Ohje:Artikkelin rakenne

Wikipedian artikkelien rakenteessa on suotavaa käyttää seuraavaa rakennetta, jotta artikkeleista saadaan yhtenäisiä ja loogisia. Johdonmukainen rakenne parantaa Wikipedian käytettävyyttä, luettavuutta ja muokattavuutta.

Artikkelin rakenne on esitetty kaaviolla ja sen jälkeen on tarkentava selvitys artikkelin rakenteesta.

Pikaopas: Artikkelin rakenne ja osioiden sijoittaminen

1. Ylämalline
3. Sisältö lähdeviitteineen	2. Tietolaatikkomalline ja/tai pystynavigaatiomalline
4. Katso myös
5. Huomautukset
6. Lähteet ja {{Viitteet}}
7. Kirjallisuutta
8. Aiheesta muualla
9. Vaakanavigaatiomalline(et)
10. Perustiedot Wikidatassa
11. Auktoriteettitunniste(et)
12. Käännösmalline
13. Tynkämalline
14. Koordinaatit (jos eivät ole tietolaatikossa)
15. AAKKOSTUS-funktio
16. Luokat

Ylämalline: {{Tämä artikkeli}}, {{Korjattava}}, {{Pikapoisto}}, {{Poistoäänestys}}…
Oikeanpuoleinen malline: tietolaatikko ja/tai pystynavigaatiomalline
Sisältö: Artikkelin tekstisisältö <ref></ref>-tageilla merkityin lähdeviittein; voi sisältää mallineita kuten {{Pääartikkeli}}
Katso myös -osio
{{Huomiolista}}
Lähteet sisältäen {{Viitteet}}
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Navigaatiomalline(et)
{{Perustiedot Wikidatassa}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Käännös}}
Tynkämalline
Koordinaatit (jos eivät ole tietolaatikossa)
AAKKOSTUS-funktio
Luokat

Rakenne

Artikkelin alkuosa

Artikkelin alkuun lisätään tarvittaessa ja seuraavassa järjestyksessä kohdat:

Ylämalline: {{Tämä artikkeli}}, {{Korjattava}}, {{Pikapoisto}}, {{Poistoäänestys}}…
Oikeanpuoleinen malline: tietolaatikko

Tekstisisältö

Määritelmä

Varsinainen artikkeli alkaa määritelmä-virkkeellä, ja se kuuluu johdanto-osioon. Määritelmässä lihavoidaan artikkelin aihe, joka on usein sama kuin artikkelin nimikin.

Virkkeen tulisi itsessään vastata lyhyesti kysymykseen, mikä artikkelin aiheena oleva asia on ja mihin se liittyy. Hyvä määritelmä alkaa lähes aina:

Termi on/oli jossakin jokin...

Wikipediassa ei käytetä paperisista sanakirjoista tuttua verbitöntä tyyliä, esimerkiksi:

Venäläinen liikemies, oligarkki. Venäjän itäisen Tšukotkan alueen kuvernööri.

Mikäli termi on sellainen, että se ei ole tämän eikä minkään muunkaan artikkelin otsikkona, mutta se määritellään tässä artikkelissa ja siihen viitataan esimerkiksi ohjaussivulta, se tulisi mainita johdannossa ja sekin lihavoidaan. Esimerkiksi artikkeli lentäjä voisi alkaa seuraavasti:

Lentäjä eli pilotti on henkilö, jolla on koulutus, viranomaisen myöntämä lupa (lentolupakirja) ja lääketieteellinen kelpoisuus ohjata eli lentää ilma-alusta.

Muut kuin suomenkieliset nimitykset mainitaan, jos asiasta käytetään usein vieraskielistä nimitystä. Esimerkiksi:

Mooli (tunnus mol) on kemiassa käytetty ainemäärän yksikkö ja yksi SI-järjestelmän seitsemästä perusyksiköstä.

Myös silloin kun suomenkielinen nimitys on vierasperäinen ja se on tarpeen selittää, voidaan antaa lähde ja merkitys:

Renessanssi (< ransk. renaissance, ’uudelleensyntyminen’)...

Maantieteellisiä paikkoja käsittelevissä artikkeleissa paikan omakieliset tai toissijaiset nimet, kuten vanhentuneet nimet tai kirjoitusmuodot, ilmoitetaan varsinaisen hakusanan jälkeen suluissa kursiivilla, tarvittaessa käyttäen kielimallineita:

Tukholma (ruots. Stockholm) on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.

