Wikipedia

Rypsiöljy

11 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 23. lokakuuta 2024.

Rypsiöljy on rypsin (lat. Brassica rapa L., ennen Campestris) siemenistä puristettu öljy, jota käytetään teollisissa prosesseissa, elintarvikkeena ja rehujen ainesosana. Rypsiöljy kuuluu tärkeimpiin teollisuuden käyttämiin kasviöljyihin.[1]

Rypsiöljyä sisältäviä kylmäpuristettua rypsiöljyä ja rypsipuristetta käytetään sellaisenaan karjan ruokinnassa.[2] Parhaimman makuisesta sadonosasta voidaan puristaa myös ihmiskäyttöön tarkoitettua ruokaöljyä, joka on raffinoitua rypsiöljyä paksumpaa ja muistuttaa valmistajan mukaan maultaan pähkinää.[3][4] Muusta ihmisravinnoksi tarkoitetusta rypsiöljystä poistetaan sille ominainen voimakas maku alipainetislauksella.[5]

Rypsiöljy on halpaa ja sillä on pitkä säilyvyysaika.[6] Rypsiöljypitoisella rehulla ruokittu sianliha on tavallista marmoroituneempaa eli sian lihakset ovat tavallista rasvoittuneempia.[7]

Välimeren alueelta peräisin olevat rypsi ja rapsi kehitettiin viljelykasveiksi Pohjois-Euroopassa.[8] Noin 40 prosenttia rypsin rasvahappokoostumuksesta muodostui alun perin erukahahaposta, joka osoittautui sittemmin terveydelle haitalliseksi. EU päätti rajoittaa sen vuoksi vuonna 1976 ruokaöljyjen ja margariinien erukahappopitoisuutta. Tämän seurauksena alettiin jalostaa lajikkeita, joissa oli alle puoli prosenttia erukahappoa.[9]

Kansainvälinen CODEX-elintarvikestandardi käyttää englanninkielistä nimitystä rapeseed oil tai canola oil sekä rypsi- että rapsiöljystä (latin. Brassica napus L).[10] Rypsiöljyn tarkka englanninkielinen nimitys on turnip rapeseed oil tai turnip oil. Rapsia ei voida viljellä Pohjois-Suomessa.[11]

Kanada ja Saksa ovat rypsiöljyn suurimmat tuottajamaat.[6] Rypsiöljyn suosio ylitti auringonkukkaöljyn suosion Suomen kotitalouksissa vasta vuonna 1989. Rypsiöljyn voittokulku alkoi jo aiemmin, kun siitä tuli suomalaisen elintarviketeollisuuden suosituin ruokaöljy.[12]

Osa nykyisin viljeltävistä rypsilajikkeista on tuhohyönteisten takia geneettisesti muokattuja varsinkin Pohjois-Amerikan markkinoilla.[6]

Historia

muokkaa

Rypsin viljely aloitettiin Suomessa 1940-luvulla.[13] Raisiolainen kasviöljytehdas Oy Kasviöljy-Växtolje Ab toi vuonna 1954 markkinoille ensimmäisen suomalaisen rypsiöljyn, joka kulki Talousöljyn nimellä. Raisioon valmistui vuonna 1958 myös Margariini Oy:n tehdas, joka alkoi käyttää rypsiöljyä margariinin valmistukseen.[14]

Sekä rypsin että rapsin huomattiin myöhemmin sisältävän ihmisen terveydelle haitallista erukahappoa sekä kotieläimille haitallisia glukosinolaatteja. Lääkintöhallitus päätti sen vuoksi 1970-luvun puolivälissä asettaa ruokaöljyjen erukahappopitoisuuden ylärajaksi yhden prosentin kasvin rasvahappojen kokonaismäärästä. Tämä johti siihen, että paljon erukahappoa sisältävien syysryspin ja syysrapsin jalostus vaihtui kevätrypsin ja kevätrapsin jalostukseksi. Hankkija toi vuonna 1985 kauppoihin Valtti-nimisen ensimmäisen vain 0,5 prosenttia erukahappoa sisältävän kotimaisen 00-tyypin rypsi- ja rapsilajikkeen.[8] Rypsi ja rapsi vakiinnuttivat asemansa suomalaisina viljelykasveina vasta 1980-luvulla.[15] Nykyisin myös syysrypsistä voidaan valmistaa ruokaöljyä ja margariinia.[16]

