Pohjois-Amerikan jälkiarkaaiset kulttuurit

Jälkiarkaainen jakso Pohjois-Amerikan intiaanien historiassa on se kausi, jolloin maanviljely synnytti suuria yhdyskuntia varsinkin lounaaseen ja kaakkoon. Jälkiarkaaisen jakson katsotaan monesti alkavan noin 1000 eaa. Itäisen metsämaan kummunrakentajat ja lounaisalueen pueblokulttuuri olivat kehittyneitä jälkiarkaaisia kulttuureja ajan Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureiksi. Mississippin laaksoon ja sen sivuhaaroihin keskittynyt kummunrakentajien kulttuuri luhistui 1400-luvulla ja monet pueblot autioituivat. Tämä saattoi liittyä ilmastonmuutokseen vuoden 1300–1400 jaa tienoilla. Tällöin keskiajan lämpökausi päättyi ja pieni jääkausi alkoi^[1], mikä kuivatti monin paikoin ilmastoa.

Mississippin laakson kulttuurivaiheet

Mississippin laakson arkeologisten kulttuurivaiheiden nimitykset eri alueilla, muun muassa Mississippin alajuoksulla,

Ala-Mississippi	Ala-Yazoo	Ala-Yazoo ajat	Tensas/Natchez	Cahokia	Cahokian ajat	Ohio/Miss.jokien yhtymäkohta	Ohio/Miss. ajat
Historiallinen	Russell	1650–1750 jaa	Tensat/Natchez	Tyhjä alue	1350 jaa - Pohjois-Amerikan kolonisaatio	Jackson Phase	1500–1650 jaa
Plaquemine/Mississippin kulttuuri Myöhäinen Plaquemine/Mississippi Keskimmäinen Plaquemine/Mississippi Varhainen Plaquemine/Mississippi	Wasp Lake	1400–1650 jaa	Translyvania/Emerald	Tyhjä alue	1350 jaa - Pohjois-Amerikan kolonisaatio	Jackson Phase	1500–1650 jaa
	Lake George	1300–1400 jaa	Fitzhugh/Foster	Sand Prairie	1275–1350 jaa	Medley-veihe	1300–1500 jaa
	Winterville	1200–1300 jaa	Routh/Anna	Moorehead	1200–1275 jaa	Dorena-vaihe	1100–1300 jaa
Siirtymävaiheen Coles Creek	Crippen Point	1050–1200 jaa	Preston/Gordon	Lohmann Sterling	1050-1200 jaa	Dorena-vaihe	1100–1300 jaa
Coles Creekin kulttuuri Myöhäinen Coles Creek Keskinen Coles Creek Varhainen Coles Creek	Kings Crossing	950–1050 jaa	Balmoral	Myöhäisen metsämaan perinteen loppuvaihe	900–1050 jaa	James Bayou -vaihe	900–1100 jaa
	Aden	800–950 jaa	Ballina	Myöhäisen metsämaan perinteen loppuvaihe	900–1050 jaa	James Bayou -vaihe	900–1100 jaa
	Bayland	600–800 jaa	Sundown	Myöhäinen metsämaan vaihe	400–900 jaa	Cane Hills-vaihe Berkley-vaihe	600–900 jaa 400–600 jaa
Baytownin kulttuuri Baytown 2 Baytown 1	Deasonville	500–600 jaa	Marsden
Baytownin kulttuuri Baytown 2 Baytown 1	Little Sunflower	400–500 jaa	Indian Bayou
Marksvillen kulttuuri Myöhäinen Marksville Varhainen Marksville	Issaquena	200–400 jaa	Issaquena	Keskimmäinen metsämaan vaihe	200 eaa. – 400 jaa	La Plant Burkett	100 eaa. – 400 jaa 550–100 eaa.
	Anderson Landing	0–200 jaa	Point Lake/ Grand Gulf
Tchefuncten kulttuuri	Tuscola	400 eaa-0 eaa.	Panther Lake
Jaketown	Poverty Point	700–400 eaa.	Frasier	Varhainen Woodland	700–200 eaa.	O'Bryan Ridge	700–550 eaa.
-	Poverty Point	1000–700 eaa.	-	Myöhäisarkaainen	1000–200 eaa.	O'Bryan Ridge	700–550 eaa.

^[2]^[3] Cahokia phases and dates taken from "Ancient Cahokia and the Mississippians", by Timothy Pauketat, 2004, Pp-6.^[4]. Ohio and Mississippi River Confluence Phases and dates taken from "Kentucky Archaeology", edited by R. Barry Lewis, 1996, Pg - 16.^[5]

Jälkiarkaainen kausi Suurilla tasangoilla

Kartiomainen tiipii-teltta oli monien preeriaintiaanien asumus.

Preerialla oli asutusta jo varhain paleointiaanien ajalla^[6]. Sitten tuhansia vuosia kestäneellä arkaaisella kaudella alueella asui joitain metsästäjä-keräilijäryhmiä. Nämä joutuivat syrjäytetyiksi, kun maanviljely saapui seudun jokilaaksoihin luultavasti pitkin Mississippi-Missouri-jokiverkostoa. Luultavasti itäisen metsämaan hautakumpouja tehneeseen Hopewellin perinne synnytti tänne noin 250–950 jaa vallinneen tasankojen metsämaan perinteen^[7]. Niinpä 3-4 ha suuruinen kylä, liittyen Kansas Cityn Hopewellin kulttuuriin elätti itsensä maissin viljelyllä. Etelämpänä oli Hopewellin toinen haara, Cooperin Hopewell. Eräässä vaihteessa koko Keskilännen sen itäpuolella olevalle alueelle ulottui monia kansoja ja heimoja kattanut laaja kauppaverkosto. Esimerkiksi Kansasiin tuotiin Suurten järvien kuparia^[8]. Keramiikka levisi tännekin muualta. Esimerkiksi Missourijoen varrelle syntyi maanviljelyllä elävä kyläkulttuuri, joka kukoisti puita kasvavilla jokivarsilla. Myöhäinen tasankojen metsämaan kulttuuri jatkoi noin vuoteen 1100 jaa asti^[9], Missiissippin Cahokiahan nousi noin 1050 jaa^[10].

Mutta pohjoisilla tasangoilla jatkui läpi tasankojen metsämaan ajan ja sen jälkeenkin biisoninmetsästys ja keräily^[8]. Myöhäisen tasankojen metsämaan jakson ajalla tasngoille saapuivat lopulta jousi ja nuoli^[8]. Tasankojen metsämaan jakson jälkeen alkoi niin sanottu tasankojen kyläkulttuuri eli "Plains Village". Se pohjautui idässä temppelikumpuja tehneeseen Mississippin kulttuuriin. Maanviljely levisi "Prairie Peninsulaan" jossa kasvoi sekapreeriaa ja lehtimetsiä^[11] noin 800–900 jaa^[11] ja tasankoalueen pohjoisiasaan asti noin 1200 jaa^[11]. Jousi ja nuoli saapuivat tasangoille noin 200 jaa, Prairie Peninsulaan 600 jaa ja koillisille tasangoille 800 jaa^[11].

Tasankojen kyläkulttuurin asutukset olivat suurempia ja järjestyneempiä kuin Hopewelliin pohjautuneet aiemmat asutukset. Ne olivat linnoitetuja ja kiinteitä, niissä oli runsaasti varastokuoppia ja talot olivat moniperheisiä yhteistaloja. Työkalujen ja keramiikan valikoima oli edellistä vaihtelevampaa^[12].

