Wikipedia

Pohjan stadion

Pohjan stadion on Tornion suurin urheilupaikka. Se rakennettiin vuonna 1952 entiselle soranottopaikalle. Helsingin olympialaiset järjestettiin samana vuonna, joihin olympiatuli kuljetettiin Tornion kautta. Silloin järjestettiin myös ensimmäiset Soihtukisat, joita on järjestetty aina 2000-luvun alkuun asti. Muistona olympiatulen vierailusta Torniossa, suunnitteli Ensio Seppänen patsaan stadionille.[1] Yleisurheilussa on järjestetty SM-viestit Pohjan stadionilla 1986 järjestävien seurojen ollessa Tornion Pyry ja Alatornion Pirkat.

Pohjan stadion
Rakennuksen tiedot
Sijainti Seminaarinkatu, 95400 Tornio
Koordinaatit 65°51′08″N, 24°08′38″E
Avattu 1952[1]
Remontoitu 2005, 2024
Omistaja Tornion kaupunki
Kenttä Tekonurmi
Käyttäjät

Jalkapallo:
TP-47
Yleisurheilu:
Tornion Pyry ja Alatornion Pirkat

Katsojakapasiteetti

1 350 istumapaikkaa

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Soihtujuhla Torniossa 8. heinäkuuta 1952. Juhlassa yhdistettiin Pallastunturin ja Kreikan tulet. Kuvassa keskellä soihdunkantajat Tauno Kontio (vasemmalla) ja Ville Pörhölä (oikealla).

Tornion Pallo -47 (TP-47) pelaa kaikki kotiottelunsa Pohjan stadionilla ja sitä varten on jouduttu rakentamaan lisäkatsomo, pukuhuone ja suihkutilat. Stadionilla on 1 350 istumapaikkaa ja kokonaiskapasiteetti on noin 3 500 katsojaa[1]. Vuosina 2004 ja 2005 TP-47 pelasi Veikkausliigassa, ja katsojakeskiarvo kaudella 2004 oli yli 3 000.

Pohjan stadion toimi aina 1980-luvun alkuun asti myös jääpallokenttänä ja Tornion Pallo-Veikkojen jääpallojoukkueen kotiareenana. Merkittävin jääpallotapahtuma kentällä on ollut vuoden 1975 jääpallon MM-kisojen avausottelu Ruotsi–Neuvostoliitto yli 4 000 katsojan läsnä ollessa.

Pohjan stadionille jääkenttä toimi 1950- ja 1960-luvuilla myös pikaluisteluratana jääpallokentän yhteydessä. 1960-luvulla murtomaahiihdossa olivat puistohiihdot hyvin suosittuja. Niinpä Pohjan stadionin alueella ja sen välittömässä ympäristössä järjestettiin vuosittain puistohiihtokisoja nimekkäimpänä edustajana olympiavoittaja Eero Mäntyranta.[2]

Vuonna 1962 Pohjan stadionin pohjoiskaarteeseen rakennettiin väliaikainen putkihyppyrimäki, koska Kokkokankaan hyppyrimäki oli liian suuri 1960-luvun aloitteleville mäkihyppääjille. Putkimäestä hypättiin parhaimmillaan noin 13 metrin hyppyjä. Hyppyharrastuksen laannuttua mäki purettiin 1970-luvulla.[2]

Stadionin läheisyydessä on myös yhdeksänväyläinen frisbeegolf-rata.[3]

Vuoden 2024 kesällä stadionille suoritettiin uudistustöitä, jossa muunmuassa entinen kenttä vaihdettiin tekonurmeen.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c Pohjan stadion Tornion kaupunki. Viitattu 16.7.2015.
  2. ↑ a b Teerijoki, Ilkka: ”Kaupungin hallinto”, Tornion historia 3: 1981–2000. WSOY, 2010. ISBN 978-952-99540-3-2
  3. ↑ Frisbeegolfradat.fi frisbeegolfradat.fi. Arkistoitu 7.2.2019.
  4. ↑ Tekonurmen ra­ken­ta­mi­nen Pohjan stadionilla alkaa, stadion suljettu ke­sä­kuu­kausien ajan 6.6.2024. Tornion kaupunki. Arkistoitu 9.9.2024. Viitattu 9.9.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tornio
Kylät ja kaupunginosat
Kaupunginosat Kylät
 
Urheilu
Liikuntapaikat Pohjan stadion
Urheiluseurat Tornion Pyry – Tornion Palloveikot – Tornion Pallo -47 – Tornion IHC - Alatornion Pirkat
Liikenne ja logistiikka
Rautatieliikenne Aapajoen seisake – Alavojakkalan seisake – Kalkkimaan rata – Karungin rautatieasema – Kolarin rata – Korpikylän rautatieasema – Kukkolan seisake – Oulu–Tornio-rata – Röyttän satamarata – Niemenpään rautatieasema – Tornio–Haaparanta-rata – Tornion rautatieasema – Tornio-Pohjoinen – Ylivojakkalan seisake
Sillat Raumonjoen rautatiesilta – Tornionjoen rautatiesilta
Tieliikenne Seututie 921 – Seututie 922 – Seututie 927 – Valtatie 21
Tämä urheiluareenaan tai -paikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjan_stadion&oldid=22803805”