Taiteen perusopetus
Taiteen perusopetus on vapaa-ajalla annettavaa taidekasvatusta,[1] ja osa Suomen koulutusjärjestelmää, jota säädellään laissa. Vastaavaa järjestelmää ei ole muissa maissa.[2]
Historia
muokkaa
Pohja taiteen perusopetukselle Suomessa on luotu jo 1960-luvulla. Vuonna 1968 voimaan tulleen musiikkioppilaitoslain myötä musiikkikasvatusta voitiin antaa peruskoulun ulkopuolella. Musiikkikoulut ja -opistot alkoivat yleistyä Suomessa 1970-luvulla. 1970-luvun peruskoulu-uudistus vähensi taide- ja taitoaineiden opetusmäärää. Osa opettajista ja vanhemmista koki, että lapsilla on tarvetta laajampaan taidekasvatukseen, kuin mitä peruskoulu saattoi tarjota. Kannatusyhdistyksen alkoivat tukea taidekouluja ja osa kunnistakin alkoi tarjota taidekoulutusta. Ensimmäiset kuvataidekoulut perustettiin 1970-luvun lopussa. 1970-luvun puolivälistä lähtien kansalais- ja työväenopistot saivat luvan tarjota musiikin opetusta myös alle 16-vuotiaille, kymmenen vuotta myöhemmin ne saivat opettaa lapsille ja nuorille myös muita taiteenaloja. Laki taiteen perusopetuksesta tuli voimaan kesäkuussa 1992, noin puoli vuotta sen jälkeen, kun hallitus oli esitellyt sen eduskunnalle. Vuoteen 1993 mennessä Opetushallitus antoi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet arkkitehtuurille, elokuva- ja videotaiteelle, kuvataiteelle, käsityölle, musiikille, sanataiteelle, sirkustaiteelle, tanssille ja teatteri-ilmaisulle.[3]
Uusi laki taiteen perusopetuksesta annettiin vuonna 1998, jonka mukaan opetus voitiin jakaa joko yleiseen tai laajaan oppimäärään. Vuodesta 2005 taiteenalojen määrä on ollut yhdeksän.[3]
Syksyllä 2017 Opetushallitus uudisti taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Se otettiin käyttöön kesällä 2018 ja sen mukaan opiskelevat kaikki ne oppilaat, jotka ovat aloittaneet opintonsa sen jälkeen. Vanhoja opetussuunnitelmia sai noudattaa kesään 2021 asti niillä oppilailla, jotka olivat aloittaneet opintonsa ennen muutosta.[4]
Elokuusta 2021 lähtien kansalais- ja kansanopistoilla on ollut mahdollisuus järjestää osaamisperusteisia kursseja.[5] Opetus- ja kulttuuriministeriö oli asettanut vuonna 2019 työryhmän helpottamaan vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistamista. Työryhmä ehdotti Koski-tietovarannon hyödyntämistä myös vapaaseen sivistystyöhön. Kansalaisopisto päättää itse, mitkä kurssit se haluaa sinne viedä, opiskelija taas päättää, siirretäänkö hänen tietojaan.[6] Laki astui voimaan elokuussa 2021.[7] Kursseista saadut opintopisteet voidaan tallentaa Koski-palveluun ja koulu- tai työpaikan hakijat voivat hyödyntää palvelun tietoja hakemustensa yhteydessä. Osaamisperusteisuus muuttaa kansalaisopistojen opettajien työnkuvaa, sillä heidän työehtosopimukseensa ei sisälly opiskelijoiden osaamisen arviointia.[5] Samana syksynä selviteltiin myös taiteen perusopetuksessa saadun osaamisen viemistä Opetushallituksen ylläpitämään Koski-tietovarantoon.[8]
Vuonna 2023 osaamisperusteisten kurssien määrä Suomessa oli noin 350–400.[5] Niiden suoritusmerkintöjä kerättiin Oma Opintopolku-palveluun.[9]
Vuonna 2024 taiteen perusopetusta antoi 424 oppilaitosta 267 kunnan alueella 128 000 oppilaalle. Taiteen perusopetuksen puitteissa järjestettiin vuosittain noin 15 000 tapahtumaa, kuten esityksiä, konsertteja ja näyttelyjä.[2]
Taiteen perusopetuksen sisältö
muokkaaTaiteen perusopetus on tavoitteellista. Opetusta antavat alan koulutetut ammattilaiset. Taiteen perusopetuksen oppilaat saavat valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.[4]
Taiteen perusopetusta annetaan yhdeksällä eri taiteenalalla: arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sanataide, sirkustaide, tanssi ja teatteritaide.[4] Kullekin alalle on tehty valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, jotka opetushallitus on vahvistanut. Niiden pohjalta koulutuksen järjestäjät tekevät paikalliset opetussuunnitelmat.[2]
Osa kursseista on niin kutsuttuja osaamisperusteisia kursseja.[5] Vuonna 2023 osaamisperusteisia kursseja oli noin 350–400,[5] ja niiden suoritusmerkinnät kerättiin Oma Opintopolku-palveluun.[9]
Opetus jakautuu yleiseen ja laajaan oppimäärään.
