Matra

entinen ranskalainen teollisuusyhtiö
Tämä artikkeli käsittelee liikeyritystä. Unkarilaista vuoristoaluetta käsittelee artikkeli Mátra.

Mécanique Avion TRAction eli Matra oli muun muassa autoja, polkupyöriä, ilmailutekniikkaa ja aseita valmistanut ranskalainen yritys.[1][2] Siitä tuli vuonna 1994 Lagardère-ryhmän tytäryhtiö, ja se toimii nykyisin tuolla nimellä.

Mécanique Aviation Traction
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1937
Perustaja Marcel Chassagny
Lakkautettu 2003
Avainhenkilöt Jean-Luc Lagardère,
Sylvain Floirat
Kotipaikka Ranska Romorantin-Lanthenay, Ranska
Toimiala Teollisuus
Tuotteet Autot, polkupyörät, aseet, ilmailu- ja televiestintätekniikka

Matra tuli tunnetuksi 1960-luvulla, kun se aloitti autonvalmistuksen ostettuaan vuonna 1964 Automobiles René Bonnet -yhtiön.[1] Matra Automobile valmisti urheilu- ja kilpa-autoja, ja ne menestyivät kilpailuissa hyvin.

Matra Hautes Technologies

muokkaa

Matra Hautes Technologies (MHT, suom. Matra Huipputeknologia) toimi ilmailu-, puolustus- ja tietoliikennealoilla. Helmikuussa 1999 se yhdistyi Aérospatialen kanssa muodostaen Aérospatiale-Matran.[3][4] 10. heinäkuuta 2000 Aérospatiale-Matrasta tuli osa EADS:ää.

Tytäryhtiöt (Aérospatialeen yhdistymisen jälkeen)

muokkaa
Vuonna 1996 perustettu Matra BAe Dynamics yhdisti BAe:n ohjustoiminnan (BAe Dynamics) ja puolet Matra Défensen ohjustoiminnasta. (Toinen puolikas oli Aerospatiale Matra Missiles).
Matra Espace oli Matran avaruusosasto, joka yhdistyi GEC:n avaruustoimintojen (Marconi Space Systems) kanssa vuonna 1989 muodostaen Matra Marconi Spacen. Vuonna 2000 se yhdistyi DaimlerChrysler Aerospace AG:n (DASA) avaruusosaston kanssa muodostaen Astriumin. Se nimettiin myöhemmin uudelleen EADS Astriumiksi.

Matra Automobile

muokkaa

Matra Automobile syntyi kun Matra osti vuonna 1964 Automobiles René Bonnet -yhtiön. Matra-nimeä käytettiin henkilöautoissa ensimmäisen kerran huhtikuussa 1965 Renault-moottorisessa Matra Bonnet Djet V -mallissa (Djet lausutaan kuten englannin sana ”Jet”), joka oli päivitetty versio René Bonnet Djetistä.

Djet korvattiin Matra 530 -mallilla, jossa oli Ford Taunuksen V4-moottori. Matra ryhtyi 1970-luvulla myös läheiseen yhteistyöhön Simcan kanssa, valmistaen Simcan tekniikkaan perustuvia urheiluautoja, kuten Bagheeraa ja Murenaa. Matra valmisti myös Ranchoa, yhtä ensimmäisistä SUV-luokan autoista, joka tosin oli etuvetoinen. Rancho perustui Simca 1100:n pick-up-mallin tekniikkaan. Se pysyi tuotannossa 1980-luvulle asti, vielä Peugeot’n otettua Simcan haltuunsa.

Vuonna 1984 Renault julkaisi Espace-tila-auton, joka oli Matran valmistama, ja alun perin Chrysler UK:n kehittämä. Autosta tuli hyvin suosittu, ja se loi yhdessä Mitsubishi Chariotin ja Plymouth Voyagerin kanssa nykyaikaisten tila-autojen markkinaryhmän.

Matran suunnitteleman ja valmistaman Renault Avantimen huonon menestyksen jälkeen Matra ilmoitti 27. helmikuuta 2003 suunnittelevansa Romorantinin autotehtaansa sulkemista. Syyskuussa 2003 Pininfarina osti Matra Automobilen kehitys-, testaus- ja prototyyppitoiminnot. Yhtiö sai nimekseen Matra Automobile Engineering.

Katuautomallit

muokkaa

Matra autourheilussa

muokkaa
Pääartikkeli: Equipe Matra Sports

Matra osallistui 1960- ja 1970 luvuilla sekä valmistajana että tallina muun muassa Le Mansin 24 tunnin ajoihin ja Formula 1 -sarjaan.

1960-luvun puolivälissä Matra saavutti menestystä Formula 3- ja Formula 2 -sarjoissa erityisesti monokokkiin perustuneella MS5-autolla, voittaen Ranskan ja Euroopan mestaruudet. Vuonna 1967 Jacky Ickx hämmästytti Formula 1 -piirejä kellottamalla aika-ajoissa kolmanneksi nopeimman ajan (8.14) Saksan GP:ssä Nürburgringilla 1600 kuutiosenttimetrin moottorilla varustetulla MS7 F2-autollaan, päästen kilpailemaan 3000 cm³ -moottorisia F1-autoja vastaan. Kilpailu päättyi kuitenkin keskeytykseen.[5][6]

Matra tuli täysipainoisesti mukaan Formula 1 -sarjaan kaudelle 1968, jolloin Jackie Stewart voitti kolme kilpailua Ken Tyrrelin tallin Matra MS10:llä, joka kilpaili varsinaisen Matran tehdastallin rinnalla.[1][2][7] Auton polttoainetankit olivat lentokoneiden tapaan osa auton kantavaa rakennetta.

 
Matra MS80:llä voitettiin F1:ssä sekä kuljettajien että valmistajien mestaruus kaudella 1969.

Matran toimitusjohtaja teki radikaalin päätöksen ennen kautta 1969: Matran tehdastalli ei osallistuisi Formula 1:siin, vaan Matra antaisi tukensa Tyrrellin tallille, joka oli tuolloin nimeltään Matra International, ja rakentaisi uuden, Cosworth DFV -moottorisen auton rakenteellisilla polttoainetankeilla, vaikka ne olivatkin seuraavalle kaudelle kiellettyjä. Stewart voitti vuoden 1969 maailmanmestaruuden helposti uudella Cosworth-moottorisella Matra MS80:lla joka korjasi suurimman osan MS10:n heikkouksista.[1][8] Valmistajien titteli oli ensimmäinen, joka voitettiin ranskalaisella autolla, ja nykypäivään mennessä ainoa, joka on voitettu Ranskassa valmistetulla autolla. Se oli huomattava saavutus valmistajalta, joka kilpaili vasta toista kauttaan F1:ssä.

Cosworthin moottorein varustetuin Lotuksen ja McLarenin tavoin Matra teki nelivetokokeiluja kauden 1969 aikana. Johnny Servoz-Gavinista tuli ensimmäinen ja ainoa kuljettaja joka saavutti pisteen nelivetoautolla sijoittuessaan Matra MS84:llä kuudenneksi Kanadan GP:ssä.[9] MS84 oli Brabham BT26A:n ohella yksi viimeisistä putkirunkoisista F1-autoista.

Kaudeksi 1970, kun Matra ryhtyi yhteistyöhön Simcan kanssa, se pyysi Tyrrelliä käyttämään omaa V12-moottoriaansa Cosworthin sijasta.[1] Tyrrellin rahoituksesta suuri osa tuli kuitenkin Fordilta, joten Matran ja Tyrrellin yhteistyö päättyi ja Matra ajatti sen sijaan omaa tehdastalliaan vuoteen 1972 asti.

Matran V12 toimi Ligierin Formula 1 -autojen voimanlähteenä kausilla 1976–1978 ja 1981–1982.[1][10]

Matra saavutti menestystä myös V12-moottoroiduilla urheiluautoillaan. Matra 670 voitti Le Mansissa vuosina 1972–1974.[11][12][13] Se toi Matralle myös urheiluautojen valmistajien maailmanmestaruuden vuosina 1973 ja 1974.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Matra Teams. ESPN. Arkistoitu 9.8.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  2. a b Matra (Car Manufacturer) Cars. ChicaneF1.com. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  3. European Aeronautic Defence and Space Company Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.7.2018.
  4. Special Report : Aerospatiale/Matra merger defense-aerospace.com. Arkistoitu 25.9.2020. Viitattu 19.7.2018.
  5. 1967 German Grand Prix - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  6. Hulme extends lead with Nurburgring victory ESPN. Arkistoitu 9.8.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  7. Hill takes title for the grieving Lotus team ESPN. Arkistoitu 21.9.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  8. Jackie Stewart is unbeatable in the Matra ESPN. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  9. Ickx leads home Brabham one-two ESPN. Arkistoitu 12.6.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  10. Ligier Teams. ESPN. Arkistoitu 30.9.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  11. 1972 24 Hours of Le Mans Results and Competitors 40èmes Grand Prix d`Endurance les 24 Heures du Mans 1972. Experience Le Mans. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  12. 1973 24 Hours of Le Mans Results and Competitors 41èmes Grand Prix d`Endurance les 24 Heures du Mans 1973. Experience Le Mans. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
  13. 1974 24 Hours of Le Mans Results and Competitors 42èmes Grand Prix d`Endurance les 24 Heures du Mans 1974. Experience Le Mans. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa