Turunmaan sairaala

Tyks Turunmaan sairaala (ruots. Åucs Åbolands sjukhus) oli Turun III kaupunginosassa, Kaskenkatu 13:ssa sijaitseva sairaala. Sairaala toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuosina 2006–2019. Vuoden 2020 alusta lukien liikelaitos lakkautettiin ja sairaala yhdistettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Loppuvuodesta 2024 Erik Bryggmanin suunnittelema rakennus tyhjennettiin, ja se on tarkoitus remontoida uudeksi Kaskenmäen sote-keskukseksi, johon tulee myös asuntoja ikääntyville.

Turunmaan sairaala
Erik Bryggmanin piirtämä sairaala sijaitsee Kasken- ja Sirkkalankadun kulmassa.
Sijainti
Osoite	Kaskenkatu 13, 20700 Turku
Organisaatio
Sairaanhoitopiiri	Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Historia
Perustettu	1951
Linkki
Kotisivut	www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/turunmaan-sairaala
Infobox OK

Sairaala tuotti perustason erikoissairaanhoidon palveluja ruotsin ja suomen kielellä. Turunmaan sairaala otti vastaan potilaita lähes jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta, mutta erityisesti se palveli Kemiönsaaren ja Paraisten asukkaita.

Tyks Turunmaan sairaalassa toimivat seuraavat erikoissairaanhoidon palveluita tuottavat yksiköt:

gynekologian poliklinikka keuhkosairauksien poliklinikka kirurgian poliklinikka korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka lasten ja nuorten poliklinikka leikkausosasto

päiväkirurginen yksikkö silmätautien poliklinikka sisätautien osasto sisätautien poliklinikka Turunmaan sairaalan laboratorio, Tykslab os. 185 Turunmaa-Åboland röntgen, os. 149

Sairaalan leikkaustoiminta oli elektiivistä (ajanvaraukseen perustuvaa) päiväkirurgiaa. Potilaat kotiutuivat leikkauspäivänä. Sairaalassa ei ollut päivystystä. Turunmaan sairaalan liikelaitokseen aikaisemmin kuuluneet aikuisten psykiatrian poliklinikat Paraisilla ja Kemiönsaaressa kuuluvat nykyisin Tyksin psykiatrian toimialueeseen.

Henkilökuntaa Turunmaan sairaalassa sen viimeisenä liikelaitosvuonna 2019 oli 569, josta 56 oli lääkäreitä, 467 hoitajaa sekä 46 hallinto- ja huoltohenkilöä. Avohoitokäyntejä vuonna 2019 kirjattiin 28 165, hoitopäiviä 3 571 ja hoitojaksoja 598. Keskimääräinen hoitoaika oli 6,0 vuorokautta. Sairaalan palveluita käytti vuoden aikana 9 748 eri henkilöä.

Sairaalan historia

Sairaalan perustaminen ja rakentaminen

Turunmaan seudun kuntien edustajat tekivät päätöksen Turunmaan terveydenhuollon ja sairaanhoidon kuntainliiton perustamisesta elokuun 1. päivänä vuonna 1950. Kuntainliiton nimeksi tuli Åbolands kommunalförbund för hälso- och sjukvård. Perustajakunnat olivat: Dragsfjärd, Hiittinen, Houtskär, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen ja Västanfjärd. Tarpeesta rakentaa Turunmaan silloiselle 40.000 asukkaan väestölle oma paikallissairaala oltiin hyvin yksimielisiä. Mahdollisuus perustaa kaksikielinen sairaala oli yksi sairaalahankkeen tärkeimmistä motiiveista. Vaikka sairaalan kuntainliitto perustettiin vuonna 1950, oli sairaalan rakentaminen alkanut jo vuonna 1948.