Elämä pohjautui suuressa määrin maissiin ja muihin viljeltäviin kasveihin. Tasankojen kyläkulttuurin yhteiskunnat eivät liene olleet järjestyneitä valtiota läheneviä päällikkökuntia niin kuin jotkut suuret Mississippin keskukset olivat^[12]. Pohjois- ja Etelä-dakotaan syntyi "Middle Missouri" perinne^[8]. Keskitasangoilla vallitsi "keskitasankojen perinne" 100–1400 jaa^[8]. Kyläkulttuuri taantui ja väestö väheni 13. vuosisadalla vallinneen kuivuuden takia. Väki pakeni Mississippin alavirtaan. Tästä syntynyt uusi "coalescent tradition" levisi vuorollaan 1450–1680 tänne ja toi luultavasti tänne esim pawneet^[13] tai arikarat^[14].

Noin 1200 preerialla oli suuri kuivuus, jonka takia alueen asutus keskittyi Mississippin-Missourin jokilaaksojen viljelykylliin. Noin 1400-1500 preerialla eli ihmisiä lähinnä viljelykseen sopivissa jokilaksoissa. Mutta noin vuonna 1400–1500 ilmasto muutti kuivan preerian runsasravinteista biisoniruohoa kasvavaksi biisonien paratiisiksi^[15]. Biisonit saattoivat syödä tätä lajia kuivanakin, sateen jälkeen biisoniruoho alkoi kasvaa nopeasti tiiviinä, lyhyenä ruohoisena mattona.

Biisoniruoho kestää hyvin eläinten laiduntamista. Biisoniruohon lisäksi preerialla kasvoi pohjoisa puhveliruohoa, gramaruohoa, lännen partaruohoa jne. Nämä kasvilajikkeet elättivät biisonilaumoja, joissa 25x50 mailin alalla saattoi olla 12 miljoonaa biisonia^[16]. Vuonna 1830 preerialla eli 60 miljoonaa biisonia jotka riittivät hyvin ravinnoksi alueen 50 000 intiaanille. Biisonien ilmaantuminen suurilukuisina houkutteli maanviljelyintiaanit biisoninmetsästäjiksi 10–20 vuoden sisään^[15]. Toiset heimot jatkoivat silti maanviljelyä ainakin osan vuodesta kuten mandanit.

Tasankojen metsästyskulttuurin synty

Valkoiset toivat Meksikoon hevosen, joka levisi villinä 1500-luvulta lähtien nykyisen New Mexicon osavaltion seuduilta pohjoiseen ja itään myös preerialle^[17] vuosina 1600–1770.

Hevosen ja valkoisten tulo aiheutti sen, että monia maanviljelijäheimoja heimoja mm siouxit jja arikaratsiirtyi idästä ja etelästä Suurille tasangoille^[12]. Toiset heimot kuten pohjoisesta tulleet comanchet^[18] ja kiowat muuttuivat arkaaisista metsästäjä-keräilijöistä kierteleviksi biisonin metsästäjiksi^[12].

Niinpä vuosina 1750–1850 preeriaintiaanien liikkuvaan elämäntapaan pohjautuva kulttuuri syntyi, levisi ja syveni, kun heimo toisensa jälkeen omaksui helpohkon alatuksena takaavan biisonin metsästyksen.

Katso myös

Lähteet

Coe, M: Atlas of Ancient America. Equinox, 1986. ISBN 0-8160-1199-0
Lips E: Intiaanit. Suomentanut Renne Nikupaavola. Weilin+Göös, 1978. ISBN 951-35-1526-5
Timothy R. Pauketat, Diana DiPaolo Loren: North American Archaeology. Blackwell Publishing Ltd, 2005, 2005. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 3.7.2011). (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
Waldman C: Atlas of North American Indian. Facts of File publications, 1985. ISBN 0-87196-850-9