- Yleinen oppimäärä
Yleisen oppimäärän 500 opetustunnista 300 on yhteisiä ja 200 teemaopetustunteja.[10] Yhteisten opintojen aikana on tavoitteena hankkia taiteenalan perustaidot, teemaopinnoissa laajennetaan yhteisissä opinnoissa hankittuja taitojen. Oppimäärällä tavoitellaan muun muassa elinikäistä taidesuhtetta ja oppimisen iloa.[1]
- Laaja oppimäärä
Laajan oppimäärän opinnot sisältävät 1300 opetustuntia, joista perusopetus kestää 800 opetustuntia ja syventävät 500 opetustuntia.[10] Perusopinnoissa harjoitellaan taiteenalalle keskeisiä taitoja. Syventävien opintojen aikana opintomahdollisuuksia laajennnetaan tai painotetaan lopputyön myötä. Oppimäärällä tavoitellaan esimerkiksi edellytyksiä elinikäiselle taiteen harjoittamiselle.[1]
Opiskelijat
muokkaaTaiteen perusopetusta voidaan antaa varhaiskasvatuksesta lähtien[10] lapsille, nuorille ja aikuisille.[1] Perusopetukselle ei ole määritelty ikärajaa, mutta koulutuksen järjestäjä voi asettaa hakijoita etusijalle hakijalta edelletettyjen tietojen, taitojen, valmiuksien ja joskus myös hakijan kotikunnan mukaan. Tällaisiä etusijan saaneita oppilaita voi olla enintään puolet opetettavista. Oppilaat voidaan valita myös ilmoittautumisjärjestyksen, arvonnan tai pääsykokeiden kautta.[10]
Opetuksen tarjoajat
muokkaaTaiteen perusopetusta voivat järjestää kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt, säätiöt ja valtion oppilaitokset. Ne voivat myös hankkia palvelua yksityiseltä toimijalta. Muiden tahojen tulee hankkia lupa koulututuksen järjestämiseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Järjestäjät saavat valtiolta koulutuksen järjestämiseen rahoitusta. Valtionosuus on sidottu opetustuntien määrään. Kuntien valtionosuuteen vaikuttaa asukkaiden määrä.[2]
Taiteen perusopetusta järjestävät paikalliset taidekoulut ja -oppilaitokset ja osa kansalaisopistoista. Koulutusta antavia oppilaitoksia ovat esimerkiksi kuvataidekoulut, sanataidekoulut, musiikkiopistot ja tanssiopistot. Lisäksi on oppilaitoksia, joiden opetusalana on jokin muu taiteen ala, esimerkiksi sirkus, teatteri, arkkitehtuuri tai käsityöt.[11] Taiteen perusopetusta antavat merkittävissä määrin myös kansalais- ja työväenopistot.[2]
Säätely
muokkaaTaiteen perusopetusta säätelee laki taiteen perusopetuksesta (633/1998) ja asetus taiteen perusopetuksesta (813/1998). Taiteen perusopetuksen rehtoreiden ja opettajien kelpoisuuksista säädetään asetuksella opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998).[2]
Koulutus on yleensä maksullista, mutta sitä ei saa järjestää voiton tavoittelemiseksi.[11] Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus antavat osalle koulutuksen järjestäjistä avustuksia esimerkiksi perusopetuksen käyttökustannuksiin tai toiminnan kehittämiseen.[11]
Lain mukaan taiteen perusopetuksen tulee olla arvioitavissa. Koulutuksen järjestäjä arvioi itse omaa koulutustaan ja sen vaikuttavuutta. Sen lisäksi myös ulkopuolinen toimija arvioi koulutuksen kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin alaisuudessa. Joissain tapauksissa ministeriö voi määritellä koulutuksen arvioinnista vastaavaksi tahoksi myös jonkin muun ulkopuolisen tahon kuin Karvi. Koulutusten arvioinnin tulokset ovat julkisia.[10]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d Taiteen perusopetus (TPO) Peda.net. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ a b c d e f Taiteen perusopetusliitto artsedu.fi. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ a b Taiteen perusopetuksen historiasta ja nykytilasta | Opetushallitus www.oph.fi. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ a b c Opetushallitus - Taiteen perusopetus oph.fi. Viitattu 29.8.2019.
- ↑ a b c d e Tikkanen, Tiina: Akilleen kantapäänä arviointi Opettaja 2/2023. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Julkaisu - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 18.10.2024.
- ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Valtioneuvosto. Viitattu 18.10.2024.
- ↑ Valajärvi, Anni: Esiselvitys taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämiseksi 18.11.2021. Valtioneuvosto. Viitattu 18.10.2024.
- ↑ a b Vedenkannas, Virpi: Opintopistekurssit ovat saapuneet kansalaisopistoihin epale.ec.europa.eu. 19.9.2023. Viitattu 18.10.2024.
- ↑ a b c d e Opetuksen järjestäminen | Opetushallitus www.oph.fi. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ a b c Taiteen perusopetus - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 11.10.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa- Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden ja pedagogiikan toimivuus Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 23.9.2012]