Turunmaan saaristokunnissa sotavuosina vapaaehtoisena lastenlääkärinä toiminut ruotsalainen Gert von Sydow ehdotti perustettavaksi Turkuun 10-12 hoitopaikan lastenhoitokeskuksen (central för barnvården). Suomen Punainen risti tarttui aloitteeseen sotien jälkeen, mutta lähtökohtana kokonaisen paikallissairaalan perustaminen. Kohta aloitteessa olivat mukana Turunmaan kunnat, Folkhälsan, seudun yhdistykset ja säätiöt. Suunnitelma sai tuulta siipiensä alle, kun Ruotsin punainen risti lupautui keräämään Ruotsissa varoja sairaalan rakentamiseksi. Vuoteen 1948 mennessä sairaalan rakentamiseen oli kerätty varoja 60 milj. Suomen markkaa. Ruotsin punaisen ristin lisäksi merkittäviä lahjoituksia sairaalaa varten saatiin Turun ystävyyskaupunki Göteborgin ystävyysseuroilta ja Ruotsin vapaamuurariyhdistyksiltä. Turunmaan kuntien osuudeksi sairaalan 80 milj. markan kustannusarviosta jäi 20 milj. markkaa, joka otettiin lainaksi Turun Säästöpankilta. Koska inflaatio eteni nopeasti, sairaalan rakentaminen aloitetiin pikimmiten, jo vuonna 1948. Sairaalarakennuksen suunnitteli arkkitehti Erik Bryggman.

Bryggmanin suunnitelma sisälsi viidestä osasta koostuvan sairaalakokonaisuuden: Sirkkalankadun siipi, Kaskenkadun siipi, etupihan poikkisiipi, torniosa ja lastenkodin erillisrakennus pihalla. Rakennuksista pääosa valmistui suunnitelman mukaisina vuonna 1951. Rakentamismenot nousivat 110 milj. markkaan. Uusi sairaala vihittiin käyttöön 19. toukokuuta 1951. Päivää pidetään Turunmaan sairaalan perustamispäivänä.

Toisessa vaiheessa vuosina 1953-1954 rakennettiin lastenkotirakennus, etupihan poikkisiipi ja Sirkkalankadun siipi korotettiin 3-kerroksiseksi. Bryggmanin suunnitelman lähtökohtana oli 60 hoitopaikan sairaala, jossa lastenosaston paikkoja olisi 18, synnytysten 12, sisätautien 15 ja kirurgian 15 hoitopaikkaa. Sairaansijoja valmistui 48. Lisäksi sairaalassa oli tilat lääkärien vastaanotoille, tilat leikkausosastolle, apteekille, laboratoriolle, röntgenosastolle, keittiölle, ruokasalille ja toimistoille. Sairaalaan rakennettiin myös henkilöstöasuntoja.

Sairaala vuosina 1951–1990

Sairaala toimi 1950- ja 1960-luvulla yksinomaan lastentautien ja synnytysten sairaalana. Syntyvyys ja lapsiluku oli sotien jälkeen korkealla tasolla, joten hoidettavaa riitti. Turku ja Kaarina kaksikielisinä kuntina tulivat Turunmaan sairaalan käyttäjäkunniksi. Vuonna 1965 lastenosastoilla hoidettiin 500 potilasta, hoitopäiviä kertyi 6 731. Synnytysvuodeosastolla hoidettiin 684 potilasta, hoitopäiviä kertyi 5 382. Ulkokunnat (Turku ja Kaarina suurimpina) käyttivät 57 prosenttia ja jäsenkunnat 43 prosenttia sairaalan palveluista.

Vuonna 1958 sairaala teki lääkintöhallitukselle hakemuksen sairaalan muuttamisesta aluesairaalaksi. Aluesairaala-asema olisi tarjonnut paremmat mahdollisuudet saada investointien valtionosuuksia ja laajentaa toimintaa sisätautien ja kirurgian erikoisaloille. Lääkintöhallitus kuitenkin hylkäsi hakemuksen.