Erukahappopitoisuuden jälkeen vähennettiin rypsin glukosinolaattipitoisuutta. Helsingin Herttoniemessä sijaitsevasta Öljynpuristamo Oy:stä tuli toinen merkittävä rypsiöljyn valmistaja 1980-luvulla.[17] Tuotantoprosessit perustuivat öljyn erottamiseen siemenestä ensin puristamalla ja sen jälkeen uuttamalla loppu öljy heksaanilla. Vuonna 1993 Öljynpuristamo Oy:n toiminta siirtyi Kantvikiin Mildolan Oy tehtaalle, jossa otettiin käyttöön lämpöpuristukseen perustuva menetelmä.[17] Raision öljynpuristamon toiminta päättyi vuonna 2014.[18]

Valmistus

muokkaa

Rypsin siementen öljypitoisuus on noin 40 prosenttia ja valkuaispitoisuus noin 20 prosenttia. Rypsiöljyn prosessointiin kuluu kolme päävaihetta, jotka ovat siementen valmistelu, raakaöljyn uuttaminen ja öljyn puhdistaminen. Siementen valmistelussa siemenet pilkotaan ja kuumennetaan noin 90 asteisella höyryllä. Tämän jälkeen osa öljystä uutetaan siemenistä puristamalla ja jäljelle jäänyt öljy liuotinuutolla, mihin käytetään useimmiten heksaania. Heksaani haihdutetaan öljystä ja saadut öljyt yhdistetään.[19]

On arvioitu, että heksaanilla uutetut jalostetut kasviöljyt sisältävät noin 0,8 milligrammaa heksaanijäämiä öljykiloa kohti (0,8 ppm) ja että heksaanin saanti kaikista elintarvikelähteistä on alle 2 prosenttia muista lähteistä, pääasiassa bensiinikaasuista, tulevasta päivittäisestä saannista.[20]

Koostumus

muokkaa

Rypsiöljy sisältää 34 prosenttia monityydyttymättömiä rasvahappoja, noin 60 prosenttia kertatyydyttymättömiä ja noin 6 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja.[21]

Rypsiöljyssä on runsaasti elimistölle välttämättömiä omega-6- ja omega-3-rasvahappoja.[22][23]

Rypsiöljy sisältää myös E-vitamiinia, K-vitamiinia ja kasvisteroleja.[24]

Euroopan unioni on rajoittanut erukahapon enimmäismäärän camelinaöljyssä, sinappiöljyssä ja purasruohoöljyssä 5 prosentiksi, sinapissa 3,5 prosentiksi ja muissa kasviöljyissä 2 prosentiksi.[25]

Rypsiöljyn koostumus FINELI (Arkistoitu – Internet Archive) (g/100g) ja CODEX standardissa (%-rasvahappojen kokonaismäärästä)[26]
Fineli CODEX
Öljyhappo (18:1n9), % 60 51–70
Linolihappo 18:2n6 (omega-6-rasvahappo), % 22 15–30
Alfalinoleenihappo 18:3n-3 (omega-3-rasvahappo), % 11 5–14
Teolliset transrasvat, % 0,0 –
Kasvisterolit, % 0,7 0,5–1,1
E-vitamiini (alfatokoferoli), mg / 100 g 19 10–39

Rypsiöljyn rasvahappokoostumuksessa on kasvuympäristön, lajin (rypsi vai rapsi) ja lajikkeiden välistä luonnollista vaihtelua, mikä on huomioitu vaihteluvälinä CODEX-standardissa. Suomessa viljellyssä rypsissä (B. rapa) on enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, erityisesti alfa-linoleenihappoa, kuin rapsissa (B. napus).[27]

