Pielisjärvi
Pielisjärvi oli Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, joka yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa Lieksan kaupungiksi vuonna 1973. Pielisjärven muut naapurikunnat olivat Eno, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Kuhmo ja Nurmeksen maalaiskunta. Koillisessa Pielisjärvi rajoittui Neuvostoliiton rajaan. Lieksan kauppala puolestaan oli erotettu Pielisjärven kunnasta vuonna 1936.
| Pielisjärvi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Lieksa |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Pohjois-Karjala |
| Kuntanumero | 597 |
| Hallinnollinen keskus | Pankakoski |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Liperi |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat |
Lieksa Pielisjärvi |
| – syntynyt kunta | Lieksa |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 3 460,2 km² |
| Väkiluku |
15 047 [2] (31.12.1972) |
Vuonna 2014 Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo aloittivat kuntaliitosselvityksen. Kuntaliitoksen toteutuessa olisi syntynyt uusi Pielisjärven kaupunki, jonka väkiluku olisi noin 28 000 ja joka olisi pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja suurin kaupunki, 8 607,02 km². Uuden Pielisjärven kaupunginjohtajaksi suunniteltiin Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsia.[3] Juuka oli ensimmäinen kunta, joka irtaantui Pielisjärven kuntaliitoshankkeesta.[4] Lopulta kuntaliitoshanke kariutui lopullisesti Nurmeksen ja Valtimon kunnanvaltuustojen vastustukseen. Ainoastaan Lieksa kannatti kuntaliitosta.[5]
Väestö
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty Pielisjärven väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Lieksan kauppala erotettiin Pielisjärvestä vuonna 1936, mutta sen asukkaat ovat mukana Pielisjärven luvuissa vielä vuonna 1940.[6]
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Pielisjärven taajamat olivat Lamminkylä (247 asukasta), Lieksan keskustaajama (389 asukasta), Mähkö (1 505 asukasta), Pankakoski (1 474 asukasta) ja Surpeenvaara (365 asukasta). Näistä Lieksan keskustaajama, Mähkö ja Surpeenvaara sijaitsivat osin Lieksan puolella, ja niiden kohdalla on mainittu tässä pelkästään Pielisjärven puolella asunut asukasmäärä. Vuonna 1960 määritellyistä taajamista Mätäsvaara, Vieki ja Vuonislahti lakkasivat olemasta taajamia vuonna 1970.[7]
Tunnettuja Pielisjärvellä syntyneitä tai asuneita
muokkaa- Heino Kaski (1885–1957), säveltäjä
- Albin Koponen (1881–1944), kansanedustaja
- Heikki Kujanpää (s. 1961), elokuva- ja teatteriohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä
- K. V. Laurikainen (1916–1997), ydinfysiikan professori
- Anna-Liisa Linkola (1914–1999), diplomi-insinööri, kansanedustaja
- Osmo Makkonen (1909–1960), diplomi-insinööri ja vesirakentamisalan yritysjohtaja
- Nikolai Mauro (1897–1959), kauppias, yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos
- Pauli Mauro (1913–1991), kauppias, yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos, Nikolai Mauron veli
- Jussi Mikkonen (1902–1995), yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Ernst Nevanlinna (1873–1932), professori, päätoimittaja
- Mikko Oinonen (1883–1956), taidemaalari
- Otto Oinonen (1898–1937), toimittaja, kirjailija
- Eila Pehkonen, (1924–1991) näyttelijä
- Yrjö Pöyhönen (1885–1973), metsänhoitaja ja Metsähallituksen virkamies, metsäneuvos
- Jorma Rissanen (1932–2020), informaatioteoreetikko
- Eva Ryynänen (1915–2001), kuvanveistäjä
- Seppo Saarelainen (s. 1947), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Eliel Soisalon-Soininen (1856–1905), valtioneuvos
- Jakob Stenius nuorempi (1732–1809), "Koski-Jaakko", kirkkoherra[8]
- Jakob Stenius vanhempi (1704–1766), "Korpi-Jaakko", kirkkoherra [9][10]
- Marutei Tsurunen (Martti Turunen, s. 1940), Japanin parlamentin ylähuoneen jäsen
- Heikki Turunen (s. 1945), kirjailija
- Kaarina Turunen (s. 1943), näyttelijä
- Varma K. Turunen (1913–1994), kansanedustaja
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 28) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 30–31) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/:newsid/44291?PHPSESSID=b4db7789158f62a7d25dbe615da7cb8a (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Juuka jäämässä pois Pielisjärven kaupungista Karjalainen. 19.5.2014. Viitattu 11.12.2020.
- ↑ Utriainen, Jyrki: Pielisjärven kaupunkia ei synny: Lieksa KYLLÄ, Valtimo ja Nurmes EI Yle uutiset. 27.10.2014. Viitattu 11.12.2020.
- ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
- ↑ Stenius, Jakob (1732–1809). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
- ↑ Risto Husan puhe Korpi-Jaakko muistolaatan paljastustilaisuudessa[vanhentunut linkki]
- ↑ Stenius, Jakob (1704–1766). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomen Sukututkimusseura. Hiski-projekti. Pielisjärvi. [1]
- Pielisjärven isäntäluettelo, noin vuoteen 1850 saakka
- Pielisjärven kylät, talot ja asukkaat maa- ja henkikirjoissa