Victory-alus
Victory-alus oli Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana rakennettu rahtilaivatyyppi. Alustyyppi kehitettiin korvaamaan saksalaisten sukellusveneiden aiheuttamia tappioita liittoutuneiden kauppalaivastolle ja se suunniteltiin mahdollisimman halvaksi valmistaa. Victory perustui aikaisempaa Liberty-alustyyppiin ja sen valmistaminen alkoi vuonna 1944.[1]
| Victory-alus | |
|---|---|
 Victory-aluksia valmistumassa kalifornialaisella telakalla. |
|
| Tyyppi | Höyry- tai diesel käyttöinen rahtialus. |
| Luovutettu | 1944-1946 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 139 m |
| Leveys | 19 m |
| Syväys | 7.6 m |
| Bruttovetoisuus (GT) | 7 200 tonnia |
| Nopeus | 15-17 kn |
Höyrykäyttöisistä Libertyistä poiketen Victory-aluksia valmistui myös moottorilaivoina tai niitä dieselöitiin sotakäytön jälkeen.
Victory-alusta valmisti kuusi eri yhdysvaltalaista telakkaa ja aluksia valmistui yhteensä 534 kappaletta. Niistä yksi, s/s Park Victory, ajoi karille ja upposi Suomen vesillä Utön edustalla 25. joulukuuta 1947. Alus oli öljylämmitteinen höyrylaiva. Sen polttoaineista osa vuoti jo haaksirikossa ja viimeiset öljyt pumpattiin hylystä merivoimien ja Ympäristökeskuksen sukellustyönä 1990-luvulla.[2]
Toinen tunnettu on m/s Flying Enterprise, joka tammikuussa 1953 ajelehti peräsinrikkoisena ja kallistuneena toista viikkoa Atlantilla hiukan Land´s Endistä länteen. Sitä yritettiin pelastaa mutta alus upposi kesken hinauksen puhjenneessa uudessa myrskyssä hinausvaijerin katkettua. Aluksella loppuun asti pysytellyt tanskalaissyntyinen merikapteeni Kurt Carlsen ja häntä avustamaan hylkyyn noussut hinaaja Turmoilin perämies Kenneth Dancy pelastettiin merestä.
Tanskalainen kirjailija ja toimittaja Mogens Kofod-Hansen kirjoitti kapteeni Carlsenin vaiheista ja tästä erityistapauksesta kirjan joka julkaistiin suomeksikin.
Kirjassa mainitaan että aluksen lastiin olisi kuulunut jopa kahdeksan Stradivarius-viulua muun antiikkilastin ohella, joka menetettiin kokonaisuudessaan. Kirjailijan mukaan haaksirikko herätti maailmanlaajuista huomiota ja kapteeni olikin juhlittu sankari niin kotimaassaan Tanskassa kuin Yhdysvalloissakin.[3]
Lähteet
muokkaa- Erkki Savolainen: * Erkki Savolainen: Villi linja : kertomus matkasta kaukaiseen itään ; kuvituksena Tapio Tapiovaaran 25 matkalla tekemää piirrosta
Helsinki : Otava, 1955
- Kofod-Hansen, Mogens: Kapteeni Carlsen, "Flying Enterprisen" sankari; suomentanut Olli Nuorto. Jyväskylä, Gummerus, 1952
Viitteet
muokkaa- ↑ Villi linja
- ↑ Ympäristöministeriölähde tarkemmin?
- ↑ Koford-Hansen