Terveysvaikutukset

muokkaa

Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen (EFSA) esitti vuonna 2016, että liian runsas erukahappoa sisältävien elintarvikkeiden käyttö saattaa heikentää alle 10-vuotiaiden lasten terveyttä. EFSA kirjoitti: ”Keskivertokuluttajan altistus vaihtelee 0,3–4,4 mg per ruumiin painokilogramma päivässä ikäryhmittäin. Kuitenkin kuluttajat, joilla on suurempi altistus, kuten vauvat ja lapset, voivat altistua jopa 7,4 mg:aan per ruumiin painokilogramma päivässä. Asiantuntijat kuitenkin huomauttivat, että he todennäköisesti ovat yliarvioineet tämän riskin ottaessaan huomioon saatavilla olevan tieteellisen tiedon rajoitukset.”[28] Euroopan elintarviketurvallisuusviraston saastuttavien aineiden asiantuntijapaneeli (CONTAM-paneeli) on määrittänyt sallitun päivittäisen saannin olevan 7 mg per ruumiin painokilogramma päivässä.[28]

Yhdysvalloissa sallittiin vuonna 2006 seuraavan terveysväittämän käyttö rapsiöljyä sisältävien tuotteiden markkinoinnissa: ”Rajallinen ja alustava tieteellinen näyttö viittaa siihen, että 19 grammaa rapsiöljyä päivittäin nautittuna saattaa vähentää sydän- ja verisuonisairauden riskiä, jos sillä korvataan tyydyttynyttä rasvaa”. Päätös perustui siihen, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen rapsiöljyllä vähensi kokonais- ja LDL-kolesterolin määrää vuosina 1988–1998 julkaistuissa tutkimuksissa.[29]

EU-komissio hyväksyi vuoden 2012 asetuksessa N:o 432/2012 seuraavan terveysväitteen käytön pakkausmerkinnöissä: ”Alfalinoleenihappo edistää veren kolesteroliarvojen pysymistä normaalina. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 2 grammaa alfalinoleenihappoa. Suositeltu määrä saadaan esimerkiksi 20 grammasta eli puolestatoista ruokalusikallisesta rypsiöljyä”.[30]

Rypsiöljyn käyttäminen sikojen ruokinnassa vähentää lihassa olevan tyydyttyneen rasvan määrää ja lisää monityydyttymättömän rasvan määrää. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta rypsiporsaan lihaa syövien ihmisten veren kolesteroli- tai muihin rasva-arvoihin.[31]

Vuonna 2005 julkaistussa kanadalaistutkimuksessa havaittiin, että sikäläinen rypsiöljy sisälsi 1,9–3,6 prosenttia transrasvoja.[32] Tutkimusraportista ei käynyt kuitenkaan ilmi, olivatko kyseessä rypsi- vai rapsiöljyt. Rypsiöljyn prosessointimenetelmiä on muutettu sen jälkeen transrasvojen syntymisen välttämiseksi.[19] Suomalaisen Fineli-ravintoainekoostumustietopankin mukaan rypsiöljyssä ei ole lainkaan transrasvaa.[33] Myös vuonna 2015 julkaistussa korealaistutkimuksessa havaittiin, ettei sikäläisissä öljyissä ollut transrasvaa. Tästäkään tutkimusraportista ei käynyt ilmi, olivatko kyseessä rypsi- vai rapsiöljyt.[34]

Rypsiöljy sisältää suomalaistutkijoiden mukaan ihanteellisessa suhteessa elimistön välttämättöminä rasvahappoina pidettyä linolihappoa ja alfalinoleenihappoa. Vuonna 2010 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että alfalinoleenihapon puute vähentää veren hyytymisestä vastaavien fibrinogeenien määrää sellaisilla potilailla, joiden veressä on liikaa fibrinogeenejä. Näiden potilaiden fibrinogeenitaso aleni, kun he korvasivat rypsiöljyllä neljänneksen margariinin, juuston ja voin sisältämästä rasvamäärästä.[35][36][37][38] Fibrinogeenin määrä lisääntyy liikaa esimerkiksi silloin, kun diabeetikolla on kroonisesti liian alhainen verensokeri.[39] Veren liiallinen fibrinogeenipitoisuus lisää dementiariskiä.[40] Veren kohonnut fibrinogeenipitoisuus on myös harvinainen aivoinfarktin syy,[41] mutta fibrinogeenin liian pieni pitoisuus lisää aivoinfarktin riskiä[42]

