Qom

kaupunki Iranissa
Tämä artikkeli käsittelee iranilaista kaupunkia. Samannimisestä Iranin provinssista, katso Qom (provinssi).

Qom (pers. ‏قم‎‎, kirjoitetaan myös Qum tai Kum) on kaupunki ja Qomin provinssin hallinnollinen keskus Iranin keskiosassa.[4] Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 1 074 036 asukasta[1][2]. Qom on šiiamuslimien pyhä kaupunki ja tärkeä pyhiinvaelluskohde. Tärkeän kaupungista tekee siellä sijaitseva Imaami Rezan sisaren Fatima bint Musan hauta, jonka päälle on sittemmin 1600-luvulla rakennettu kultakupolinen pyhättö.[4] Sen lähistölle on myös haudattu monia safavidikuninkaita. Qom oli yksi Iranin vallankumouksen keskuksista.

Qom
(قم‎)

Qom

Koordinaatit: 34°38′24″N, 50°52′35″E

Valtio  Iran
Maakunta Qom
Väkiluku (2011) 1 074 036[1][2]
Suuntanumero(t) +98 251[3]


















Maantiede

muokkaa

Qom sijaitsee 147 kilometriä Teheranista etelään[4] ja noin 255 kilometriä Isfahanista pohjoiseen. Alue on Teheranin Etelä-Iraniin yhdistävien maanteiden ja rautateiden solmukohta. Kaupunki on rakennettu syvänteeseen Qomjoen varrelle. Joki virtaa Zagrosvuorilta kaupungin länsipuolelle. Joki laskee kahteen kaupungin lähellä sijaitsevaan suolajärveen.[4] Talvet alueella eivät ole kovin kylmiä ja kesät ovat kuumia. Sadetta tulee vähän ja epäsäännöllisesti. Aluetta ei tunnetakkaan hyvänä maatalousalueena ja viljely on ollut riippuvainen keinokastelusta.[5]

Historia

muokkaa

Varhainen historia

muokkaa

Qomin varhaisesta historiasta tiedetään vain vähän. Kaupunki on perustettu ehkä vuoden 1000 eaa. paikkeilla. Kaupungin eteläpuolelta on löydetty jäänteitä laajoista asutuksista 4. vuosituhannen ja 1. vuosituhannen väliseltä ajalta eaa.[6] Kaupunki tuli sittemmin tunnetuksi sahramista. Joidenkin todisteiden mukaan Aleksanteri Suuren armeijat tuhosivat tuolloin nimellä Kumandan (kum on suomeksi muurit) tunnetun kaupungin vuonna 330 eaa. Kaupunki on ollut pitkään uskonnollisen elämän keskus ja ennen islamin saapumista siellä vaikutti zarathustralaisuus. Parthian valtakaudella kaupungissa oli zarathustralainen tulitemppeli ja sasanidikuningas Kavadh I:n kaudella kaupunki kasvoi ja siitä tuli ilmeisesti paikallinen hallinnollinen keskus. Sasanidien ajalta kaupungista ja sen kaupunkimaisesta asutuksesta on runsaasti arkeologista aineistoa ja historiallisia mainintoja. Siellä vaikuttivat ainakin kuninkaat Ardašir I, Šāpur I (Shapur) ja Kawād I.[6] Arabit valloittivat Persian vuonna 643, mutta Qom säilyi merkittävänä zarathustralaisuuden keskuksena vielä 200 vuotta tämän jälkeen.[5]

Fatima

muokkaa
 
Fatiman pyhättö.

