Vilhelm (Ruotsin prinssi)

Prinssi Vilhelm
	Södermanlandin herttua
	Prinssi Vilhelm
Syntynyt	17. kesäkuuta 1884; Tullgarnin linna, Trosa, Södermanland
Kuollut	5. kesäkuuta 1965 (80 vuotta); Stenhammarin linna, Flen, Södermanland
Puoliso	Suuriruhtinatar Maria Pavlona
Lapset	Lennart Bernadotte
Koko nimi	Carl Wilhelm Ludvig
Isä	Kustaa V
Äiti	kuningatar Viktoria

Vilhelm, koko nimi: Carl Wilhelm Ludvig, (17. kesäkuuta 1884 – 5. kesäkuuta 1965) Ruotsin prinssi, Södermanlandin herttua, oli Ruotsin kuningas Kustaa V:n ja kuningatar Viktorian toinen lapsi.^lähde?

Vilhelm palveli 1900-luvun alussa Ruotsin laivastossa, ensin kadettina vuosina 1898-1904 ja sen jälkeen upseerina saavuttaen kapteenin arvon.^lähde? Vilhelm avioitui keväällä 1908 Pietarissa Venäjän Suuriruhtinatar Maria Pavlovnan kanssa.^[1] Lyhytkestoisesta avioliitossa syntyi poika Lennart.^lähde? Loppuelämänsä Vilhelm asui Södermanlandissa Stenhammarin linnassa,^lähde? ensin parisuhteessa ranskalaisen Jeanne Leocadie Tramcourt'n kanssa, joka kuoli 1952 auto-onnettomuudessa, kun Wilhelm ajoi autoa.^[2]

Ensimmäisen maailmansodan aikaan Ruotsissa oli aktivistipiirejä, jotka olisivat halunneet Ruotsin osallistuvan sotaan Venäjää vastaan. Heidän toimintaansa Ruotsin silloinen kuningas Kustaa V suhtautui myönteisesti, kuten oheinen kuninkaan viesti kertoo:^lähde?

»Hänen Korkeutensa kannattaa sotilaallista toimintaa, mutta korostaa edellytyksen tähän olevan se, että joku Bernadotte saataisiin Suomen valtaistuimelle.»

Myöhemmin kuningashuone tarkensi vielä, että:^lähde?

»Ruotsin kuningashuone asettaa Ruotsin sotaan osallistumisen ehdoksi, että prinssi Vilhelm astuu Suomen valtaistuimelle.»

Seuraavan kerran vuoden 1918 Suomen kuningaskunta -ajatusten yhteydessä prinssi Vilhelm ja hänen yhdeksänvuotias Lennart-poikansa nostettiin keskusteluissa ja alustavissa tunnusteluissa mahdolliseksi ehdokkaaksi tulevana Suomen kuninkaana. Asia ei edennyt käytännön tasolla vaan ehdokkaat tulivatkin lopulta keisarillisesta Saksasta.^[3]

Suomalaisille Vilhelm tuli tunnetuksi ensi kerran isänsä kuningas Kustaa V:n Suomeen vuonna 1925 tekemän valtiovierailun yhteydessä, jossa Vilhelm oli myös mukana. Sittemmin Vilhelmin toiminta tuli suomalaisille läheiseksi hänen johtaessaan talvisodan aikaan ja välittömästi sen jälkeen välirauhan aikaan ruotsalaisten Suomeen antamaa sosiaalista apua. Olipa hän jonkun kerran mukana ottamassa talvisodan aikaan vastaan Ruotsiin siirrettyjä suomalaislapsia. Vilhelm vieraili toukokuun lopulla 1940 henkilökohtaisesti Suomessa tarkastamassa Ruotsin antamaa apua. Ansioistaan hän sai Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin.^lähde?

Vilhelm oli keskeinen hahmo myös Norjan jouduttua sodan uhriksi. Norjalaisille annetun ruotsalaisten sosiaalisen avun ansioista hän sai myös Norjan kuninkaalta korkean kunniamerkin.^lähde?

Vilhelm tuotti vuosina 1920-1949 elokuvia ja kirjoitti matkakirjoja, jotka käsittelivät kaukomaita, kuten Thaimaata, keskistä Afrikkaa ja Väli-Amerikkaa.

Teokset

Tuntematonta Ruotsia (Inom egna gränser), suom. Eino Palola, Helsinki: Suomen kirja 1946
Matkoja neljässä maanosassa (Skärvor frå fyra världsdelar, 1949), suom. Juho Tervonen, WSOY 1950
Muistelmia kotoa ja kaukaa (Episoder, 1951), suom.

Lähteet

↑ Kruunupäitten häät. Sosialisti, 5.5.1908, nro 102, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.7.2015.
↑ Jyrki Vesikansa: Vilhelmiä kiitetään Ruotsin-avusta Uusi Suomi 25.11.2008, viitattu 8.11.2021
↑ Anders Huldén: Kuningasseikkailu Suomessa 1918, s. 55–56. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-2980-1

Aiheesta muualla

Martti Santavuori: Suomen kuningas

[sos1908-1] Kruunupäitten häät. Sosialisti, 5.5.1908, nro 102, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.7.2015.

[2] Jyrki Vesikansa: Vilhelmiä kiitetään Ruotsin-avusta Uusi Suomi 25.11.2008, viitattu 8.11.2021

[3] Anders Huldén: Kuningasseikkailu Suomessa 1918, s. 55–56. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-2980-1

[1]

[2]

[3]