Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (lyh. YTHS) on säätiö, joka tarjoaa terveydenhuoltopalveluja suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoille. Säätiön ruotsinkielinen nimi on Studenternas hälsovårdsstiftelse (lyh. SHVS) ja englanninkielinen nimi Finnish Student Health Service (lyh. FSHS)[1].
| Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS | |
|---|---|
 |
|
 YTHS:n Töölön toimipiste Helsingissä. |
|
| Yritysmuoto | säätiö |
| Perustettu | 1954 |
| Toimitusjohtaja | Katariina Poskiparta |
| Puheenjohtaja | Tuomo Yli-Huttula |
| Kotipaikka |
 Helsinki, Suomi[1] |
| Toimiala | opiskeluterveydenhuolto |
| Henkilöstö | 984 (2022)[2] |
| Kotisivu |
www |
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) perusti YTHS:n vuonna 1954.[3]
YTHS on SOSTEn jäsenjärjestö.
Käyttöoikeus
muokkaaYTHS on käytettävissä kaikille korkeakouluopiskelijoille, niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa. Palvelut on saatavilla läpi vuoden arkipäivisin. Opiskelijan ensisijainen toimipiste on hänen opiskelupaikkansa toimipiste. Osassa kaupungeista palvelut järjestetään yhteistyökumppanin kautta ja niissä palvelupisteissä voivat asioida vain kyseisella paikkakunnalla opiskelevat. Korkeakouluopiskelijoiden tulee maksaa vuosittainen terveydenhoitomaksu Kelalle palveluista, vaikkei käyttäisi palveluita.[4]
Avoimen yliopiston opiskelijat eivät ole oikeutettuja käyttämään YHTS:n palveluita. Ahvenanmaan korkeakoulun opiskelijoilla ei niin ikään ole käyttöoikeutta.[4]
Tammikuusta 2021 lähtien saapuvat vaihto-opiskelijat eivät enää kuulu YTHS:n palveluiden piiriin. Myöskään ulkomaille vaihto-opintoihin lähtevät eivät kuulu vaihdon aikana YTHS:n palveluiden piiriin.[4]
Kansainväliset, tutkintoa suorittavat, opiskelijat ovat oikeutettuja käyttämään palveluita. Kansainvälisillä opiskelijoilla pitää lain mukaanlähde? olla lisäksi sairasvakuutus.[4]
Palvelut
muokkaaYTHS palveluista ei peritä käyttömaksuja. Käyttämättä jääneistä, perumattomista käynnistä peritään sakkomaksu.[5]
Yleisterveys
muokkaaOpiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat perusterveydenhoidon palvelut. YTHS:llä on myös videovälitteinen lääkärin etävastaanottomahdollisuus.[5] Etävastaanottoja käytetään perusterveyden- ja mielenterveyden lisäksi ravitsemusneuvonnassa ja fysioterapeutin jatkokäynneissä.[6] Vuonna 2022 palveluista 70 prosenttia käytettiin etäkanavissa.[2]
Tarvittaessa opiskelija ohjataan erikoissairaanhoitoon, sillä erikoissairaanhoito ei kuulu palveluiden piiriin. Ihotautilääkärien palveluita on tarjolla lääkärin tekemänä konsultaationa. YTHS:llä voidaan tehdä pieniä leikkauksia, kuten luomenpoistoja, mutta ei nukutusta vaativia leikkauksia.[5]
Vuoden 2021 alusta laboratoriopalvelut ovat pääasiassa ostopalveluita Synlabilta. Joitain pieniä pikatestejä voidaan tehdä toimipisteissä.[7]
YTHS vastuulla on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoiden sekä riskiryhmiin kuuluvien kausi-influenssarokotteet.[8]
Mielenterveys
muokkaaYTHS:n toimenkuvaan kuuluu terveyskeskustasoiset mielenterveyspalvelut. Päihdekuntoutusta, riippuvuushoitoa ja mielenterveyskuntoutusta ei ole tarjolla.[5]
YTHS tekee psykologisia tutkimuksia, tarjoaa varhaisvaiheen hoitoja ja ohjaa jatkohoitoon. Lisäksi psykiatrin konsultaatio on mahdollista. Myös reseptien uusinta ja laatiminen kuuluu palveluihin. YTHS tarjoaa lyhytterapiaa ja hoidollisia ryhmiä. Neuropsykiatriset diagnoosit ovat osittain mahdollisia; esimerkiksi ADHD-diagnooseja voidaan tehdä joissain tapauksissa.[5]
Suun terveys
muokkaaSuun terveydenhoito kuuluu osaksi palveluita. Niillä paikkakunnilla, joilla YTHS ei tarjoa palveluita, ohjataan opiskelija lähimpään palvelupisteeseen missä hoitoja on.[5] Myös suun terveyspalveluissa voidaan hyödyntää etävastaanottoa. Suuhygienistillä on etävastaanottomahdollisuus Helsingissä ja Tampereella.[6] Viisaudenhampaiden poisto kuuluu osaksi tarjontaa.[5]
Toimipisteet
muokkaa
Tammikuusta 2021 alkaen YTHS:n palveluita on saatavilla 45 paikkakunnalla.[9] Säätiön omia palvelupisteitä on 22 paikkakunnalla. YTHS:n omien palvelupisteiden piirissä on 95 prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista. Kaikilla YTHS:n palvelujen piiriin kuuluvilla on käytössä sama palveluvalikoima opiskelupaikkakunnasta riippumatta.[10]
Yhteistyökumppanien palvelupisteetmuokkaa |
* = ei suunterveyden palveluita
** = vain suunterveyden palvelut
Historia
muokkaaYlioppilaiden terveydenhoidon aloittaminen
muokkaa1930-luvulla Suomen terveydenhuollon taso oli muuhun Eurooppaan verrattuna jälkeenjäänyttä. Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen sihteeri Severi Savonen sekä Helsingin tuberkuloosipiirin lääkäri Göta Tingvald (myöhemmin Tingvald-Hannikainen) tekivät aloitteen ylioppilaiden keuhkotarkastuksien aloittamisesta. Helsingin yliopiston osakunnat kannattivat aloitetta yksimielisesti, joten tarkastukset aloitettiin 29. tammikuuta 1932 Hämäläisten talolla.[3]
Vuonna 1938 Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) asetti terveydenhuoltokomitean laatimaan ehdotusta opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon järjestämiseksi. Vuonna 1941 valmistuneessa mietinnössä ehdotettiin, että Helsingin korkeakoulut ja ylioppilaskunnat perustaisivat terveydenhuoltotoimiston. Suunnitelman toteutus kuitenkin keskeytyi jatkosodan vuoksi. Sodan jälkeen maaliskuussa 1946 SYL perusti ensimmäisen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston Helsingissä Kivelän sairaalaan. Tammikuussa 1948 toiminta alkoi Domus Academicalla ja Turun lääninsairaalan poliklinikalla.[3]
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön perustaminen
muokkaaYlioppilaiden terveydenhoitosäätiö syntyi vuonna 1954, kun Suomen ylioppilaskuntien liiton Terveydenhoitosäätiö laajensi Helsingissä toimineen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston toiminnan valtakunnalliseksi. YTHS:n säädekirja allekirjoitettiin 13. helmikuuta 1954. Helmikuussa 1955 YTHS käynnisti hammashoidon Helsingissä Domus Academicalla, jossa potilaita kävi nelisenkymmentä päivässä. Toimintaa laajennettiin vuonna 1956 Turkuun ja Jyväskylään, ja vuotta myöhemmin Ouluun. Tämän jälkeen hammashoitopalvelut aloitettiin kullakin paikkakunnalla aina, kun uusi yliopisto tai korkeakoulu oli aloittanut toimintansa. Vuonna 1969 käynnistyi YTHS:n mielenterveyslinja. Ylioppilaiden terveystalo valmistui vuonna 1971 osoitteeseen Töölönkatu 37 A. Rakennukseen sijoitettiin säätiön keskustoimisto ja Helsingin terveydenhoitosäätiö.[3]
Vuonna 1966 Kansaneläkelaitos alkoi rahoittaa YTHS:n toimintaa sairausvakuutusvaroista.[11] Vuodesta 1988 alkaen korkeakoulukaupungit ovat osallistuneet YTHS:n toiminnan rahoittamiseen ja terveydenhoitoasemien johtokuntiin.[3]
Ammattikorkeakouluopiskelijat YTHS:n palveluiden piiriin
muokkaasosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2009 asettama työryhmä ehdotti ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden siirtämistä YTHS:n piiriin.[12] Joulukuussa 2016 hallitus teki päätöksen, että kaikki korkeakouluopiskelijat pääsevät samojen sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin. Aiemmin YTHS:n palveluita olivat voineet käyttää vain yliopisto-opiskelijat, ja ammattikorkeakouluopiskelijat olivat kuntien järjestämän opiskeluterveydenhuollon piirissä. Sekä muutosta pitkään vaatinut Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) että Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) olivat tyytyväisiä päätökseen.[13]