Islamilaisen tarinan mukaan 600-luvulla kalifi Ali ibn Abi Talib ja Husain ibn Ali saivat surmansa sunnalaisten vastustajiensa käsissä. Joukko heidän seuraajansa eli šiialaisia arabeja muutti vuonna 685 Qomiin pakoon umaijadien valtakunnan alueella tapahtunutta vainoa. Seuraavan vuosisadan aikana suurin osa kaupungin väestöstä kääntyi šiialaisuuteen. 800-luvun alkupuolella šiialaisen kalifi Imaami Rezan sisko Fatima bint Musa pysähtyi kaupungissa ollessaan matkalla pohjoiseen. Hän sairastui ja kuoli vuonna 816, jonka jälkeen hänet haudattiin Qomiin. Haudasta muodostui šiialaisten pyhiinvaelluskohde, jonka takia kaupungista alkoi myös muodostua šiialaisen oppineisuuden keskus. Vuosina 950–1055 hallinneet šiilaiset buwaihidit rakensivat ensimmäisen merkittävän pyhätön Fatiman haudalle. Myöhemmin kaupunkia hallitsivat sunnalaiset seldžukit, joiden valtakauden lopulla kaupungissa syntyi assassiinit myöhemmin perustanut Hassan-i Sabbah. Kun Timur Lenk valtasi kaupungin vuoden 1381 paikkeilla kaupunki hävitettiin ja suurin osa sen asukkaista surmattiin.[5]

Šiialaisuuden keskus

muokkaa
 
Qomin kaupunkia piirroksessa vuodelta 1723.

1500-luvulla Persiassa nousivat valtaan safavidit, jotka tekivät šiialaisuudesta valtionuskonnon. Tällöin Qomin uskonnollinen merkitys nosti sen vaikutusta. Neljä safavidien šaahia haudattiin Fatiman pyhätön takana olevaan moskeijaan. Myös muut Persian hallitsijat ja korkea-arvoiset virkamiehet rakennuttivat hautamonumenttejaan Fatiman pyhätön ympärille. Vuoteen 1850 mennessä Fatiman haudasta oli muodostunut Persian tärkein šiialainen pyhiinvaelluspaikka heti Mašhadin jälkeen, jonne on haudattu Fatiman veli imaami Reza. Vaikka kaupungin merkitys pyhiinvaeltajille kasvoi, sen maine oppineisuuden keskuksena laski. Yksi syy tälle oli vuosina 1870–1871 koettu ankara nälänhätä, jonka myötä kaupungin asukasluku tippui 25 000:sta noin 14 000:een. Tilanne alkoi korjaantua 1900-luvun puolella, jolloin brittien haltuunottaman Irakin alueen šiialaisista keskuksista Najafista, Kufasta ja Karbalasta muutti opiskelijoita Qomiin ja heidän mukanaan esimerkiksi nuori Ruhollah Khomeini.[5]

Vallankumous

muokkaa

Khomeini johti Qomissa suuria mielenosoituksia Persiassa hallinnutta Pahlavin dynastiaa vastaan. Vuonna 1963 hallituksen turvallisuusjoukot tukahduttivat mielenosoitukset verisesti ja Khomeini pakeni Najafiin Irakin puolelle. Vaikka hän joutui elämään maanpaossa hän säilytti vaikutusvaltansa etenkin Qomin uskonnonopiskelijoiden keskuudessa. Hän teki ääninauhoja, jotka kuljetettiin Persiaan ja joita esitettiin moskeijoissa. Vuonna 1975 noin 1 000 opiskelijaa valtasi rakennuksen lähellä Fatiman pyhättöä. Turvallisuusjoukot kukistivat heidät jälleen usean opiskelijan saadessa surmansa. Tapahtumien jälkeen surmattujen muistolle alettiin järjestää suuria muistotilaisuuksia, jotka nekin huipentuivat verilöylyyn tammikuussa 1978, josta alkoi Iranin vallankumous. Viimeinen šaahi pakeni maasta vuonna 1979. Khomeini palasi maahan ja perusti islamilaisen tasavallan. Vaikka maan varsinainen pääkaupunki on Teheran, pidetään Qomia usein vallankumouksellisena symbolisena pääkaupunkina.[5]

