Salibandyn Bundesligassa]] ollen koko Hampurin toiseksi suurin urheiluseura. Joukkue on tyypillisesti pitänyt kokoonpanossaan yhtä tai kahta suomalaispelaaja kausittain. Seuran naisten joukkue on saavuttanut hopeaa Saksan Cupissa Suomalaisvalmentaja Iiro Nahkamäen alaisuudessa vuonna 2012.
{{clear}}

== Kulttuuri ==
=== Musiikki ===
Hampurin musiikkimaineeseen kuuluu [[The Beatles]]in kansainvälisen uran alku 1960-luvun alussa. Yhtye vieraili kaupungissa useasti vuosina 1960–62. Esiintymispaikat olivat [[St. Pauli]]n kaupunginosassa kuuluisalla [[Reeperbahn]]-kadulla ja sen poikkikadulla Große Freiheitilla. Yhtye soitti seuraavissa paikoissa: Indra ja Kaiserkeller ([[1960]]), Top-Ten ([[1961]]) ja Star-Club (kolme kiinnitystä vuoden [[1962]] aikana). Esiintymiset kestivät useita viikkoja kerrallaan ja yhtye soitti vuorotellen muiden kanssa useita kertoja illassa.<ref>Norman, Philip. Shout! Beatlesien tarina. Otava, toinen painos 1994.</ref> Suomen iskelmämusiikissa Hampuri on tunnetuimmin esillä Irwin Goodmanin laulussa St. Pauli ja Reeperbahn (joka oli Syksyn Sävel -laulukilpailun voittaja 1970).

Viime aikoina Hampuri tunnetaan muun muassa suosituimpien saksalaisten hip-hop-esiintyjien esiintymispaikkana. Hampurissa vaikuttaa laaja vaihtoehto- ja punkmusiikkiscene, joka kokoontuu vallatun Rote Flora -teatterin ympärillä Sternschanzen alueella. Myös eräät [[Kraftwerk]]-bändin muusikot ovat Hampurista.

Metallibändeistä Hampurista kotoisin ovat esimerkiksi melodista suuntausta edustavat [[Helloween]] ja [[Gamma Ray]].

=== Museoita ===
Museoita Hampurissa:
* Afgaanilainen kulttuuri- ja taidemuseo
* Altonan museo, Pohjois-Saksan valtionmuseo
* Arkeologinen ja Harburgin historian museo
* Eroottisen taiteen museo
* [[Hampurin taidehalli|Hamburger Kunsthalle]]-taidemuseo
* Makasiinikaupunginosa Speicherstadtin museo
* Neuengammen [[keskitysleiri]]n museo
* Saksan tullimuseo
* Työmuseo

=== Tapahtumia ===
Satamakaupunkina Hampurin historia on keskittynyt pitkälti sen sataman ympärille. Hampurissa järjestetään keväisin maailman suurimmat satamajuhlat eli [[Hafengeburtstag|sataman syntymäpäivät]]. Sataman katsotaan saaneen alkunsa [[7. toukokuuta]] [[1189]], jolloin Hampurista tuli vapaakaupunki ja sen asukkaille myönnettiin [[tulli]]oikeudet Elbejoelle. Syntymäpäiviä juhlitaan joka vuosi toukokuussa muutamien päivien ajan, jolloin saksalaisia ja ulkomaisia purjeveneitä ja sotalaivoja saapuu Hampurin satamaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hafengeburtstag.de/Content_en/History.htm|Nimeke=Hafengeburtstag Hamburg: History|Julkaisija=Hamburg Messe und Congress GmbH|Ajankohta=14.2.2007|Selite=www.hafengeburtstag.de|Viitattu=16.6.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Vuonna 2008 juhlittiin sataman 819. syntymäpäivää noin 1,5 miljoonan kävijän voimin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hafengeburtstag.de/presse/Schlussbericht_vom_12._Mai_2008.htm|Nimeke=Kaiserwetter beim 819. HAFENGEBURTSTAG HAMBURG Rund 1,5 Millionen Besucher feierten beim größten Hafenfest der Welt bei Traumwetter|Julkaisija=Hamburg Messe und Congress GmbH|Ajankohta=12.5.2007|Selite=www.hafengeburtstag.de|Viitattu=16.6.2008|Kieli={{en}}}}</ref>

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Hamburg}}
{{Wikivoyage-rivi|Hamburg}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/matkailu/457912/Hampurin+suurkaupungilla+on+monet+kasvot | Nimeke = Hampurin suurkaupungilla on monet kasvot | Tekijä = Juntto, Anssi | Selite = matkailu | Julkaisu = ts.fi | Ajankohta = 3.3.2013 | Julkaisija = TS-Yhtymä Oy | Viitattu = 7.3.2013 }}

{{Saksan osavaltiot}}
{{Weimarin tasavallan osavaltiot}}
{{Saksan keisarikunnan osavaltiot}}
{{Euroopan miljoonakaupungit}}

{{Metatieto}}

[[Luokka:Hampuri|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]