Maaliskuussa 2019 eduskunta hyväksyi esityksen korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevaksi laiksi. Uusi järjestelmä kaksinkertaisti säätiön asiakasmäärän.[14] Tammikuusta 2021 lähtien kaikki ylempää ja alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat, yhteensä 270 000 ihmistä, ovat säätiön palveluiden piirissä.[15] Uudistuksen tavoitteena oli yhdenvertaisten terveyspalvelujen takaaminen kaikille korkeakouluopiskelijoille opiskelupaikasta riippumatta.[12]
Hallinto
muokkaa
YTHS:n toimielimiä ovat valtuuskunta, hallitus ja palvelualueiden johtokunnat. Päätösvalta ja vastuu toiminnasta on hallituksella ja operatiivisesta johtamisesta vastaa toimitusjohtaja johtoryhmän avustuksella. Säätiöllä ei ole jäseniä, omistajia, osakkaita tai yhtiömiehiä.[16] Säätiön toimitusjohtajana on toiminut 1. lokakuuta 2014 alkaen yhteiskuntatieteiden maisteri Katariina Poskiparta.[17][18]
Valtuuskunta
muokkaaSäätiön valtuuskuntaan kuuluu 24–30 jäsentä, jotka valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) nimeävät kumpikin yhdeksän edustajaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Kuntaliitto, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja YTHS:n henkilöstö nimeävät kukin yhden edustajan. Valtuuskunnan puheenjohtaja kaudella 2021–2022 on kansanedustaja Hilkka Kemppi.[16]
Hallitus
muokkaaYTHS:n hallitukseen kuuluu 6–12 jäsentä, jotka valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituspaikat on jyvitetty siten, että Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen opiskelijakuntien liitto valitsevat kumpikin hallitukseen kaksi jäsentä ja YTHS:n henkilöstö yhden jäsenen. Näiden lisäksi valtuuskunta voi nimittää enintään viisi jäsentä. Säätiön hallitus valitsee toimitusjohtajan ja johtavat toimihenkilöt. Hallituksen puheenjohtaja kaudella 2021–2022 on Tuomo Yli-Huttula.[16]
Palvelualueet
muokkaaVuoden 2021 alussa YTHS jakoi palvelunsa viiteen palvelualueeseen, jotka pohjautuvat sairaanhoidon erityisvastuualueisiin.[19] Kullakin palvelualueella toimii hallituksen nimeämä johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 6–8 muuta jäsentä. Johtokunta muun muassa päättää alueeseen kuuluvien palvelupisteiden määrän sekä tekee yhteistyötä alueen toimipiiriin kuuluvien korkeakoulujen, ylioppilaskuntien, opiskelijakuntien, alueen julkisen terveydenhuollon ja muiden opiskelijan terveydenhuoltoon liittyvien tahojen kanssa.[16]
Henkilöstö
muokkaaVuonna 2022 säätiön palveluksessa oli 984 työntekijää ja henkilötyövuosia tehtiin 787. Heistä lääkäreitä oli 109, terveyden- ja sairaanhoitajia 200, hammaslääkäreitä, hammashoitajia ja suuhygienistejä 294, psykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia 178, fysioterapeutteja 39, avustavaa henkilöstöä 66 ja hallinnossa työskenteleviä 98.[2]
Henkilöstön keski-ikä oli 43 vuotta. Naisten osuus henkilöstöstä oli 90 prosenttia.[2]
Rahoitus
muokkaa
Valtion osuus korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon rahoituksesta on 77 prosenttia. Loppuosa rahoituksesta, 23 prosenttia, tulee opiskelijoiden maksamista terveydenhoitomaksuista.[20] Vuonna 2024 terveydenhoitomaksun suuruus on 73,60 euroa.[21] Kaikki YTHS:n palvelujen piiriin kuuluvat opiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun Kelalle riippumatta siitä, käyttääkö opiskelija YTHS:n palveluja vai ei. Kela ei lähetä terveydenhoitomaksusta laskua, vaan maksu on tehtävä oma-aloitteisesti.[22] Mikäli opiskelija ei maksa maksua eräpäivään mennessä, Kela lähettää ensin maksumuistutuksen. Jos maksua ei makseta muistutuksen jälkeenkään, Kela voi kuitata maksun viivästyskuluineen opintorahasta ilman opiskelijan suostumusta. Jos terveydenhoitomaksua ei pystytä kuittaamaan opintorahasta, maksu siirtyy ulosottoperintään.[23] Opiskelijaa veloitetaan terveydenhoitomaksun lisäksi vain perumatta jääneistä ajoista, eli erillisiä käyntimaksuja ei enää ole.[10]