Ympäristövaikutukset

muokkaa

Suomalaisen rypsin viljelyssä käytettiin ennen mehiläisille ja muille pölyttäjille haitallisia neonikotinoidi-nimisiä torjunta-aineita. Euroopan unioni asetti ne käyttökieltoon vuonna 2013, eikä niiden käytölle ole vuoden 2018 jälkeen enää myönnetty poikkeuslupia.[43]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Erucic Acid - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 6.10.2021.
  2. ↑ Kylmäpuristettu rypsi kotieläinten rehuna. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16958/kylmapuristetturypsikotielaintenrehuna.pdf?sequence=1
  3. ↑ Susanna Korkiatupa: Tutustu meihin – tällaista on kylmäpuristetun rypsiöljyn valmistus Alavudella Alavuden Öljynpuristamo. 25.8.2022. Viitattu 26.7.2024.
  4. ↑ Usein kysyttyä Virgino Kylmäpuristettu Rypsiöljy. Viitattu 26.7.2024.
  5. ↑ Rypsi on herkkä kaunotar, ja siksi kultaisia peltoja näkee Suomessa yhä harvemmin | Yhteishyvä yhteishyva.fi. Viitattu 26.7.2024.
  6. ↑ a b c Rapeseed Oil (Canola Oil): Uses, Benefits, and Downsides Healthline. 30.10.2019. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Rasva tuo lihaan makua ja mehevyyttä Aromi. Viitattu 21.5.2023.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ a b ÖLJYKASVIEN VILJELYN EDISTÄMINEN Yhteistutkimuksen tuloksia vuosilta 1985—1988. Maatalouden tutkimuskeskuksen tiedote 11/1988. https://core.ac.uk/download/pdf/52210958.pdf
  9. ↑ Erucic acid a possible health risk for highly exposed children | EFSA www.efsa.europa.eu. 9.11.2016. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
  10. ↑ CODEX (1999, Revisions 2001, 2003, 2009, Amendment 2005,2011, 2013). CODEX STANDARD FOR NAMED VEGETABLE OILS. CODEX STAN 210-1999.
  11. ↑ Rapsi Farmit. 24.8.2010. Viitattu 5.10.2021.
  12. ↑ Pirjo Sallinen ja Tapio Palmu: In Finland consumers prefer rapeseed oil. Raisio Group. https://www.gcirc.org/fileadmin/documents/Bulletins/B8/GCIRCBUL8_30.pdf
  13. ↑ Tuori, M. Rapeseed meal as a supplementary protein for dairy-cows on grass silagebased diet, with emphasis on the Nordic AAT-PBV feed protein evaluation system. Agricult. Sci. in Finland, 1992. 1: 375-429.
  14. ↑ Historia | Raisio - Tietoa meistä Raisio. Viitattu 19.2.2024.
  15. ↑ Rypsi - lamppuöljystä terveyden vaalijaksi Kaleva. Viitattu 5.12.2024.
  16. ↑ Yhden tilan rypsisadosta riittää ruokaöljyä satoihin koteihin Hämeen Sanomat. 26.7.2011. Viitattu 19.2.2024.
  17. ↑ a b Carpela A. ja Metsäkylä A. Työelämää öljynpuristamossa - Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958-1993. 1999, Helsinki: Museoviraston työväenjulkaisuja 10.
  18. ↑ Veikko Niittymaa: Öljynpuristamon ovi Raisiossa säppiin toistaiseksi Maaseudun tulevaisuus. 31.10.2013, 11:59. Viitattu 3.7.2015.
  19. ↑ a b Rypsiöljyn terveellisyys ja prosessointi ”Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus” -blogi. Helsingin yliopisto. Viitattu 26.12.2024. (suomeksi)
  20. ↑ Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 26.12.2024. (englanti)
  21. ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 26.3.2021.
  22. ↑ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli fineli.fi. Viitattu 22.10.2024.
  23. ↑ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli fineli.fi. Viitattu 22.10.2024.
  24. ↑ Ncbi.nlm.nih.gov
  25. ↑ Oikaisu komission asetukseen (EU) 2019/1870, annettu 7 päivänä marraskuuta 2019, asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta ja oikaisemisesta siltä osin kuin on kyse erukahapon ja syaanivetyhapon enimmäismääristä tietyissä elintarvikkeissa Euroopan unionin virallinen lehti. 19.11.2019. Viitattu 21.10.2024. (suomeksi)
  26. ↑ CODEX, Codex standard for named vegetable oils, CODEX stan 210-1999. 1999. Uudistetukset 2001, 2003, 2009. Lisäykset 2005, 2011, 2013.
  27. ↑ Kortesniemi M., Vuorinen A.L., Sinkkonen J., Yang B., Rajala B., Kallio H. 2015. NMR metabolomics of ripened and developing oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 172:63-70.
  28. ↑ a b Erucic acid a possible health risk for highly exposed children www.efsa.europa.eu. Viitattu 5.11.2024. (englanniksi)
  29. ↑ Center for Food Safety and Applied Nutrition: Labeling & Nutrition - Qualified Health Claims: Letter of Enforcement Discretion - Unsaturated Fatty Acids from Canola Oil and Reduced Risk of Coronary Heart Disease (Docket No. 2006Q-0091) wayback.archive-it.org. Arkistoitu 14.11.2017. Viitattu 4.7.2020. (englanniksi)
  30. ↑ Schneeman, Barbara O.: Qualified Health Claims: Letter of Enforcement Discretion - Unsaturated Fatty Acids from Canola Oil and Reduced Risk of Coronary Heart Disease (Docket No. 2006Q-0091) 6.10.2006. U.S. Food and Drug Administration. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  31. ↑ Lehtinen, Katri: Enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävän porsaanlihan vaikutus plasman lipideihin ja plasman fosfolipidien rasvahappokoostumukseen terveillä aikuisilla. pro gradu, 2015. Helsingin yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
  32. ↑ Azizian, H., and Kramer, J. K. G.: A Rapid Method for the Quantification of Fatty Acids in Fats and Oil with Emphasis on trans Fatty Acids Using Fourier Transform Near Infrared Spectroscopy (FT-NIR) s. 855-867. (pdf) Lipids. September 2005. Viitattu 26.12.2024. (englanniksi)
  33. ↑ Rypsiöljy Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.2.2023.
  34. ↑ Analysis of Trans Fat in Edible Oils with Cooking Process Toxicological Research 31, sivut 307–312 (2015). Viitattu 26.12.2024. (englanniksi)
  35. ↑ Rypsiöljy alentaa verisuonitukoksia ja tulehduksia aiheuttavaa fibrinogeenia | Helsingin yliopisto www.sttinfo.fi. Viitattu 19.5.2021.
  36. ↑ Seppänen-Laakso, T., I. Laakso, T. Lehtimaki, R. Rontu, E. Moilanen, T. Solakivi, L. Seppo, H. Vanhanen, K. Kiviranta and R. Hiltunen (2010). ”Elevated plasma fibrinogen caused by inadequate alpha-linolenic acid intake can be reduced by replacing fat with canola-type rapeseed oil.” Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 83(1): 45-54.
  37. ↑ Rypsiöljy paljastui luultua terveellisemmäksi yle.fi. Viitattu 4.11.2010.
  38. ↑ Notes.helsinki.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  39. ↑ Liian matala verensokeri lisää tukosriskiä. Diabetes ja lääkäri, helmikuu 2019. https://tinyurl.com/dnvr9uuz
  40. ↑ https://fin.medicine-consultant.com/half-all-dementias-start-with-damagedgatekeeper-cells-47654[vanhentunut linkki]
  41. ↑ Harvinaiset aivoinfarktin ja TIA:n syyt www.kaypahoito.fi. Viitattu 19.5.2021.
  42. ↑ Aivohalvaukset kuriin yle.fi. Viitattu 19.5.2021.
  43. ↑ Neonikotinoideja korvataan öljykasvien kasvinsuojelussa tukes.fi. 3.12.2018. Viitattu 26.12.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rypsiöljy&oldid=22917116”