Jos hakusanan ääntäminen poikkeaa yleisistä ääntämissäännöistä (yleisnimissä suomen, erisnimissä sen oman kielen) tai jos sen ääntämisessä on jotain muuta selvennettävää, laitetaan ääntämisohje hakasulkeisiin heti hakusanan jälkeen:

Blues [blu:s] ...

Itsestäänselvyyksiä ei tarvitse määritelmässä toistella. Ei näin:

Brasilian maantiede tarkoittaa Brasilian alueen maantiedettä.

vaan siirry sen sijaan suoraan asiaan:

Brasilian maantiede on maan suuren koon vuoksi monimuotoinen.

Muutoin kursivoitavia tai lainausmerkein merkittäviä teosten nimiä, kappaleiden nimiä, tieteellisiä nimiä ym. ei kursivoida eikä merkitä lainausmerkkeihin:

Tuntematon sotilas on vuonna 1954 ilmestynyt Väinö Linnan kirjoittama sotaromaani.

Satulinna on Jukka Kuoppamäen säveltämä ja sanoittama iskelmäkappale, jonka Jari Sillanpää teki levytyksellään tunnetuksi vuonna 1995.

Ritarikuntien lyhenteitä ei lisätä henkilön nimen jatkeeksi. Ne voidaan esittää leipätekstin muodossa tunnustuksia-osiossa. Esimerkki virheellisestä määritelmälauseesta:

Mario Lemieux, OC, CQ (s. 5. lokakuuta 1965 Montreal, Quebec, Kanada) on uransa päättänyt kanadalainen jääkiekkoilija.

Johdanto

Johdanto on artikkelin ensimmäinen osio. Sitä ei otsikoida, ja se näkyy automaattisesti ennen sisällysluetteloa.

Johdanto koostuu tavallisesti enimmillään neljästä kappaleesta. Johdannon aloittaa edellä kuvailtu määritelmä, jota seuraa tiivistelmä artikkelin tärkeimmistä kohdista. Pitkässä artikkelissa johdannon avulla lukijalle annetaan aiheesta nopealukuinen yleiskäsitys. Hyvin lyhyessä artikkelissa johdannoksi riittää määritelmälause.

Johdannossa olevia väitteitä ei normaalisti tarvitse viitteistää, jos samat väitteet on viitteistetty artikkelin leipätekstissä.

Uutta sisältöä ei yleensä pitäisi heti lisätä johdantoon vaan alemmas sopivaan osioon. Kun artikkeli laajenee, myös johdantoa on joskus tarpeen päivittää tai laajentaa.

Leipäteksti

Leipäteksti on artikkelin varsinainen tietosisältö. Leipätekstin osakokonaisuudet merkitään väliotsikoilla. Artikkelin otsikko eli nimi on tasolla ”=” eli ylin väliotsikko on ”==”-tasolla. Hierarkiassa päästään alas lisäämällä aina yksi ”=”-merkki lisää. Wikipedian ohjelmisto tukee otsikkotasoja aina ”======”-tasoon saakka eli leipätekstiä voidaan jäsentää seitsemään eri tasoon, kun johdanto lasketaan mukaan omaksi ”tasoksi”.
Katso myös Koodiopas.
Trivialistauksia tulee välttää. Katso tarkemmin osiosta Triviaosiot.

Historiaosio

Moneen aiheeseen liittyy historiallisia tietoja. Joskus ne ovat niin tärkeitä, että ne kannattaa laittaa ensimmäiseksi varsinaiseksi osioksi, mutta usein kannattaa aloittaa varsinaisella asialla ja laittaa historia loppuun.

Kritiikki ja vaihtoehtoiset näkökulmat

Artikkelin käsittelemästä aiheesta esitetty kritiikki ja vaihtoehtoiset näkökulmat sijoitetaan selvästi erottuvaksi. Pitkissä artikkeleissa niille kannattaa omistaa oma osio.

Loppuosiot

Loput osiot tehdään seuraavassa järjestyksessä.

