tuuliviiri

Suomi

Substantiivi

tuuliviiri (5)

1. (ilmatiede) tuulen suunnan ilmaiseva mekaaninen osoitinlaite: akselinsa ympäri kääntyilevä, yleensä jäykkä viiri
2. (kuvaannollisesti) henkilö, joka on taipuvainen vaihtamaan mielipidettään kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaiseksi

   Ei hallitus voi mikään sähköjänis tai tuuliviiri olla. (Lauri Ihalainen)

Ääntäminen

• IPA: [ˈtuːliˌviːri]

Tavutus

• tavutus: tuu‧li‧vii‧ri

Etymologia

• yhdyssana sanoista tuuli ja viiri

Käännökset

1. tuulen suunnan ilmaiseva mekaaninen osoitinlaite

englanti: weather vane, vane espanja: veleta f. hollanti: windwijzer m., weerhaan m., windhaan m. ido: ventoflago norja: vindfløy, værhane puola: wiatrowskaz m. ranska: girouette f.

ruotsi: flöjel, vindflöjel, väderflöjel, väderhane saksa: Windrichtungsgeber m., Windfahne f. tanska: vindfløj, vejrhane turkki: rüzgârgülü venäjä: флюгер m. viro: tuulelipp

Liittyvät sanat

• tuulipussi
• väkkärä

Aiheesta muualla

• tuuliviiri Kielitoimiston sanakirjassa
• tuuliviiri Tieteen termipankissa