Sääkspää
Sääkspää on Keski-Suomessa Uuraisilla Kyynämöisten lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
Sääkspää | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Uurainen |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Lanneveden va (14.65) |
Laskujoki | Isojoki Kukkaroiseen [1] |
Järvinumero | 14.653.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 162,9 m [1] |
Pituus | 4,4 km [1] |
Leveys | 1 km [1] |
Rantaviiva | 14,2491 km [2] |
Pinta-ala | 1,6018 km² [2] |
Tilavuus | 0,00333977651 km³ [2] |
Keskisyvyys | 2,01 m [2] |
Suurin syvyys | 5,7 m [2] |
Saaria | 3 [2] |
Heinäsaari, Matosaari, Pääsaari | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
muokkaaJärvi on 4,4 kilometriä pitkä, 1,0 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 160 hehtaaria eli 1,6 neliökilometriä. Muodoltaan järvi on pitkä ja koillis-lounaissuuntainen. Lounaispäässä on pääaltaasta Pajuniemen[3] erottama Pieni Sääkspää, ja altaita yhdistää toisiinsa Piikasalmi. Järvessä on kolme saarta, joiden yhteispinta-ala on 0,67 hehtaaria. Ne ovat suurimmasta pienimpään Matosaari, Pääsaari ja Heinäsaari. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 3,34 miljoonaa kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 2,0 metriä ja suurin syvyys on 5,7 metriä. Sen rantaviivan pituus on 14,2 kilometriä. Rantojen asutus on paikoin tihenevää haja-asutusta, joka koostuu sekä maatiloista peltoineen että pienemmistä ranta-asunnoista. Kirkonkylän tiheä asutus ei yllä aivan järvelle asti, mutta koillisessa seututien 627 varrella on pieni Aittoahon teollisuusalue.[1][2][4][5]
Luontoarvoja
muokkaaSääkspää on tummavetinen järvi, jolla on etenkin maisema- ja virkistysarvoa rantojen loma-asutukselle. Sen rannoilla esiintyy metsän ja peltomaan ohella myös jonkin verran soistumia, kuten isovarpurämettä keskiosan Mustaniemessä. Koillisessa Pääsaaren eteläpuolella on matalikkoa, joka on arvokasta kalalokkien ja kalatiirojen elinympäristöä.[6]
Pieni Sääkspää (tai Pieni-Sääkspää) on Virtasalmen ja Piikasalmen väliin jäävä suvantomainen järvenosa, jonka rannoilla kasvaa pajukkoa. Salmissa kasvaa runsaasti järvikortetta, umpeen kasvavassa Piikasalmessa myös ulpukkaa. Alue on telkän elinympäristöä.[3]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Lanneveden valuma-alueella (14.65), jonka Kyynämöisen–Sääkspään alueeseen (14.653) se kuuluu.[7][2] Kyynämöinen (515 ha) ja Tehlo (62 ha) ovat samalla korkeudella Sääkspään kanssa; edellinen on yhteydessä Pieneen Sääkspäähän Virtasalmen kautta ja jälkimmäinen pääaltaaseen hieman pohjoisempana Pajujoen kautta. Kaakosta järveen laskee kumpikin Iso-Uuraisen (122 ha) lasku-uoma, lännempää Lepsunjoki suoraan Pirkkalanlahdesta ja idempää nimetön uoma umpeen kasvaneen Särkilammen kautta. Koillispäähän laskee Akon (35 ha) laskupuro. Järven luoteispuolella on lisäksi vielä pieni Hulkonlampi (1 ha).[1][7]
Sääkspään oma laskujoki on Isojoki, joka alkaa suvantomaisena sen keskiosan luoteispäästä. Suvantoon laskee Niemelänlammen (4 ha) laskuoja. Tämän jälkeen joki virtaa seututien ali sekä Kukkaroisen (27 ha) ja Pieni-Kukkaroisen läpi. Isojoki laskee lopulta Saarijärven puolella Lanneveteen. Sääkspään vedenpinnan korkeus on 162,9 metriä mpy., joten pudotusta sen ja Lanneveden välillä kertyy noin 52 metriä. Kukkaroisen pinta on vain 0,3 metriä Sääkspään pintaa alempana.[1][7]
Historiaa
muokkaaSääkspään keskiosassa sijaitseva Matosaari, joka tunnetaan myös Sääkspään Kuoliosaarena, on historiallisen ajan hautasaari. Varmoja hautakuoppia saaressa on kolme, jotka sijaitsevat sen kaakkoispäässä.[8]
Lähteet
muokkaa- Pentti, Nana: Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos ja laajennus – Kaavaselostus (pdf) skjkl.fi. 20.9.2007. FGC Suunnittelu ja tekniikka oy. Viitattu 21.12.2024.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Sääkspää, Uurainen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.12.2024.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.7.2023.
- ↑ a b Pentti 2007, s. 37.
- ↑ Sääkspää, Uurainen (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.7.2023.
- ↑ Sääkspää, Uurainen (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.7.2023.
- ↑ Pentti 2007, s. 51–52.
- ↑ a b c Sääkspää (14.653.1.002) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.7.2023.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Sääkspää Matosaari Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 2.11.2011. Museovirasto. Viitattu 21.12.2024.