Markku Uusipaavalniemi

suomalainen poliitikko

Markku Juhani Uusipaavalniemi (s. 23. marraskuuta 1966 Karkkila)[1] on suomalainen curling-pelaaja, joka on urheilu-uransa ohella vaikuttanut myös poliitikkona.

Mitalit
Markku Uusipaavalniemi
Markku Uusipaavalniemi
Maa:  Suomi
Miesten curling
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Torino 2006 curling
MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Kamloops 1998 curling
Pronssia Pronssia Glasgow 2000 curling
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Oberstdorf 2000 curling
Pronssia Pronssia Chamonix 1999 curling
Pronssia Pronssia Vierumäki 2001 curling
Sekajoukkue EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Canillo 2005 curling

Uusipaavalniemi toimi Suomen curling-maajoukkueen kapteenina lähes kaikissa arvokilpailuissa vuosina 1996–2007. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa hänet valittiin keskustan kansanedustajaksi, mutta hän siirtyi perussuomalaisiin 11. marraskuuta 2010. Vuoden 2011 vaaleissa Uusipaavalniemi pyrki eduskuntaan perussuomalaisten ehdokkaana, muttei tullut valituksi.

Uusipaavalniemi omistaa 90 prosenttia Oulunkylän curling-hallia hallinnoivan yrityksen osakkeista.[2]

Curling-ura

muokkaa

Uusipaavalniemi on pelannut curlingia vuodesta 1983 lähtien. Ensimmäisen kerran hän pelasi maajoukkueessa arvokisatasolla vuonna 1985. Ennen vuotta 1992 Uusipaavalniemi pelasi kolmet MM-kisat veljensä Jussi Uusipaavalniemen kipparoimassa joukkueessa. Suomen joukkueen kapteenina Uusipaavalniemi toimi vuoden 1996 EM-kisoista vuoden 2007 MM-kisoihin saakka. Hän antoi veljelleen lähtöpassit joukkueesta 1990-luvun lopulla, koska tämä ei hänen mukaansa ottanut lajia riittävän vakavasti. Välillä Uusipaavalniemi piti curlingista taukoa ja harrasti menestyksekkäästi uimahyppyjä, mutta palasi myöhemmin takaisin lajin pariin, koska oli laskenut, että hänellä saattaisi olla lajissa menestysmahdollisuuksia, mikäli saisi koottua riittävän hyvän joukkueen ympärilleen. Aluksi Uusipaavalniemen joukkue koostui vain vietnamilaisista pakolaisista.[3]

Vuonna 1998 Uusipaavalniemen kipparoima joukkue saavutti MM-pronssia, joka oli Suomen kautta aikain ensimmäinen curlingin arvokisamitali. Uusipaavalniemen joukkue saavutti pronssia myös vuonna 2000. Hänen kirkkain saavutuksensa oli ennen Torinon olympialaisia 2006 Euroopan mestaruus vuodelta 2000. Hänellä on lisäksi EM-pronssia vuosilta 1999 ja 2001. Uusipaavalniemen joukkue oli mukana myös Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002 sijoittuen alkulohkon viidenneksi.

Vuonna 2003 Uusipaavalniemen pitkäaikainen joukkuetoveri Wille Mäkelä edusti joukkueellaan Suomea EM-kisoissa ja joukkue putosi B-sarjaan. Seuraavana vuonna Uusipaavalniemi astui jälleen ruoriin ja joukkue nousi takaisin MM-kisojen A-sarjaan. Vuoden 2005 MM-kisoissa Uusipaavalniemen joukkue oli alkusarjan jälkeen ykkössijalla tasapistein viiden muun joukkueen kanssa, mutta putosi jatkosta tie-break-ottelussa Randy Ferbeyn Kanadaa vastaan. Vuonna 2005 Andorrassa järjestetyissä kautta aikain ensimmäisessä sekajoukkueiden (2 miestä ja 2 naista) EM-turnauksessa Uusipaavalniemen kipparoima joukkue, johon hänen lisäkseen kuuluivat Kirsi Nykänen, Teemu Salo ja Tiina Kautonen, voitti kultaa. Kevään 2007 MM-kilpailujen jälkeen Uusipaavalniemen tiet erkanivat joukkueen muiden jäsenten kanssa.

Vuonna 2011 Uusipaavalniemi voitti joukkueensa kanssa Suomen mestaruuden. Hänen joukkueeseensa kuuluivat Joni Ikonen, Kasper Hakunti, Toni Anttila ja Tommi Häti.[4]

Torinon olympialaiset

muokkaa

Torinon olympialaisten curlingturnauksessa 2006 Uusipaavalniemi johdatti Suomen joukkueen loppuotteluun. Alkulohkossa Suomi voitti kaikki vastustajat (Kanada, Yhdysvallat, Ruotsi, Norja ja Iso-Britannia) ja eteni välieriin lohkon voittajana. Tiukassa välieräkamppailussa vastaan asettui Iso-Britannia. Yhdeksännessä päässä vastustaja tasoitti pelin numeroihin 3–3 ja Suomi säilytti näin itsellään viimeisen kiven edun viimeisessä päässä. Ratkaisu jäi viimeisen pään viimeiseen heittoon. Uusipaavalniemi ratkaisi loppuottelupaikan määrämittaisella heitolla pesän keskiympyrään.

24. helmikuuta pelatussa finaaliottelussa vastaan asettui Kanada. Ensimmäisen pään Suomi voitti 2–0, mutta sen jälkeen Uusipaavalniemi ja hänen joukkuetoverinsa epäonnistuivat toistuvasti ratkaisevissa heitoissa ja kuudennessa päässä Kanada pääsi jo 10–3-johtonumeroihin. Olympialaisten päättäjäisissä Uusipaavalniemi toimi Suomen joukkueen lipunkantajana.

Maajoukkue-edustustehtävät

muokkaa
Vuosi Kilpailu Voitot–tappiot Sijoitus
1985 EM-kilpailut 3–3 9.
1986 EM-kilpailut 2–4 11.
1991 EM-kilpailut 5–0 8.
1992 MM-kilpailut 5–5 5.
1996 EM-kilpailut 4–4 7.
1997 MM-kilpailut 1–8 10.
1997 EM-kilpailut 5–3 6.
1998 MM-kilpailut 7–5 3.
1998 EM-kilpailut 5–3 4.
1999 MM-kilpailut 4–5 8.
1999 EM-kilpailut 6–2 3.
2000 MM-kilpailut 8–3 3.
2000 EM-kilpailut 11–0 1.
2001 MM-kilpailut 5–4 5.
2001 EM-kilpailut 7–4 3.
2002 Olympialaiset 5–4 5.
2002 MM-kilpailut 5–4 5.
2002 EM-kilpailut 6–5 4.
2003 MM-kilpailut 7–4 4.
2004 EM-kilpailut 11–2 11.
2005 Sekajoukkueiden EM-kilpailu 7–1 1.
2005 MM-kilpailut 8–4 5.
2006 Olympialaiset 8–3 2.
2006 MM-kilpailut 6-5 5.
2006 EM-kilpailut 5-5 6.

Poliittinen ura

muokkaa

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Uusipaavalniemi valittiin keskustan kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä 2 817 äänellä.[5] Marraskuussa 2010 Uusipaavalniemi erosi keskustan eduskuntaryhmästä ja loikkasi perussuomalaisiin.[6] Keskustan kansanedustajana Uusipaavalniemiemen kannat poikkesivat ryhmän virallisesta kannasta useasti: hän äänesti esimerkiksi sekä Lissabonin sopimusta[7] että Kreikalle suunnattua tukipakettia vastaan[8] sekä hallituksen periaatteellisesta linjauksesta poiketen valtionyhtiöiden yksityistämistä vastaan.lähde?

Marraskuussa 2010 Yle raportoi Uusipaavalniemen perustaman Oulunkylän Curlinghalli Oy:n olevan vaikeuksissa opetusministeriöltä ja Maailman curlingliitolta saamansa rahoituksen suhteen. Vuonna 2000 aloitettu rakennushanke ei ollut opetusministeriön mukaan edelleenkään valmis, ja Maailman curlingliiton edustaja kertoi liiton tulleen petetyksi. Yrityksen vuoden 2006 tilinpäätöstä ei ollut myöskään toimitettu kaupparekisteriin.[9] Marraskuussa selvisi, että Oulunkylän Curlinghalli Oy:lle oli tullut tappiota vuoden 2009 tilikaudelta 123 000 euroa, kun edellisenä vuonna 2008 tulos oli vielä 95 000 euroa voitollinen. Tulos heikkeni edellisestä vuodesta 218 000 euroa, ja yhtiön vakavaraisuus oli painunut omavaraisuusastella mitattuna erittäin heikoksi. Asia tuotiin julkisuuteen, kun Uusipaavalniemi arvioi kovasanaisesti nykyistä rahajärjestelmäämme mm. Youtubessa ja se sai hänet luopumaan poliitikon urastaan ainakin toistaiseksi. Uusipaavalniemeä tituleerattiin aktiiviaikoinaan "ainoaksi rehelliseksi poliitikoksi" Suomessa.lähde? Hän on talousdemokraatti.[10]

Uusipaavalniemi oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokas Helsingin vaalipiirissä, mutta häntä ei valittu uudelle kaudelle.