Vuoden 2020 loppuun asti YTHS:n rahoitus perustui ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä kerättyyn terveydenhoitomaksuun, Kelan sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen ja yliopistokaupunkien toiminta-avustukseen.[10] Lisäksi käyntimaksuja perittiin hammaslääkärin ja erikoishammaslääkärin käynneistä, peruuttamatta jätetyistä varauksista sekä erikoislääkärikäynneistä lukuun ottamatta psykiatrikäyntejä. Vuonna 2018 käyntimaksut olivat suuruudeltaan 18–32 euroa.[11]
Vuonna 2022 säätiön kulut olivat 84,9 miljoonaa euroa. Suurin kuluerät oli henkilöstökulut, jonka jälkeen suurimpia olivat tietojenkäsittely sekä vuokrat ja toimitilat. Toiminnan opiskelijakohtainen kustannus oli 300 euroa.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö sr | Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 11.12.2023.
- ↑ a b c d e Vuosikatsaus 2022 (PDF) Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 6.9.2023.
- ↑ a b c d e Historia Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ a b c d Usein kysytyt kysymykset (palveluiden käyttöoikeus) YTHS. Viitattu 8.11.2021.
- ↑ a b c d e f g Usein kysytyt kysymykset (palvelut) YTHS. Viitattu 8.11.2021.
- ↑ a b Ohjeet etävastaanotolle YTHS. Viitattu 8.11.2021.
- ↑ Laboratoriopalveluihin muutoksia 1.1.2021 YTHS. 8.12.2020. Viitattu 8.11.2021.
- ↑ Sote-alan opiskelija, nyt on aika suojautua influenssalta! YTHS. 29.10.2021. Viitattu 8.11.2021.
- ↑ Palvelupisteet Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ a b c 270 000 korkeakouluopiskelijalle yhdenvertainen opiskeluterveydenhuolto 1.1.2021 alkaen 28.12.2020. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ a b Liiten, Marjukka: Hallitus haluaa ammattikorkeakoulujenkin opiskelijat YTHS:n hoitoon HS.fi. 9.3.2018. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ a b Collin, Paula: Kaikki opiskelijat tasavertaiseen asemaan Yle.fi. 23.4.2019. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Luukka, Teemu: Kaikki korkeakouluopiskelijat pääsevät jatkossa samojen palvelujen piiriin HS.fi. 21.12.2016. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Saavalainen, Heli: Opiskelijaterveydenhuolto laajenee ammattikorkeakouluihin HS.fi. 1.3.2019. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Tervo, Elli: Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on nyt yhden maksun takana Yle.fi. 2.1.2021. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ a b c d Organisaatio Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Toikkanen, Ulla: Sote ja säästöt uhkaavat YTHS:ää Katariina Poskiparta Lääkärilehti. 14.11.2014. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Katariina Poskiparta – Toimitusjohtaja Kauppalehti. 13.10.2014. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Grönvall, Ursula: YTHS:n toiminta laajenee ensi vuonna kun uusi laki tuplaa sen asiakasmäärän Talouselämä.fi. 1.9.2020. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksu on 71,60 euroa vuonna 2021 19.11.2020. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu pysyy ennallaan vuonna 2024 23.12.2023. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 11.12.2023.
- ↑ Terveydenhoitomaksu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Arkistoitu 3.12.2020. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu Kansaneläkelaitos. Viitattu 3.1.2021.