Katso myös

Joissain tapauksissa on hyödyllistä lisätä loppuun oma Katso myös -osio, jossa on muita aiheeseen liittyviä suomenkielisen Wikipedian artikkeleita. Tavallinen tällainen tilanne on silloin, kun aihetta käsitellään toisaalla jossain toisessa muodossa. Useimmiten on kuitenkin suositeltavaa pyrkiä linkittämään artikkelit sivun leipätekstissä, jolloin artikkelista tulee vähemmän luettelomainen. Linkkien lisääminen leipätekstiin myös selventää niiden asiayhteyttä.

== Katso myös ==
* [[Luettelo artikkelin aiheesta]]
* [[Artikkelin aihe värikuvina]]

Artikkelin yhteen tiettyyn kappaleeseen liittyvät sisäiset linkit voidaan ryhmitellä samalle riville otsikon alle Katso myös -mallineella:

Katso myös: Osion aihe luettelona, Osion aihe värikuvina

== Osion aihe ==
{{Katso myös|[[Luettele osion aiheesta|Osion aihe luettelona]], [[Osion aihe värikuvina|Osion aihe värikuvina]]}}
Leipätekstiä.

Katso myös -listaan ei tule lisätä punaisia linkkejä eli linkkejä olemattomiin artikkeleihin, sillä on turha pyytää katsomaan artikkelia, jota ei ole. Tällaista linkkiä poistettaessa on kuitenkin pyrittävä mahdollisuuksien mukaan siirtämään linkki artikkelin leipätekstiosioon.

Huomautukset

Kun artikkeliin pitää laittaa asiaa selittävä alaviite tai selventävä huomautus, laitetaan tämä otsikko ja sen alle {{Huomiolista}}. Huomiolistan paikka on ennen Lähteet-osiota. Itse huomautus laitetaan tarvittavaan kohtaan näin: {{Efn|asiaa selittävä alaviite tai selventävä huomautus}}. (Katso Efn)

== Huomautukset ==
{{Huomiolista}}

Tähän osioon generoidaan {{Viitteet}}-mallineella Ryhmä-parametrilla viitteitä, joissa voi käyttää myös sellaisia elementtejä, jotka eivät normaaleilla <ref></ref>-tageilla ole mahdollisia teknisten rajoitusten vuoksi. Itse huomautus laitetaan tarvittavaan kohtaan näin: {{Refn|ryhmä=|nimi=|Viitteen sisältö}}. (Katso Refn)

====Huomautukset====
{{Viitteet|ryhmä=huom}}

====Lähteet====
{{Viitteet}}

Lähteet ja viitteet

Katso myös: Wikipedia:Merkitse lähteet

Lähteet: Tähän osioon merkitään viitemallineilla yleiset lähteet, joita ei ole merkitty <ref></ref>-tageilla.
Viitteet: Tähän osioon generoidaan {{Viitteet}}-mallineella <ref></ref>-tageilla luodut viittaukset.

== Lähteet ==
* Lähde 1
* Lähde 2

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

Jos yleisiä lähteitä ei ole, tai artikkelissa on vain Viitteet-mallineella generoituja lähteitä, Viitteet-alaotsikko jätetään pois.

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

Kirjallisuutta

Artikkelin aihetta käsittelevät kirjat, joita ei käytetä artikkelissa lähteinä, kerätään numeroimattomaan luetteloon. Apuna voidaan käyttää Kirjaviite-mallinetta.

Aiheesta muualla

Katso myös: Wikipedia:Aiheesta muualla ja Ohje:Ulkoiset linkit

Aiheesta lisää tietoa haluavalle lisätään artikkelin loppuun osio Aiheesta muualla, joka on lähinnä luettelo aihetta olennaisesti käsittelevistä Wikipedian ulkopuolisista verkkosivuista. Osio ei kuitenkaan voi olla suoranainen linkkikokoelma ja lisäysten tulee täyttää Aiheesta muualla -tyylioppaan vaatimukset. Aineistojen tulee olla luotettavia ja niiden valitsemisessa tulee käyttää lähdekritiikkiä.

