Moran kunta
Moran kunta (ruots. Mora kommun) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Taalainmaahan. Kunnan keskustaajama on Mora.[3]
| Moran kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Taalainmaan lääni |
| Maakunta | Taalainmaa |
| Keskustaajama | Mora |
| Kuntakoodi | 2062 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 2 812,43 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 20 670 |
| – Väestötiheys | 7,3 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 2 812,43 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 20 670 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 18,79 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Historia
muokkaaMoralla on pitkä ja tapahtumarikas historia, joka on vaikuttanut sekä Taalainmaan että koko Ruotsin kehitykseen. Aluetta kutsutaan joskus Ruotsin sydämeksi, koska sieltä lähti liikkeelle Kustaa Vaasan johtama ruotsalaisten kapina Tanskaa vastaan vuonna 1521. Kapina johti lopulta tanskalaisten karkottamiseen ja Ruotsin itsenäistymiseen.
Morasta ovat lähtöisin Mora-puukko ja Ruotsin symbolina pidetty taalainmaanhevonen. Mora on myös tunnettu kuvataiteilija Anders Zornin kotipaikkana ja hänen nimeään kantavan museon sijaintipaikkana.
Kuntajaon kehitys
muokkaaVuonna 1893 Moran maalaiskuntaan perustettiin Mora Strand -niminen taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1908 Morastrandin kauppalaksi. Vuonna 1959 Moran maalaiskunta ja Morastrandin kauppala yhdistettiin jälleen Mora kauppalaksi. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Moran kunta yhdistämällä kauppala sekä Sollerönin, Våmhusin ja Venjanin maalaiskunnat. Sollerönin, Våmhusin ja Venjanin rajat olivat pysyneet samoina vuodesta 1863, jolloin pitäjät korvattiin maalaiskunnilla.
Vaakuna
muokkaaNykyinen vaakuna on entisen Moranm maalaiskunnan vaakuna. Myös Moran kauppalalla sekä Sollerönin ja Våmhusin maalaiskunnilla oli omat vaakunat.
-
Morastrandin kauppala -
-
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 401 | 7,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 243 | 1,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 999 | 5,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 17 458 | 86,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 159 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 121 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 927 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 127 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 18,4 %
- 18–64-vuotiaat: 58,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,4 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,7 | 2,7 | |
| jalostus | 28,1 | 27,8 | |
| palvelut | 67,6 | 68,8 | |
| tuntematon | 0,6 | 0,8 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 10 184 | 9 447 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 107,8 | ||
Taajamat
muokkaaKunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 84,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 096 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Mora | 10 896 |
| 2 | Färnäs | 988 |
| 3 | Sollerön | 901 |
| 4 | Våmhus | 857 |
| 5 | Nusnäs | 729 |
| 6 | Selja | 548 |
| 7 | Östnor | 534 |
| 8 | Bonäs | 457 |
| 9 | Vinäs | 329 |
| 10 | Venjan | 295 |
| 11 | Vattnäs | 294 |
| 12 | Gesunda | 229 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
muokkaaRuotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Bergkarlås
- Garsås
- Kråkberg
- Kumbelnäs
- Oxberg
- Ryssa
- Stenis (nimenä ollut myös Vika Station)
- Öna
Luettelossa mainituista taajamista Kråkberg ja Öna ovat sittemmin kasvaneet yhteen Moran ja Kumbelnäs Våmhusin taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Bergkarlås
- Björkvassla
- Bråmobo
- Bäck
- Garsås
- Heden och Lillby
- Norra Vika
- Oxberg
- Risa
- Ryssa
- Stenis och Vika
- Södra Kättbo
- Södra Vika
- Utanmyra
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Moran kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 5 | 4 | 5 | 5 | 8 | 5 | 5 | 3 | 5 | 6 | 5 | 4 | ||
| Keskustapuolue | 15 | 17 | 18 | 20 | 17 | 15 | 16 | 6 | 5 | 15 | 13 | 11 | 11 | 12 | ||
| Liberaalit | 4 | 4 | 2 | 1 | 3 | 3 | 4 | 6 | 4 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 5 | 6 | 3 | 2 | 2 | 1 | 2 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 18 | 18 | 19 | 19 | 18 | 17 | 15 | 19 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 10 | ||
| Vasemmistopuolue | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | 0 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 4 | ||
| Muut | 6 | 5 | 3 | 3 | 3 | 2 | 0 | 8 | 4 | 2 | 4 | 4 | 4 | 6 | ||
| Yhteensä [21] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | ||
Piirit
muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Mora
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Mora
- Sollerön (Sofia Magdalena)
- Söromsjöns kbfd*
- Venjan
- Venjans kbfd*
- Vårnhus
- Våmhus baptistförsamling
Kirkot
muokkaa-
Moran kirkko -
Oxbergin kappeli -
Sollerön kirkko -
Venjanin kirkko -
Våmhusin kirkko
Urheilu
muokkaaHiihto
muokkaaMora on vuodesta 1922 alkaen vuosittain järjestetyn Vaasahiihdon (Vasaloppet) päätepiste. Hiihtoseura IFK Mora on yksi Ruotsin suurimmista urheiluseuroista ja sillä on paljon mitaleja. Seuran tunnetuin hiihtäjä on olympiavoittaja Nils "Mora-Nisse" Karlsson. Myös olympiavoittaja Stina Nilsson on seuran tunnettu edustaja.
Jääkiekko
muokkaaMora IK on yksi Taalainmaan vanhimmista jääkiekkoseuroista.
Tunnettuja moralaisia
muokkaa- Anders Nohrström, ruukinpatruuna, Strömforsin ruukin omistaja
- Anders Zorn, kuvataiteilija
- Nils "Mora-Nisse" Karlsson, hiihtäjä
- Joakim Cans, laulaja
- Jon Olsson, freestylehiihtäjä
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Mora Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
