Vladimir Iljušin
Vladimir Sergejevitš Iljušin (31. maaliskuuta, 1927 – 1. maaliskuuta, 2010) oli venäläinen koelentäjä. Hän oli Sergei Iljušinin poika. Häneen liitetään niin sanottuun avaruushätään joutumisen tarina. Eräässä niistä italialaiset DX-kuuntelijat olisivat kuulleet hänen lähettämänsä hätäviestin. Tarinan mukaan se johtui hapen loppumisesta Vostok-tyyppisen avaruusaluksen hytissä 1960-luvun alussa. Kenneth Gatland vahvistaa, että kyse on pelkästään tarinasta. Vladimir Iljušin oli siihen aikaan toipumassa liikenneonnettomuudesta, jossa hänen jalkansa loukkaantuivat.[1][2] Myöhemmin vuonna 1972 everstiluutnantti Iljušin lensi Suhoin koekonetta Suhoi T-4:ää, ja edellisenä vuonna 1971 kolme venäläistä kosmonauttia kuoli Sojuz 11-aluksessa juuri hapen puutteeseen. Vladimir Iljušinin lopullinen sotilasarvo oli kenraalimajuri. Hänet palkittiin Neuvostoliiton sankarina ja Lenin-palkinnolla. Iljušin ei ilmeisesti koelentänyt muita kuin Suhoin valmistamia sotilaskoneita. Ilmailijana hän saavutti korkeuslennon maailmanennätyksen vuonna 1959. Se oli Su-9-suihkuhävittäjällä tehty 94 659 jalkaa eli 28 852 metriä.[3]
Lähteet
muokkaa- Gatland, Kenneth: Avaruuslennot. Suom. Sakari Ahlbäck. S. 126–127. Helsinki, Otava, 1968
Viitteet
muokkaa- ↑ Gatland, 1968, s. 111
- ↑ Vladimir Ilyushings Hangzhou Descent Fastbuck.Bandcamp.com Viitattu 7.12.2023.
- ↑ Sukhoi-su-9 This Day in Aviation. Viitattu 15.12.2023.