Linkit sijoitetaan allekkain numeroimattomaan luetteloon seuraavasti:

* [www-osoite kuvaus]

Esimerkiksi

* [https://linux.fi/wiki/Etusivu Linux-wiki]

tuottaa linkin

Linux-wiki

Jos linkki johtaa vieraskieliselle sivulle, erikoiseen tiedostotyyppiin (esimerkiksi PDF) tai hyvin suureen tiedostoon, asiasta kannattaa mainita linkin lopussa.
Vieraskielisyydestä kannattaa mainita kielimallineella. Esimerkiksi

* [https://www.linuxfoundation.org/ The Linux Foundation] {{en}}

tuottaa

The Linux Foundation (englanniksi)

Artikkelin loppuosa

Artikkelin loppuun lisätään seuraavassa järjestyksessä seuraavat kohdat:

Navigaatiomallineet
Perustiedot Wikidatassa
Auktoriteettitunnisteet-malline
Käännösmalline
Tynkämallineet
Maantieteelliset koordinaatit (jos eivät ole tietolaatikossa)
AAKKOSTUS-funktio
Luokat

Muita ohjeita

Kuvat

Katso myös: Ohje:Kuvien lisääminen

Artikkelissa voi olla yksi tai useampia kuvia. Jos artikkelin aihetta on mahdoton kuvittaa, ei kuvaa ole tarpeen väkisin lisätä.

Kuvien, etenkin kaikkein ylimpänä olevan pääkuvan, tulisi olla aihetta kuvaavia, tunnistettavia ja mahdollisimman laadukkaita. Henkilöartikkelissa pääkuvan olisi hyvä esittää henkilö sennäköisenä, jona hänet parhaiten tunnetaan. Jos henkilön ura jatkuu yhä, tuore kuva on usein parempi kuin vanha. Uransa jo lopettaneiden henkilöiden kohdalla paras kuva on usein aktiiviuran aikana otettu. Jos artikkeliin mahtuu useita kuvia, niitä voi sijoittaa artikkeliin aikajärjestyksessä.

Jokaisessa kuvassa tulee olla suomenkielinen kuvateksti, joka kertoo, mitä kuva esittää. Tässäkin on kuitenkin syytä välttää itsestäänselvyyksiä: jos esimerkiksi henkilöartikkelissa on kuva, jossa ei ole muita kuin artikkelin aiheena oleva henkilö, tulee kertoa muutakin kuin hänen nimensä. Suositeltavaa olisi kertoa kuvan ottamisajankohta ja yhteys, johon se liittyy.

Kuvia ei tule lisätä liian paljon eikä vain koristeeksi. Jokaisella kuvalla pitäisi olla jokin tarkoitus, mielellään informatiivinen.

Triviaosiot

Trivialistauksia tulisi välttää. Trivia- eli nippelitietoa sisältävät osiot ovat epätietosanakirjamaisia, usein vaikeasti luettavia ja epämääräisiä luetteloita, joiden sisältö on usein heikosti sidoksissa toisiinsa. Tällaiset luettelot tulisi mahdollisuuksien mukaan yhdistää artikkelin leipätekstiin ja muihin osioihin tai tehdä kokonaan uusi, hyvin toimitettu ja ajateltu osio proosamuotoon. Joskus taas triviatieto saattaa olla oleellinen jonkin toisen aiheen kannalta, jolloin se tulisi yhdistää tätä aihetta käsittelevään artikkeliin. Epäolennaisuudet tai tiedot, joilla ei ole tietosanakirjan kanssa mitään tekemistä, kannattaa poistaa kokonaan, kunhan muokkaaja käyttää asiassa harkintaa.

Nippelitietoa sisältävät osiot löytyvät usein Triviaa- ja Muuta-osioiden alta, mutta osion tunnistaa yleensä siitä, että se sisältää epäorganisoidun ja aihepiiriltään vaihtelevan luettelon tietoa. Hyvin lyhyet triviaosiot voi nimetä aiheen mukaan tai siirtää tieto muualle artikkeliin. Myös luettelomuotoiset asiaosiot, jotka eivät ole varsinaista triviaa ja jotka on mahdollista esittää muussa kuin luettelomuodossa, tulisi muokata luontevaksi proosaksi.

Korjattaviin artikkeleihin tulee lisätä {{Korjattava/trivia}}-malline.

