Rendsburg (tansk. Rendsborg) on kaupunki Eiderjoen ja Kielin kanavan varrella, Jyllannin niemimaalla, Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Pohjois-Saksassa. Se sijaitsee noin 30 kilometriä Kielistä länteen, 90 kilometriä Lyypekistä luoteeseen ja sata kilometriä Hampurista pohjoiseen.

Rendsburg
vaakuna
vaakuna

Rendsburg

Koordinaatit: 54°18′N, 9°40′E

Valtio Saksa
Osavaltio Schleswig-Holstein
Piirikunta Rendsburg-Eckernförde
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 23,72 km²
Korkeus 5–10 m
Väkiluku 28 476 (2 006)
 – Väestötiheys 1 201 as./km²









Rendsburg on Rendsburg-Eckernförden piirikunnan hallinnollinen keskus ja myös alueen suurin kaupunki. Vuonna 2007 piirikunnan väkiluku oli 272 639 asukasta ja pinta-ala 2 185,9 km². Rendsburgin naapurikunnat ovat Fockbek, Alt Duvenstedt, Rickert, Büdelsdorf, Nübbel, Schacht-Audorf, Osterrönfeld ja Westerrönfeld.

Kaupungin rakenne

muokkaa

Rendsburg muodostuu Altstadtista, Neuwerkistä ja Kronwerkistä. Vanhakaupunki, Die Altstadt, sijaitsee Eiderjoen saarella. Sen keskusta on Marienkirchen, Altstädter Markt -torin ja Schiffbrückenplatz-aukion ympärillä. Kaupungin uudempi osa, Die Neustadt, eli niin kutsuttu Neuwerk sijaitsee Eiderin etelärannalla Holsteinin puolella. Se käsittää barokkityylisen kaupunginosan, jossa sijaitsee muun muassa Paradeplatz sekä Garnisonskirche eli Christkirche. Kronwerk sijaitsee puolestaan Eiderin pohjoispuolella Schleswigissä.

Historia

muokkaa

Rendsburg perustettiin vuoden 1150 tienoilla; ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on vuodelta 1199 muodossa Reinoldesburch Arnold von Lübeckin Chronica Slavorumissa. Paikkakunnasta tuli osa Holsteinia 1200-luvulla. Vuonna 1460 se siirtyi vuorostaan Schleswigin haltuun. Kaupunkioikeudet Rendsburgille myönnettiin vuonna 1253, mahdollisesti jo neljätoista vuotta aiemmin. Vuonna 1286 kaupunki paloi ja seuraavana vuonna jälleenrakentamisen yhteydessä kohosi myös Marienkirche. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana vuosina 1627–1629 Rendsburg oli Saksan keisarillisten joukkojen hallussa. Ruotsin joukot miehittivät kaupunkia 1644 ja 1645. Ensimmäiset suuret linnoitukset nousivat vuosina 1669–1673 tanskalaisen kenraalimajuri Henrik Rusen johdolla. Rendsburg sai vesiliikenneyhteyden Itämereen, kun 43-kilometrinen Schleswig-Holsteinischer Canal eli Eiderin kanava rakennettiin 1777–1784. Seuraavan vuosisadan puolivälissä kanava sai nimekseen Eiderkanal (tansk. Ejderkanalen).

Toisen Saksan-Tanskan sodan tuloksena vuonna 1864 Rendsburg siirtyi Schleswig-Holsteinin mukana Saksan keisarikunnalle. Rautatielinja Rendsburg–Neumünster avattiin vuonna 1845. Kielin kanava (saks. Nord-Ostsee-Kanal, vuoteen 1948 Kaiser-Wilhelm-Kanal) otettiin käyttöön 1895 kahdeksanvuotisen rakennusajan jälkeen. Eiderkanalista tuli tuolloin osa uutta vesitietä. Vuonna 1913 avattiin kanavan yli massiivinen teräksinen rautatiesilta, Rendsburger Hochbrücke, josta tuli kaupungin tunnusmerkki. Toisessa maailmansodassa Rendsburg välttyi laajamittaisilta sotatoimilta, 8. toukokuuta 1945 kaupungissa alkoi kymmenisen vuotta kestänyt brittimiehitys. Vuonna 1952 avattiin tanskalainen koulu, Ejderskolen. Rendsburg-Eckernförden piirikunta perustettiin 1970.

Liikenne

muokkaa

Rendsburgistä on rautatieyhteys kolmeen suuntaan: etelään, Neumünsterin kautta Hampuriin, itään Kieliin sekä pohjoiseen, Flensburgin kautta Tanskaan. Bundesautobahn 7, Tanskan rajalta etelään, kulkee Rendsburgin itäpuolitse.[1]

Kulttuurielämä

muokkaa

Rendsburgin vuosittaisia tapahtumia on muun muassa elokuun lopulla järjestettävät syysmarkkinat, Rendsburger Herbst, joilla vierailee noin 200 000 kävijää. Vuosittain järjestetään niin ikään Norla-maatalousmessut, Flora-puutarhanäyttely ja joulumarkkinat.

Matkailu ja luonto

muokkaa

Rendsburgin läheisyydessä sijaitsee useita luonnonpuistoja: Hüttener Berge (10 km), Westensee (20 km) sekä Aukrug (15 km). Rendsburg on vuonna 2004 avatun, Bremervördestä Kieliin johtavan vesiliikenteeseen liittyvän Die Deutsche Fährstraße -matkailureitin varrella. Reitillä on kaikkiaan viitisenkymmentä lauttaa, lossia, siltaa, kanavasulkua, patolaitetta sekä meriaiheista museota.

Kuuluisuuksia

muokkaa

Tunnettuja rendsburgilaisia ovat muun muassa alkemisti Michael Maier (1569 – 1622), luterilainen pappi Christian Scriver (1629 – 1693), runoilija ja kirjailija Ludwig Fahrenkrog (1867 – 1952) ja iskelmätaiteilija Hanne Haller (1950 – 2005).

Ystävyyskaupungit

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Eisenbahnatlas Deutschland, Railatlas Germany, s. 9. (Saksan rautatiekartasto) Aachen, Saksa: Verlag Schweers + Wall GmbH, 2005. ISBN 3-89494-134-0 (saksaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa