Ranskan Länsi-Afrikka
Ranskan Länsi-Afrikka[1] (ransk. Afrique occidentale française, AOF) oli vuosina 1895–1904 perustettu Ranskan siirtomaa-alue Länsi-Afrikassa. Siihen kuuluivat nykyisten Beninin, Burkina Fason, Guinean, Malin, Mauritanian, Nigerin, Norsunluurannikon ja Senegalin alueet. Siirtomaan hallinnollinen keskus oli Dakar.[2]
| Ranskan Länsi-Afrikka Afrique occidentale française |
|||
|---|---|---|---|
1895–1958 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Ranskan siirtomaiden liittovaltio | ||
| Pääkaupunki |
Saint-Louis (1895–1902) Dakar (1902–1958) |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 4 689 000 km² | ||
| Viralliset kielet | ranska | ||
| Valuutta |
frangi (–1945) CFA-frangi (1945–) |
||
| Edeltäjät | Dahomeyn, Norsunluurannikon, Ranskan Guinean, Ranskan Sudanin ja Senegalin siirtomaat | ||
| Seuraajat |
 Dahomeyn tasavalta Guinea Malin liittovaltio Mauritania Niger Norsunluurannikko Ylä-Volta |
||
Alueesta tuli vuonna 1904 ranskalaisen kenraalikuvernöörin johtama siirtomaa-alueiden liitto. Niiden väliset rajat muuttuivat useaan kertaan. Siirtomaiden johdossa olivat kenraalikuvernöörin alaiset varakuvernöörit neuvonantajineen. Myöhemmin kenraalikuvernöörin yhteyteen perustettiin neuvoa-antava suuri neuvosto. Toisen maailmansodan aikana Ranskan Länsi-Afrikka oli Vichyn hallituksen alainen vuoteen 1942. Sodan jälkeen siirtomaihin perustettiin alueparlamentit, joilla oli oikeus päättää budjetista ja valita edustajia Ranskan kansalliskokoukseen, tasavallan neuvostoon ja Ranskan unionin yleiskokoukseen.[3]
Ranskan Länsi-Afrikka hajosi vuonna 1958, jolloin Ranskan Guinea julistautui itsenäiseksi.[3] Muut siirtomaat, Dahomey, Mauritania, Niger, Norsunluurannikko, Ylä-Volta sekä entisen Ranskan Sudanin ja Senegalin muodostama Malin liittovaltio itsenäistyivät vuonna 1960.[2]
Vaikutusvallan vähentyminen
muokkaa- Pääartikkeli: Ranskan vaikutusvallan vähentyminen Länsi-Afrikassa
Ranskan siirtomaavallan päättyessä ja siirtokuntien itsenäistyessä Ranskan vaikutusvalta alkoi vähentyä useimmissa Länsi-Afrikan maissa 1960-luvulla. Vuosina 1964-1995 Ranska osallistui ainakin 30 suoraan sotilaalliseen väliintuloon.[4] Entinen siirtomaavalta piti Länsi-Afrikkaa ja Sahelia "luonnollisen leviämisen ja vaikutusvallan tilana". Ranskan sotilaallinen läsnäolo Afrikassa mahdollisti sen, että Ranska oli ranskankielisen Afrikan konfliktinratkaisu- ja hallintamekanismien ytimessä. Tämän takia sillä on paikka YK:n turvallisuusneuvostossa.[5] Sotilaallisen läsnäolon vähentyminen 2020-luvulla pakotti Ranskan hallinnon muuttamaan Afrikka-strategiaansa. Marraskussa 2024 presidentti Emmanuel Macronille esitellyn raportin mukaan Ranska aikoo vähentää entisestään sotilaallista läsnäoloaan Afrikassa.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Pieni tietosanakirja, s. 1133. Otava, 1925–1928. Runeberg-projekti.
- ↑ a b Afrika: Entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 520. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987. (venäjäksi)
- ↑ a b Imperato, Pascal James & Imperato, Gavin H.: Historical Dictionary of Mali, s. 5–6. (Neljäs laitos) Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5 (englanniksi)
- ↑ Why does France have military bases in Africa? bbc.com. 6.11.2023. Viitattu 2.1.2025. (englanti)
- ↑ Why does France have military bases in Africa? bbc.com. 6.11.2023. Viitattu 2.1.2025. (englanti)
- ↑ Turvallisuuspolitiikka | Ranskan sotilaat lähtevät vähitellen Afrikasta ja jättävät jälkeensä valtatyhjiön – Sen saattaa täyttää Venäjä Helsingin Sanomat. 2.1.2025. Viitattu 2.1.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranskan Länsi-Afrikka Wikimedia Commonsissa
