Rautatalo

Rautatalo on rakennus Helsingin Kluuvin kaupunginosassa Gasellin korttelissa osoitteessa Keskuskatu 3. Rautatalon suunnitteli suomalainen arkkitehti Alvar Aalto ja se valmistui vuonna 1955. Rakennus sijaitsee Domus Litoniin ja Kinopalatsin liiketalon välissä.^[1] Rautatalo tehtiin rautakauppa-alan keskusjärjestöjen rakennukseksi, mistä juontuu sen nimi.

Kutsukilpailun Rautatalosta järjesti Hakasalmen Oy vuonna 1951. Aalto voitti kilpailun ehdotuksellaan, jossa uusi rakennus liitettiin taitavasti jo olemassa olevaan ympäristöön. Rakennuksen tärkein tila on Marmorihalli, katutasoa ylempänä oleva kolmen kerroksen korkuinen kattovalaistu valopiha, jota kiertävät toimistokerroksien parvet. Salin lattia on marmoria ja parvien kaiteet päällystetty travertiinilla. Salissa toimi rakennuksen valmistumisesta lähtien Colombian, myöhemmin Fazerin kahvila. Siitä ja sen miljööstä tuli suihkulähteineen ja viherkasveineen suosittu keidas keskelle kaupunkia, mutta kahvilatoiminta lakkasi 1980-luvun puolivälissä. Nykypäivänä tilassa toimii ravintola Dylan Marmoripiha^[2]

Rautatalon Keskuskadun puoleinen julkisivu on kuparia, pronssia ja lasia. Se on yksi ensimmäisistä verhojulkisivuista Helsingissä. Pohjoispäädyn julkisivu on vuorostaan punatiiltä.^[2] Rautataloon asennettiin Suomen ensimmäiset "ajattelevat" hissit. Eräs lehti kirjoitti niistä seuraavasti:^[1]

»Hissi 'panee muistiin' myös matkan aikana tehdyt hälytykset ja pysähtyy matkallaan automaattisesti sen kerroksen kohdalle jolla nappia on viimeksi painettu huolimatta siitä, että hississä saattaa olla jo henkilö, joka on painanut hissin liikkeelle. Rautatalossa työskentelevät lausuivat tosin, että hissien salaisuudet selviävät nopeasti maallikoillekin, kun niitä päivittäin joutuu käyttämään.»

Sisäpihan kahvila
Sisäpihan kahvilan valokatto

Lähteet

↑ ^a ^b Kaija Ollila & Kirsti Torppari: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 86–87. Helsingin Sanomat, 1975. ISBN 951-9134-69-7
↑ ^a ^b Arvi Ilonen: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa: Arkkitehtuuriopas, s. 44. Otava, 2000. ISBN 951-1-16699-9

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautatalo Wikimedia Commonsissa

Alvar Aallon tuotanto

Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929	Alajärven suojeluskuntatalo \| Villa Väinölä \| Jyväskylän työväentalo \| Seinäjoen suojeluskuntatalo \| Lounais-Suomen Maalaistentalo \| Läntinen Pitkäkatu 20 \| Jyväskylän suojeluskuntatalo \| Muuramen kirkko
1930–1945	Paimion parantola \| Turun Sanomien toimitalo \| Villa Tammekann \| Oulun sulfiittiselluloosatehdas \| Viipurin kaupunginkirjasto \| Alvar Aallon kotitalo \| Savoy-maljakko \| Sunilan asuinalue \| Sunilan sellutehdas \| Tehtaanmäen asuinalue \| Terassitalo \| Villa Mairea \| Stora Enson Anjalankosken tehtaat
1946–1959	Strömbergin tehtaan asuinalue \| Rautatalo \| Insinööritalo \| Otahalli \| Säynätsalon kunnantalo \| Oulun lannoitetehdas \| Aerola \| Muuratsalon koetalo \| Pamilon vesivoimalaitos \| Summan paperitehdas \| Alvar Aallon ateljee \| Jyväskylän uimahalli \| Jyväskylän yliopiston päärakennus \| Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo \| Hansaviertel \| Aalto-paviljonki \| Korkalovaaran asuinalue \| Kolmen Ristin kirkko \| Aalto-keskus \| Kulttuuritalo \| Maison Louis Carré
1960–1969	Lieksankosken voimalaitos \| Lakeuden Risti \| Keski-Suomen museo \| Lappia-talo \| Aaltohuset \| Alvar-Aalto-Kulturhaus \| Aalto-Hochhaus \| Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus \| Enso-Gutzeitin pääkonttori \| Seinäjoen kaupungintalo \| Viitatorni \| Ilokivi \| Pylkönmäen kirkko \| Teknillisen korkeakoulun päärakennus \| Seinäjoen kaupunginkirjasto \| Seinäjoen seurakuntakeskus \| Rovaniemen kaupunginkirjasto \| Pyhän Stefanoksen kirkko \| Valtion virastotalo (Seinäjoki) \| Kirjatalo \| Villa Kokkonen
1970–1991	Alajärven hallintokeskus \| Villa Skeppet \| Pohjolan talo \| Otaniemen vesitorni \| Finlandia-talo \| Kunsten \| Alvar Aalto -museo \| Sähkötalo \| Ristinkirkko \| Riolan kirkko \| Jyväskylän kaupunginteatteri \| Seinäjoen kaupunginteatteri \| Essenin oopperatalo \| Alajärven kaupunginkirjasto

[pu-1] Kaija Ollila & Kirsti Torppari: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 86–87. Helsingin Sanomat, 1975. ISBN 951-9134-69-7

[ark-2] Arvi Ilonen: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa: Arkkitehtuuriopas, s. 44. Otava, 2000. ISBN 951-1-16699-9

[1]

[2]