1970-luvulle tultaessa syntyvyys oli laskenut ja nuoret ikäluokat pienentyneet. Lisäksi Turunmaan väestö oli Ruotsiin muuton ja kaupungistumisen seurauksena laskenut 25 000 henkilöön. Sairaalan käyttöasteet alkoivat nopeasti laskea. Sekä lastenosaston, että synnytysosaston käyttöasteet jäivät vuonna 1970 alle 50 prosentin. Kun Tyksin U-sairaala, uusine synnytysten ja lastentautien osastoineen valmistui vuonna 1968, oli lastentauteihin ja synnytyksiin erikoistuneen Turunmaan sairaalan tulevaisuus vaakalaudalla. Koska ikääntyneen väestön määrä Turunmaan kunnissa oli ennallaan ja suhteellinen osuus kasvava ja myös ikääntynyt väestö tarvitsi palveluita omalla äidinkielellään, hyväksyi Lääkintöhallitus perustettavaksi sairaalaan yleisen konservatiivisen hoidon osaston. Osastolle saneerattiin tilat vuosina 1972-1973 lastentaudeilta ja synnytyksiltä vapautuneisiin tiloihin. Lääkintöhallitus myönsi investointimenoihin valtionosuuden. Yleinen osasto avattiin marraskuussa 1973. Vuonna 1974 osastolla oli hoitopäiviä 7 289 ja vuonna 1975 yli 8 500. Vuoden 1984 alusta lukien Lääkintöhallitus hyväksyi yleisen osaston muutettavaksi sisätautien osastoksi.

Sairaalan johdon ja sen luottamusmiesten tavoitteena oli saada sairaalaan kirurgian erikoisala ja sen myötä aluesairaalan asema. Kirurgian erikoisalan perustaminen edellytti leikkaussalisiiven rakentamista ja 20 hoitopaikan kirurgian osaston tilojen saneeraamista. Laajennusosan rakennussuunnitelman laati arkkitehtitoimisto Sigvard Eklund. Hankkeen kustannusarvio oli 8,0 miljoonaa markkaa. Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiö ilmoitti kesäkuussa 1983 lahjoittavansa rakentamista varten 5,0 miljoonaa markkaa. Valtionosuutena laskettiin saatavan miljoona markkaa, jolloin jäsenkuntien osuudeksi jäi kaksi miljoonaa. Suunnitelma kirurgian erikoisalan perustamisesta, rakennushankkeesta ja rahoituksesta esitettiin keskussairaalapiirin alueelliseen suunnitelmaan. Lääkintöhallitus ja Tyks hylkäsivät suunnitelman sillä perusteella, että se edellytti henkilöstön kokonaismäärän lisäämistä. Syyskuussa 1984 Turunmaan sairaalan liittovaltuusto päätti esittää kirurgian erikoisalan perustamisen alueelliseen suunnitelmaan siten muutettuna, että samassa yhteydessä synnytystoiminta siirretään Turunmaan sairaalasta Tyksiin. Tässä muodossa esitys hyväksyttiin sekä Tyksissä että Lääkintöhallituksessa.

Leikkaussalisiipi rakennettiin Kaskenkadun suuntaisen siiven viereen vuonna 1985. Kirurgian erikoisala aloitti toimintansa vuonna 1986. Synnytystoiminta siirrettiin sairaalasta Tyksiin 31. maaliskuuta 1986. Lääkintöhallitus hyväksyi Turunmaan sairaalan aluesairaalaksi joulukuussa 1987.

Kuntainliiton viimeisenä toimintavuonna 1990 sairaalassa hoidettiin 2 008 potilasta. Hoitopäiviä kertyi 13 541, poliklinikkakäyntejä 4 781 ja leikkaustoimenpiteitä lähes tuhat. Jäsenkunnat käyttivät sairaalan palveluista 78 prosenttia.

Sairaanhoitopiirin aika

Vuoden 1991 alusta lukien Turunmaan terveydenhuollon ja sairaanhoidon kuntainliitto lakkautettiin ja aluesairaala yhdistettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin Turunmaan sairaalan nimellä Turunmaan osavastuualueelle. Turunmaan osavastuualueeseen yhdistettiin lisäksi Paraisilla ja Kemiössä sijainneet mielenterveyskeskukset. Osavastuualueella oli Turunmaan kuntien luottamushenkilöistä koostuva johtokunta.

Turunmaan sairaala jatkoi toimintaa sairaanhoitopiirissä, kuten se oli toiminut viime vuodet aluesairaalana. Sillä oli piirin liittyessään erikoisaloina sisätaudit, kirurgia, lastentaudit, naistentaudit ja syöpätaudit. Oman johtokunnan ansiosta sairaalalla oli varsin itsenäinen asema, vaikka talousarvio oli osa sairaanhoitopiirin talousarviota ja piirin hallitus ja valtuusto päättivät suurista linjoista. Sairaalan johdon ja työntekijöiden piirissä eli kuitenkin pelko sairaalan liittämisestä Tyksiin. Sairaala oli piirin sairaaloista pienin ja lähellä Tyksiä. Vuoden 1997 alusta lukien sairaalan lastenosaston toiminta lopetettiin ja siirrettiin Tyksin toiminnaksi. Lastenpoliklinikka jatkoi toimintaansa. Endoskopia-toiminta aloitettiin vuonna 1998. Piirin aikana sairaalassa aloittivat toimintansa korva-, nenä- ja kurkkutautien, silmätautien ja keuhkosairauksien poliklinikat. Leikkaustoiminta laajeni kaihikirurgiaan.

Vuoden 2006 alusta lukien Turunmaan sairaalasta ja mielenterveyskeskuksesta muodostettiin kunnallinen liikelaitos nimellä Turunmaan sairaalan liikelaitos. Ehdotus liikelaitoksen perustamisesta tuli sairaalan johdolta ja luottamushenkilöiltä. Sen taustalla oli halu säilyttää Turunmaan sairaala itsenäisenä, kaksikielisenä sairaalana osana sairaanhoitopiiriä. Aika oli ehdotukselle otollinen, koska kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa etsittiin uusia tehokkaampia tapoja sairaaloiden toiminnan organisointiin. Silloinen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén esitti sairaalan liikelaitostamisen hallitukselle ja valtuustolle kokeiluna. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liikelaitoksena Turunmaan sairaala toimi vuosina 2006–2019. Turunmaan sairaala oli Suomen ensimmäinen ja todennäköisesti ainoa kunnallisena liikelaitoksena toiminut sairaala.

Sairaala oli 2000-luvun alkupuolella alkaneissa Stakesin, sittemmin THL:n sairaaloiden tuottavuusmittauksissa yksi Suomen tuottavimmista sairaaloista. Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiö ja Kunnallisneuvos C.G. Sundellin säätiö tukivat sairaalan toimintaa taloudellisesti. Lahjoitusvaroilla katettiin sairaalan rakentamisen ja laitehankintojen investointimenoja. Liikelaitostamisen ansiosta säätiöillä säilyi luottamus siihen, että lahjoitusvarat menevät Turunmaan sairaalalle. Potilasturvallisuus ja hoidon laatu olivat sairaalassa korkealla tasolla. Potilasvahingot olivat sairaalassa harvinaisia.

Sairaanhoitopiirin valtuuston päätöksellä 11.6.2019 (§ 8) Turunmaan sairaalan liikelaitos lakkautettiin ja sairaalan toiminta yhdistettiin Tyksiin 1.1.2020 lukien. Päätös syntyi äänin 412–24. Vastaan äänesti RKP:n valtuustoryhmä. Samalla valtuusto hyväksyi hallintosääntöön muutoksen, jonka mukaan Turunmaan sairaalan perustetaan vuodeosastohoidon ja avohoidon yksikkö, jossa on muita yksikköjä tiukemmat kielitaitovaatimukset. Yksiköllä on oma koordinoiva ylihoitaja, joka toimii yksikön hoitohenkilöstön ja hoitotyötä tukevan henkilöstön esimiehenä vastaten pitkälti myös rekrytoinneista.

Sairaalan toteuttamatta jäänyt uudisrakennushanke 2013–2015

Turunmaan sairaalaan liikelaitoksen johtokunta suunnitteli vuosina 2013–2015 noin 2 000 neliömetrin laajennusta sairaalan nykyiselle ja viereiselle tontille osoitteessa Kaskenkatu 15. Uudisrakennuksen, käsittäen sairaalan laajennuksen ja potilashotellin, olisi rakennuttanut omistukseensa Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiö, joka olisi vuokrannut sairaalan laajennuksen tilat Turunmaan sairaalalle. Sairaalan uusiin tiloihin oli tarkoitus rakentaa pääosin yhden hengen huoneita. Potilashotellia ei suunniteltu sairaalan käyttöön. Sairaalan viereinen tontti on säätiön omistuksessa. Laajennuksen tieltä olisivat väistyneet sairaalan sisäpihan entinen lastenkotirakennus sekä Vuorikadun varressa sijaitseva Alexander Nyströmin suunnittelema, kaksikerroksinen, jugendtyylinen puu-kivitalo vuodelta 1830. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen toukokuussa 2014.

Sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 15.12.2015 (§ 163) lopettaa hankkeen jatkovalmistelun sairaanhoitopiirin osalta, koska erikoissairaanhoidon näkökulmasta ei ollut tuotannollisia perusteita rakentaa Turkuun kantasairaalasta erillistä erikoissairaanhoidon yksikköä parhaimmillaankin noin 35 000 hengen väestöpohjaa varten.

Sairaalarakennuksen arkkitehtuuri

Sairaalan sisäpihaa.

Sairaala-alue sijaitsee Kaskenkadun, Itäisen Pitkänkadun, Vuorikadun ja Sirkkalankadun rajaamassa korttelissa. Sairaalarakennuksen suunnitteli 1940-luvun loppupuolella arkkitehti Erik Bryggman. Rakennus muodostuu aikansa sairaalarakentamisen tapaan rakennussiivistä, jotka noudattavat ruutukaavakatujen katulinjoja, mutta sijoittuvat polveilevasti kadun reunaan. Rakennusmassat ovat harjakattoisia ja rapattuja. Massojen harjasuunnat vaihtelevat. Matalat siipimassat kiertävät katuvarsia ja päätyvät siroon torniaiheeseen. Aikakaudelle tyypillisen aukotusarkkitehtuurin elävyys perustuu yksinkertaisten pystyjaollisten aukkoikkunoiden rytmiseen sommitteluun. Turunmaan sairaalan rakennusryhmää hallitsee Kaskenkadun puolella oleva kahdeksankerroksinen torni, jonka alakerroksissa oli alun perin hoitajien asuntola ja ylempänä suurempia asuntoja. Pihalla on lastenkodiksi suunniteltu erillisrakennus. Sairaalan Kaskenkadun suuntainen siipi suunniteltiin nelikerroksiseksi, mutta toteutettiin kaksikerroksisena. Pääsisäänkäynti on Sirkkalankadun kulmassa rakennuksen toisessa kerroksessa. Sen vieressä oleva sairaalan leikkaussalisiipi on rakennettu Bryggmanin alkuperäissuunnitelman kohdalle vuonna 1985 arkkitehtitoimisto Sigvard Eklundin suunnittelemana.

Sairaalan viime vuosien vuodeosasto muodostui kahdesta osastosta kahdessa kerroksessa. Osa potilashuoneista oli suuria seitsemän potilaan saleja; yhden hengen huoneita oli vain kaksi. Roiskerapatun, harjakattoisen rakennuksen arkkitehtuuria pidetään Bryggmanin myöhäisille töille tyypillisenä. Bryggman suunnitteli samaan aikaan myös Mäntän aluesairaalan (1945–1953) ja Läntisen Uudenmaan piirisairaalan Tammisaareen (1947–1952).

Katso myös

• Luettelo Suomen sairaaloista

Lähteet

Sune Blomqvist: Ett väderbitet sjukhus - Åbolands sjukhus 50 år. Gummerus Printing 2001