Sauvosaaren urheilupuisto
Sauvosaaren urheilupuisto on Kemissä Sauvosaaressa sijaitseva urheilualue. Alun perin urheiluareenana oli vain etukenttä, jossa on nurmikenttää ympäröivät juoksuradat sekä muut kenttälajien suorituspaikat. Etukenttä toimi aina 1980-luvulle asti jalkapalloilun pääareenana. Kemin Innon miehet nousivat syksyllä 1969 Suomen pääsarjaan eli silloiseen Mestaruussarjaan, jossa seura pelasi kauden 1970. Myöhemmin valmistunut urheilupuiston takakenttä on toiminut Veikkausliigassakin pelanneen PS Kemin ja PS Kemin konkurssin jälkeisen toiminnan jatkajan Kemi City FC:n kotikenttänä. Takakentällä on 1 880 ja etukentällä 1 200 katsomopaikkaa.
Sauvosaaren urheilupuisto | |
---|---|
Rakennuksen tiedot | |
Sijainti | Urheilukatu 9, 94100 Kemi |
Koordinaatit | |
Avattu | 1934 |
Omistaja | Kemin kaupunki |
Kenttä | Luonnonnurmi |
Käyttäjät | |
Katsojakapasiteetti | |
|
|
Kentän mitat | |
|
|
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Takakentän ominaisuudet
muokkaaTakakentän kokonaiskapasiteetti vuonna 2015 oli 4 500 katsojaa.[1][2] Pääkatsomossa on 1 100 ja vastakkaisessa aurinkokatsomossa 780 kuppipenkillistä paikkaa. Toisessa päädyssä on pieni istumakatsomo ja murskepintainen seisomakatsomo. Kentän reunalla on myös VIP-tilat ja kuuluttamo. Stadion on valaisematon.[3]
Ensimmäisellä Veikkausliiga-kaudella 2016 takakentälle valmistui uusi katettu katsomo, jossa on kuppi-istuimet 1 100 hengelle. Lisäksi vastapäiseen, merenpuoleiseen katsomoon kiinnitettiin noin tuhat kuppi-istuinta. Uusi katsomo oli kolmikantainen hanke, jonka Ammattiopisto Lappia toimitti, Kemin kaupunki rakennutti ja jota seurat, ensisijaisesti PS Kemi, käyttävät. Keskeisenä rakennusmateriaalina käytettiin CLT-levyjä, eli ristikkäin liimattuja puulevykerroksia. Tuotantoon, elementtien kokoamiseen ja pintakäsittelyyn osallistui Lappian opiskelijoita Kemin ja Tornion rakennusaloilta. Kuppi-istuimet kiinnitettiin talkoovoimin sekä uuteen katsomoon että vanhaan merenpuoleiseen katsomoon.[4] Huhtikuussa 2017 ilmoitettiin, että pääkatsomon budjetti ylittyi yli 200 000 eurolla.[5]
Takakenttä ei nykyisellään täytä Suomen Palloliiton Veikkausliigakentälle asettamia vaatimuksia. Kenttä on esimerkiksi keväisin pelikelvoton, valaistus puuttuu ja katsojakapasiteetti on liian matala.[3] Takakentälle kaavaillaan muun muassa lämmitettyä tekonurmea ja valaistusta.[6] Lisäksi merenpuoleiselle pitkälle sivulle on suunniteltu vähintään 500 paikkaista katettua katsomoa,[3] jotta stadionilla olisi vähintään 1 500 katettua paikkaa. Töiden on arvioitu ajoittuvan vuosiin 2019–2021, mikäli Kemin kaupunginvaltuusto suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Remontin kustannusarvio liikkuu 3–4 miljoonan välillä.[7]
Ennätykset
muokkaaSauvosaaren urheilupuiston takakentän yleisöennätys on kaudella 2016 pelatusta jalkapallon Veikkausliigan ottelusta PS Kemi–RoPS, jolloin ottelua seurasi 3 976 katsojaa.[8]
Sauvosaaren urheilupuiston etukentän yleisöennätys on kaudella 1970 pelatusta jalkapallon Mestaruussarjan ottelusta Into–HIFK, jolloin ottelua seurasi 3 947 katsojaa.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 458. Suomen Palloliitto, 2015.
- ↑ Valikainen, Jouni: Sauvosaaren urheilupuiston yleissuunnitelma kommentoitavissa – kustannusarvio 3-4 miljoonan välillä 1.11.2017. Lapin Kansa. Viitattu 4.11.2017.
- ↑ a b c Heikinmatti, Antti: Kemin Sauvosaareen havitellaan monipuolista urheilupuistoa – listoilla myös jalkapalloväen toivoma lämmitetty tekonurmi 26.9.2017. Yle Urheilu. Viitattu 4.11.2017.
- ↑ Sauvosaaren kenttä sai lahjoituksena 1000 kuppi-istuinta – "Aivan mieletön juttu" 30.5.2016. Lapin Kansa. Arkistoitu 29.10.2017. Viitattu 4.11.2017.
- ↑ Kemin Sauvosaaren uuden katsomon budjetti ylittyi yli 200 000 eurolla Lapin Kansa. Viitattu 4.11.2017.
- ↑ Sauvosaaren urheilupuiston yleissuunnitelma 12.10.2017. Kemin kaupunki. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 4.11.2017.
- ↑ Valikainen, Jouni: Sauvosaaren urheilupuiston yleissuunnitelma kommentoitavissa – kustannusarvio 3-4 miljoonan välillä 1.11.2017. Lapin Kansa. Viitattu 4.11.2017.
- ↑ Veikkausliiga: Otteluraportti Veikkausliiga.fi.
- ↑ Piipponen, Esko – Helikari, Torsti: Jalkapallokirja 1971, s. 109. Turku: Suomen Palloliitto, 1971.