Qom oli vuonna 2020 yksi Iranin koronavirusepidemian keskuksista. Maan hallinnon mukaan Iranin kaksi ensimmäistä taudin saanutta kuolivat Qomissa huhtikuussa 2020. Kaupungin uskonnollisten matkustajien keskuudessa suosittuja pyhättöjä pidettiin aluksi auki ja ne suostuttiin sulkemaan vasta jonkin aikaa epidemian alkamisesta.[7]

Talous

muokkaa

Koska Qom on liikenteen solmukohta se on myös tärkeä kauppakeskus. Kaupungissa on monenlaista teollisuutta. 1700- ja 1800-luvuilla kaupungissa toimi lasitehtaita ja alue oli tunnettu matoistaan. Qom on erityisen tunnettu silkistä tehdyistä matoista, jotka ripustetaan yleensä seinille lattian sijaan. Alueella on myös öljy- ja maakaasuesiintymiä, jotka tuovat lisätuloja. Esiintymät alueella eivät kuitenkaan ole kovin korkealuokkaisia. Merkittävä taloudellinen tekijä ovat kaupunkiin tulevat pyhiinvaeltajat ja opiskelijat.[5]

Väestö

muokkaa
 
Qomin yliopiston portti.

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 1 074 036 asukasta.[2][1] Kaupunkiin on tullut vuosien saatossa monien muiden pyhiinvaelluskohteiden tapaan suuri joukko maahanmuuttajia. Kaupunkiin muuttaneet arabit ovat sekoittuneet paikallisten persialaisten kanssa. Arabien ohella toinen merkittävä muuttajaryhmä kaupungissa ovat alkukantaista turkkilaista kieltä puhuvat haladžit, joita saapui alueelle 1000- ja 1300-lukujen välillä. Islamilaisen vallankumouksen jälkeen kaupungin väestömäärä on kasvanut räjähdysmäisesti. Huomattavan suuri osa kaupungin väestöstä on nuorisoa.[5]

Viime vuosikymmeninä kaupungin väkiluku on kehittynyt seuraavasti: 99 499 (1956), 134 292 (1966), 247 219 (1976), 543 139 (1986), 681 253 (1991), 777 677 (1996), 964 706 (2006) ja 1 074 036 (2011).[1][8][2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Iran Statistical Yearbook 1391 (2012–2013) (pdf) (Iranin tilastokeskuksen maatilaston vuosikirjan luku 2 Population, sivut 93–148. Provinssien väestö ja sen jakautuminen kaupunkeihin sekä yli 100 000 asukaan kaupunkien väestökehitys 1956–2011 väestönlaskennoissa taulukossa 2.10 s. 116–117) Statistical Centre of Iran (via amar.org.ir). Viitattu 20.12.2015. (englanniksi)
  2. a b c d Thomas Brinkhoff: Iran: Major and Midsize Cities (Maakunnat ja niiden pääkaupungit kerrotaan kohdassa Provinces, kaupunkien tietoja kohdassa Contents: Cities. Aineistolähteeksi ilmoitetaan Iranin tilastokeskus.) citypopulation.de. Viitattu 20.12.2015. (englanniksi)
  3. Dialing Codes for Iranian Cities iranvisitor.com. Viitattu 20.12.2015. (englanniksi)
  4. a b c d Qom. Iran Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 20.12.2015. (englanniksi)
  5. a b c d e f g Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 301–303. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8 (englanniksi)
  6. a b Andreas Drechsler: Qom. i. History to the Safavid Period 15.2.2009. Encyclopædia Iranica, iranicaonline.org. Viitattu 20.12.2015. (englanniksi)
  7. Kayvan Hosseini & BBC Monitoring: Is Iran covering up its outbreak? BBC News. BBC. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  8. Iran Statistical Yearbook 1390 (2011–2012) (Yli 100 000 asukkaan kaupungit taulukossa 2.10 julkaisun sivuilla 116–117) Statistical Centre of Iran (via ismat.info). Arkistoitu 23.7.2015. Viitattu 20.12.2015. (englanniksi)