Wikilinkit eli Wikipedian sisäiset linkit

Katso myös: Ohje:Sisäiset linkit

Wikipedian artikkelien välinen linkitys on oleellinen osa Wikipediaa. Linkitä kaikki artikkelin aiheeseen liittyvät oleelliset asiat eli asiat joista olisi syytä olla artikkeli. Älä kuitenkaan liioittele; jokaista sanaa ei tarvitse linkittää, eikä samaa sanaa moneen kertaan. Pyri linkittämään suoraan artikkeliin sen oikealla kirjoitusasulla äläkä mahdollisen ohjaussivun kautta.

Linkit Wikipedian muihin kieliin ja sisarhankkeisiin sekä Wikimedian ulkopuolisiin wiki-hankkeisiin

Muihin Wikimedian hankkeisiin voi linkittää merkitsemättä niitä kuin ulkopuolisia linkkejä. Tämä on suotavaa, koska tällöin se näkyy ilman ulkoista linkkiä merkitsevää nuolta, mutta erottuu sisäisistä linkeistä vaaleammalla värillä. Esimerkki ulkonäöstä:

sisäinen linkki: Wikipedian artikkeliin hevosvoima
linkki sisarhankkeeseen: Wikisanakirjan artikkeliin hevosvoima
ulkoinen linkki: Wikisanakirjan artikkeliin hevosvoima

Muihin kieliin ja hankkeisiin linkittäessä käytetään kahta hakasulkua, kuten sisäisissäkin linkeissä.

Huom! Yllä oleva kuvaa ainoastaan teknistä keinoa tehdä linkkejä. Katso myös miten linkkejä on sallittua käyttää artikkeleissa.

Linkit Wikipedian muihin kieliin ja sisarhankkeisiin sekä Wikimedian ulkopuolisiin wiki-hankkeisiin

Linkittäminen muunkielisiin Wikipedioihin Wikidatassa

Pääartikkeli: Wikipedia:Wikidata

Kielilinkit lisättiin aiemmin paikallisina linkkeinä suoraan artikkelitekstiin, mutta nykyään Wikidata on niiden ensisijainen tallennuspaikka.
Paikallisia linkkejä tarvitaan Wikidatan käyttöönoton jälkeenkin muun muassa käyttäjäsivujen linkittämiseen. Paikalliset linkit ovat yhä etusijalla ristiriitatilanteissa: jos artikkelissa on sekä paikallinen linkki että Wikidata-linkki, jotka osoittavat eri artikkeleihin, vain paikallinen linkki näkyy.

Linkittäminen muunkielisiin Wikipedioihin paikallisesti

Katso myös: Wikipedia:Kieltenväliset linkit

Linkittäminen toisen kielen Wikipedia-artikkeliin tehdään näin: kaksoispiste, kielitunnus, kaksoispiste ja artikkelin otsikko.
Kielitunnukset näkee sivulta Wikipedia:Luettelo Wikipedian kielistä.

Linkittäminen Wikipedian sisarhankkeisiin

Katso myös: Ohje:Linkit sisarprojekteihin

Linkittäminen muihin wiki-hankkeisiin

Myös muihin wiki-hankkeisiin voi linkittää merkitsemättä sitä ulkoiseksi linkiksi. Hanke vain tarvitsee oman tunnuksensa. Tällöin hankkeen sivulle linkitetään näin: tunnus, kaksoispiste, sivun otsikko. Jos sivun otsikon jättää pois, linkin pitäisi ohjautua hankkeen etusivulle.

Käytä järkeä linkityksessä

Älä linkitä artikkelin aiheen kannalta epäolennaisia sanoja tai käsitteitä, jotka ovat yleistietoa. Jos taas sana on niin vaikea, että sille tarvitsee selityksen, korvaa se yleiskielisellä sanalla. Vältä toistuvaa linkitystä. Samasta termistä ei tarvitse linkittää yhdessä artikkelissa pääasiassa kuin kerran.

Ajanilmaukset

Älä käytä ajanilmauksia, jotka viittaavat kirjoitushetkeen, kuten tällä hetkellä, nykyinen, uusin tai viime vuonna. Lukija olettaa niiden viittaavan lukuhetkeen, ja ne vaativat päivittämistä heti kun tilanne muuttuu.

Katso myös

Aloittaessasi uutta artikkelia voit käyttää apuna aihekohtaisia rakennemalleja ja aihekohtaisia artikkelipohjia.

Aiheesta muualla

Korpela, Jukka: Kirjoita asiaa. Arkisen asiakirjoittamisen opas.