Viitteet

↑ Earth and Ocean Sciences, Nicholas School of the Environment and Earth Sciences, Duke University, USA^{lähde tarkemmin?}
↑ Lower Mississippi, Lower Yazoo, and Tensas/Natchez table taken from "Emerging Patterns of Plum Bayou Culture: Preliminary Investigations of the Toltec Mounds Research Project", by Martha Ann Rolingson, 1982. s. 66.
↑ Rolingson, Martha Ann: Emerging Patterns of Plum Bayou Culture: Preliminary Investigations of the Toltec Mounds Research Project, s. s. 66. Arkansas Archaeological Survey, 1982. ISBN 1-56349-042-0
↑ Pauketat, Timothy: Ancient Cahokia and the Mississippians, s. Pp-6. Cambridge University Press, 2004.
↑ Lewis, R. Barry: Kentucky Archaeology. University Press of Kentucky, 1996. ISBN 0-8131-1907-3
↑ Pauketat Loren 2005, s. 161, luku 7, kirjoittaja Dale Henning "The evolution of Plains Village Tradition"
↑ Atlas of Ancient America, Michael Coe, s. 64
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Coe s. 64
↑ Pauketat Loren 2005, s. 164
↑ Pauketat Loren 2005, s. 165, 166
↑ ^a ^b ^c ^d Pauketat Loren 2005, s. 162
↑ ^a ^b ^c ^d Coe s. 65
↑ Coe s. 65
↑ Pauketat Loren 2005, s. 163
↑ ^a ^b Lips s. 81
↑ Lips s. 83
↑ Waldman, Atlas of North American indian s. 56
↑ Waldman s. 40

Esikolumbiaaniset intiaanikulttuurit

Yleistä	Intiaanien alkuperä Paleointiaanit Amerikan historia
Pohjois-Amerikka	Pohjois-Amerikan intiaanit Arkaainen kausi Arkaaisen kulttuurin alueet Jälkiarkaaiset kulttuurit Kanadan kivikausi Kanadan kilven arkaainen perinne Alaskan varhaiset arktiset kulttuurit
Keski-Amerikka	Mesoamerikan intiaanikulttuurit Mesoamerikan intiaanikulttuurien muotoutumisvaihe
Etelä-Amerikka	Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit Keski-Andien intiaanikulttuurit Perun varhaiskeraaminen kausi Pohjois-Andien intiaanikulttuurit Ecuadorin intiaanikulttuurit Kolumbian intiaanikulttuurit

[1] Earth and Ocean Sciences, Nicholas School of the Environment and Earth Sciences, Duke University, USA^{lähde tarkemmin?}

[2] Lower Mississippi, Lower Yazoo, and Tensas/Natchez table taken from "Emerging Patterns of Plum Bayou Culture: Preliminary Investigations of the Toltec Mounds Research Project", by Martha Ann Rolingson, 1982. s. 66.

[3] Rolingson, Martha Ann: Emerging Patterns of Plum Bayou Culture: Preliminary Investigations of the Toltec Mounds Research Project, s. s. 66. Arkansas Archaeological Survey, 1982. ISBN 1-56349-042-0

[4] Pauketat, Timothy: Ancient Cahokia and the Mississippians, s. Pp-6. Cambridge University Press, 2004.

[5] Lewis, R. Barry: Kentucky Archaeology. University Press of Kentucky, 1996. ISBN 0-8131-1907-3

[Pauketat_Loren_2005_161-6] Pauketat Loren 2005, s. 161, luku 7, kirjoittaja Dale Henning "The evolution of Plains Village Tradition"

[7] Atlas of Ancient America, Michael Coe, s. 64

[COE64-8] Coe s. 64

[Pauketat_Loren_2005_164-9] Pauketat Loren 2005, s. 164

[Pauketat_Loren_2005_165-10] Pauketat Loren 2005, s. 165, 166

[Pauketat_Loren_2005_162-11] Pauketat Loren 2005, s. 162

[COE65-12] Coe s. 65

[13] Coe s. 65

[Pauketat_Loren_2005_163-14] Pauketat Loren 2005, s. 163

[Nimetön-rFK9-1-15] Lips s. 81

[16] Lips s. 83

[17] Waldman, Atlas of North American indian s. 56

[18] Waldman s. 40

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]