Yksityiselämä

muokkaa

Uusipaavalniemi harrasti pesäpalloa 26-vuotiaaksi saakka, ja aloitti sittemmin pesäpallon uudelleen hyvinkääläisessä Cobra Teamissä. Hän on heittänyt pesäpalloa tutkaan 140 kilometrin tuntinopeudella. Pesäpalloilija Toni Kohosen mukaan Suomessa on alle kymmenen pelaajaa, jotka kykenevät vastaaviin lukemiin.[11] Nuoruudessaan Uusipaavalniemi on harrastanut myös karatea, jääkiekkoa ja koripalloa. Curlingin pariin hän ajautui veljensä Jussin kautta.

1980-luvun lopulla Uusipaavalniemi vaihtoi curlingin uimahyppyihin. Hän pääsi Suomen Uimaliiton valmennusryhmään ja saavutti puolen vuoden harjoittelun jälkeen SM-pronssia ja seuraavana vuonna hopeaa ponnahduslautahypyissä. Uusipaavalniemi keskeytti opintonsa Helsingissä ja lensi Kalifornian Long Beachille, jossa häntä valmensi lajin kaksinkertainen olympiakultamitalisti Sammy Lee. Uusipaavalniemi oli asettanut tavoitteekseen pääsyn Barcelonan olympialaisiin 1992. Hän kuitenkin tuli poskelleen alas kierrehyppynsä kolmen metrin ponnahduslaudalta, minkä seurauksena hänen korvastaan puhkesi tärykalvo. Uusipaavalniemi joutui pitämään puoli vuotta taukoa ja joutui lopulta lopettamaan lajin harrastamisen rahavaikeuksien vuoksi. Pian hän palasi takaisin curlingin pariin.[3][12]

Uusipaavalniemi on ratkaissut Rubikin kuution 25 sekunnissa. Hän on kyennyt vakiinnuttamaan kuution ratkaisemiseen kuluvan ajan alle 40 sekuntiin. Lukiossa hän sai valtakunnallisesta matematiikan kokeesta maan parhaat pisteet. Hän voitti kouluvuosinaan myös valtakunnallisen matematiikkakilpailun, suunnitteli omia tietokonepelejä ja voitti erään aikakauslehden järjestämän tietokoneohjelmakilpailun. Hän opetteli vedonlyönnin vuoksi kahdessa viikossa piin 250 ensimmäistä desimaalia.[3]

Uusipaavalniemelle on annettu lempinimi "M-15" hänen sukunimessään olevan 15 kirjaimen vuoksi. Joskus häntä kutsutaan myös lempinimellä "U-15". Hän sai nimen "M-15" vuonna 2005 Yhdysvaltain curling-kapteenilta Pete Fensonilta, joka ei osannut lausua hänen nimeään. Suomalaiset käyttävät hänestä lempinimeä "Uusis". Markku-liitto valitsi vuonna 2002 Uusipaavalniemen vuoden Markuksi.[13]

Uusipaavalniemi on eronnut vaimostaan vuonna 2009 ja hänellä on kolme lasta.[14]

Uusipaavalniemellä diagnosoitiin syöpä kesällä 2023.[15]

Lähteet

muokkaa
  1. Markku Uusipaavalniemi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Suomen curlingmenestys vuoden 2006 talviolympialaisissa Torinossa nosti Uusipaavalniemen julkisuuteen ja toi asiakasvirran Oulunkylän halliin (HS 21.2.2006 s. B7)
  3. a b c Uimahyppääjästä curlingkapteeniksi (HS 24.2.2006 s. B12)
  4. Uusipaavalniemi palasi Suomen mestariksi 25.2.2011. YLE Urheilu. Viitattu 27.2.2011.
  5. YLE: Ehdokkaiden äänimäärät
  6. HS 11.11.2010
  7. HS 11.6.2008
  8. Uusi Suomi 12.5.2010
  9. YLE 29.11.2010: Uusipaavalniemeä uhkaa jättituen takaisinperintä
  10. http://www.talousdemokratia.fi/?q=tunnettuja_talousdemokraatteja
  11. Urheilulehti 6/2006, s. 30
  12. Uusipaavalniemi NBCOlympics.com -sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. 2002 Vaihtelu virkistää Suomalainen Markku-liitto ry. Arkistoitu 23.2.2016. Viitattu 16.2.2016.
  14. Missä Uusipaavalniemi on nyt? Kymmenen vuotta curling-huuman jälkeen: "Ei tämä mikään bisnes ole" mtv.fi. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 13.3.2016.
  15. Markku Uusipaavalniemi, 57: Syöpä www.iltalehti.fi. Viitattu 10.2.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa