Wikipedia

Kerava

kaupunki Uudenmaan maakunnassa

Kerava (ruots. Kervo) on kaupunki Suomessa Keski-Uudellamaalla. Väkiluvultaan se on Suomen 30. suurin kunta ja pinta-alaltaan viidenneksi pienin; Keravan väestötiheys onkin maan kunnista kolmanneksi suurin Helsingin ja Kauniaisten jälkeen.

Kerava
Kervo

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°24′10″N, 025°06′00″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 245
Hallinnollinen keskus Keravan keskustaajama
Perustettu 1924
– kaupungiksi 1970
Kokonaispinta-ala 30,79 km²
307:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 30,63 km²
– sisävesi 0,16 km²
Väkiluku 38 444
30:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 1 255 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,3 %
– 15–64-v. 63,8 %
– yli 64-v. 19,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 82,6 %
– ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 16,2 %
Kunnallisvero 6,90 %
292:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 9,5 % (joulukuu 2022 [6])
Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu
Keravan kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
– puheenjohtaja Anne Karjalainen
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • Kesk.
 • RKP
 • KD
13
12
9
7
5
3
1
1
www.kerava.fi
Keravan kartta.
Keväisin Keravalla nautitaan lukuisten rusokirsikkapuiden kukkaloistosta.

Kerava tunnetaan taiteen ja valkosipulin kaupunkina. Kerava on kehittynyt myös yrityskaupunkina. Vastapainona kaupunkikulttuurille Keravalla on myös ulkoilualueita ja lähe aarniometsäisiä kuusikoista.[8]

Kerava on osa Helsingin metropolialuetta.[9] .

Maantiede

muokkaa

Kerava sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, pääkaupunkiseudun pohjoispuolella Helsingistä 27 kilometriä pohjoiseen. Kerava kuuluu pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Kaupungin läpi kulkevat päärata ja Helsinki–Lahti-rautatie, Lahdentie sekä Keravanjoki, joka on Vantaanjoen sivujoki. Rajanaapurit ovat etelässä Vantaa, lännessä Tuusula ja idässä Sipoo. Kerava muodostaa lähes yhtenäisen taajama-alueen, joka voidaan karkeasti jakaa keskustaan sekä Savioon etelässä ja Ahjoon idässä. Keravan keskustaa ympäröivät useat säteittäiset kadut. Keskustan halki radan alitse kulkee kävelykatu, jota on kutsuttu Suomen pisimmäksi (850 m).[10] (Myös Porissa on mainittu sijaitsevan Suomen vanhin ja pisin kävelykatu.)[11]

Kaupunginosat

muokkaa

Keravan kaupunki jaetaan kymmeneen kaupunginosaan.[12] Asuinalueisiin kuuluu kymmenen kaupunginosan lisäksi Kannisto, Koivikko, Lapila ja Sorsakorpi.[13]

Numero Nimi
1 Kaleva
2 Kilta
3 Sompio
4 Keskusta
5 Ahjo
6 Savio
7 Ylikerava
8 Kaskela
9 Alikerava
10 Jokivarsi

Nimen alkuperä

muokkaa

Kerava mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä vuonna 1443 ruotsinkielisessä muodossa Kervo, mikä perustuu suomenkieliseen nimeen Kerava. 1400-luvulla kylä jakautui kahdeksi eri kyläksi, Ylikeravaksi ja Alikeravaksi. Vielä jakautumisen jälkeen paikasta käytettiin kuitenkin yhteisnimitystä Kerava, jolloin se saattoi tarkoittaa kumpaa osaa vain, useimmiten kuitenkin Yli-Keravaa.[14]

Hyvinkään Ridasjärvestä alkunsa saavaa Keravanjokea kutsutaan sen alkupäässä nimityksillä Latostenjoki, Latostenmaanjoki ja Kellokoskenjoki. On luultavaa, että Keravanjoki on tarkoittanut jo varhain vain Keravan kylän kohdalla olevaa osaa joesta. Tällöin joen nimitys juontuisi asuinpaikan nimityksestä ja olisi näin nimenä nuorempi. Kerava-nimi itsessään liittyy uusmalaisiin Kerava-nimiin. Kerava-nimiä tunnetaan myös Hämeestä ja Etelä-Savosta.[14]

Nimi voi olla yhteydessä sanaan kero, mikä tarkoittaa kitaa, nielua tai kurkkua. Selityksen heikkoutena on kuitenkin se, että mainituissa merkityksissä se tunnetaan vain Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, kaukana varsinaisten Kerava-nimien esiintymispaikoista. Toisen selityksen mukaan nimitys liittyisi rajapaikkaan. Kerava-nimitykset liittyvät laajemmin rajapaikkoihin jollaisia ne ovat todennäköisesti olleet nimenantohetkellä. Nykyisen Keravan kaupungin alue Tuusulan ja Sipoon rajalla on aluetta josta tuli kieliryhmien välinen raja 1200- ja 1300-lukujen ruotsalaisten kolonisaation myötä. Näin ollen Kerava-nimisissä paikoissa voi olla kyse riitamaista.[14]

Historia

muokkaa

Esihistoria

muokkaa

Keravan alueella tiedetään olleen ihmisiä jo noin 7000 eaa., jolloin se oli vielä muinaisen Ancylusjärven rannikkoa. Nämä alueen asukit saivat elantonsa metsästyksestä, ja he liikkuivat paljon vuoden mittaan.[15] Keravalta tunnetaan kahdeksan kivikautista asuinpaikkaa, joista merkittävin on Lapilan Pisinmäki. Alueelta on löydetty kiviesineitä, tulisijoja, luunkappaleita ja keramiikkaa, jotka ajoittuvat kahteen asutusvaiheeseen. Näistä varhaisempi on Suomusjärven kulttuurin ajalta noin 6500–4200 eaa. ja myöhäisempi nuorakeraamisen kulttuurin kaudelta noin 2500–2000 eaa.[16][17]

Kylien synty 1500–1600-luvuilla

muokkaa

Keskiajalle asti Keravan oletetaan olleen erämaata, kunnes Keravanjoen varteen syntyi kaksi kylää, Alikerava ja Ylikerava. Kirjallisia lähteitä on vähän ennen alueen ensimmäistä maakirjaa 1543, mutta yksittäiset kirjalliset lähteet osoittavat Keravalla olleen taloja jo ennen vuotta 1342.[18] 1500-luvun puolessavälissä alueen asukasluku oli noin 160. Tuolloin Kerava kuului Sipoon hallintopiiriin. Kerava liitettiin Tuusulaan, kun Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643.

Teollisuus ja rautatieliikenne

muokkaa

Vuonna 1862 avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie, joka toi maatalousvaltaiselle Keravalle nopeasti teollisuutta. Sinne perustettiin muun muassa tiilitehtaita sekä sementti-, kaakeli- ja rakettitehdas. Rautatieaseman ympärille kehittyi taajama keskustaksi tulevalle kaupungille. Vuonna 1908 perustettiin Keravan puusepäntehdas, ja puuteollisuudesta tulikin tärkeä tekijä kaupungin kehityksessä. Ahti Hammarin suunnittelemassa vaakunassa esiintyy puusepän tekemä liitos, sinkkaus.[19]

1900-luku

muokkaa
 
Kartta Keravan aluemuutoksista. Keravaan liitettiin alueita Tuusulasta vuosina 1945, 1957 ja 1970. Keravasta on liitetty Korson alue Helsingin mlk:taan 1954, sekä Sipooseen pieniä eksklaaveja vuosina 1948 ja 2003.

Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi kauppalakseen. Tällöin sen asukasluku oli noin 3 000. Alkujaan siihen kuului myös osa Korson alueesta, ja Korson rautatieasemakin sijaitsi kauppalan alueella. Vuonna 1954 koko Korso kuitenkin liitettiin silloiseen Helsingin maalaiskuntaan.[20]

Syy kauppalan perustamiseen oli se, että 1862 perustettu rautatieyhteys ja asema olivat saaneet Tuusulan kunnan väkiluvun kasvuun ja alettiin vaatia sitä, että kunta rakennuttaisi kunnallistekniikkaa asemankylään. Näihin investointeihin eivät kuitenkaan Tuusulan kunnan päättäjät olleet valmiita, minkä vuoksi alettiin vaatia omaa itsenäistä kuntaa. Kyösti Kallion ensimmäinen hallitus antoi 15. kesäkuuta 1923 valtioneuvoston asetuksen, jonka mukaan Keravan kauppala määrättiin perustettavaksi seuraavan vuoden alusta. Kerava-päivää vietetään vuosittain 15. kesäkuuta tai sitä lähinnä olevana sunnuntaina.[21] Alueellisesti Keravan kauppala perustettiin Ali-Keravan ja Yli-Keravan kylistä. Asutus oli keskittynyt alun perin Lapilanmäelle, Helleborginmäelle eli Aurinkomäelle. Alikulkutunnelin rakentaminen rautatien itäpuolelta länsipuolelle vakiinnutti Keravan keskustan kehityksen. Kauppalan pinta-ala oli 1924–1953 kaikkiaan 39,2 km², mutta 1954 alkaen enää vain 30,79 km², kun Korso ja Nikinmäki liitettiin Helsingin maalaiskuntaan, nykyiseen Vantaan kaupunkiin.[22] Keravan kauppalan ensimmäisissä kunnallisvaaleissa joulukuussa 1924 valittiin 24 kauppalanvaltuutettua.

Teollista toimintaa harjoittivat 1920-luvulla Keravan virvoitusjuomatehdas, Keravan Puuteollisuus Osakeyhtiö, Keravan Höyrypanimo, Keravan Pumpputehdas ja Rautavalimo, Keravan Kirjapaino sekä Keravan Tiilitehdas Oy. Vuonna 1931 avattiin Keravalla Elannon myymälä.[23]

1940–1960-luvuilla rakennettiin Sompion kaupunginosaan pientaloja ja matalia kerrostaloja sekä Kalevaan pientaloja kasvavan väestön tarpeisiin. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun huippuaikoina väestö lähes kaksinkertaistui maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien myötä, ja uusia lähiöitä syntyi Kurkelaan, Kiltaan ja Untolaan. Kerava sai kaupunginoikeudet vuonna 1970.[19] 1980-luvulla rakennettiin Ilmarisen ja Pihkaniityn pientaloalueet ja keskustaan lisää kerrostaloja. Kerava on yhä pääkaupunkiseudun vanavedessä kasvava kaupunki. Sen väestönkasvu vuoden 2003 aikana oli 1,5 prosenttia. Tällä hetkellä uudisrakentamista suunnitellaan tai tehdään muun muassa Kurkelaan, Kytömaan ja Virrenkulman pientaloalueille, Ahjoon, Sompioon ja Myllylaaksoon. Myös keskustaan on suunnitteilla laajamittaista uutta rakentamista.[24]

Keravan 100-vuotispäivää juhlitaan vuonna 2024.

Väestö

muokkaa

Väestörakenne

muokkaa

Kerava on asukasluvultaan Suomen 30. suurin kunta. Keravan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 38 227 asukasta, mikä on 2,2 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Keravan väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Keravan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 57,8 prosenttia, mikä on noin 5,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Keravan väestöstä on 17,9 prosenttia. Työikäisiä Keravalla on 60,0 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 22,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Keravalla oli vuonna 2021 yhteensä 5 043 eli 13,5 prosenttia kaupungin asukkaista.[25]

Väestönkehitys

muokkaa
 
Keskuspuiston vesiallas sekä ympäröiviä asuintaloja, oikealla kaupunginkirjasto.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Keravan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 23 851
1985
  
 26 207
1990
  
 27 597
1995
  
 29 385
2000
  
 30 270
2005
  
 31 544
2010
  
 34 282
2016
  
 35 511
2018
  
 36 034
2020
  
 36 789
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Vuonna 1953 Keravasta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta.[27]

Tilastolliset taajamat

muokkaa
Pääartikkeli: Keravan keskustaajama

Vuoden 2017 lopussa Keravalla oli 35 554 asukasta, joista 34 886 asui taajamissa, 62 haja-asutusalueilla ja 606:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Keravan taajama-aste on 99,8 prosenttia.[28] Keravan keskustaajama ei enää muodosta erillistä taajamaa, vaan koko Keravan taajamaväestö (34 886 henkeä) kuuluu Helsingin keskustaajamaan. Helsingin keskustaajama ulottuu Keravan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[29]

Kieli ja etnisyys

muokkaa

Keravan väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 82,6 prosenttia, ruotsinkielisiä 1,2 prosenttia ja vieraskielisiä 16,2 prosenttia.[30] Keravalla asui vuoden 2023 lopussa 4 408 ulkomaan kansalaista, mikä on 11,5 prosenttia kaupungin väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Keravalla 1 448 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat venäläiset (293) ja ukrainalaiset (284). Afrikkalaistaustaisista suurin väestöryhmä on eritrealaiset (202) ja aasialaistaustaisista afganistanilaiset (132).[31]

Uskonto

muokkaa
 
Keravan helluntaiseurakunnan Siion-temppeli ja Sampolanaukio heinäkuussa 2011.

Keravan asukkaista 53,7 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,4 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 42,9 prosenttia väestöstä.[30] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Keravalla toimii Espoon hiippakuntaan kuuluva Keravan seurakunta.[32][33] Kirkon herätysliikkeistä Keravalla toimii kansanlähetys. Kerava toimii Uudenmaan Kansanlähetyksen keskuspaikkana.[34]

Helluntaiherätyksen piirissä Keravalla toimii yli 500 jäsenen Keravan helluntaiseurakunta. Helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1952 ja se kasvoi keskisuureksi seurakunnaksi erityisesti Jouko Heinikaisen johdolla.[35][36]

Katolinen Pyhän Henrikin katolinen katedraaliseurakunta järjestää säännöllistä toimintaa Keravan kirkossa.[37]

Talous

muokkaa

Keravan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[30]

  Alkutuotanto (0.3%)
  Jalostus (24.3%)
  Palvelusektori (73.7%)
  Muut sektorit (1.7%)

Talousalueena Kerava kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.[38]

Keravalla oli vuonna 2022 yhteensä 12 419 työpaikkaa ja kunnassa asui 17 431 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 30,6 prosenttia. Keravan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 73,7 prosenttia, jalostuksen 24,3 prosenttia ja alkutuotannon 0,3 prosenttia.[30]

Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 71,2 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 76,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Keravalla on 116,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[30]

Yritykset

muokkaa

Keravan suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, kiinteistöpalvelut ja parturi-kampaamoala. Keravan viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat Snellmanin Kokkikartano (438), Sinebrychoff Supply Company (379), Metos (369), Sinebrychoff (237) ja Avesco Vantaa (231). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Sinebrychoff, Avesco Vantaa, Snellmanin Kokkikartano, Metos ja Keravan Energia.[39] Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Kerava on sijoittunut vuosina 2020–2024 keskikokoisten kuntien joukossa korkeimpaan neljännekseen sijalle 14. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Keravalle on 3,46.[40]

Julkistalous

muokkaa

Keravan kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 yli 82 miljoonaa euroa.[41] Keravan kunnallisveroprosentti on 7,00 prosenttia vuonna 2025.[42] Keravan viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Sinebrychoff, Metos, Sinebrychoff Supply Company, Verman ja Vink Finland.[43]

Palvelut ja elinkeino

muokkaa
 
Keravan keskuspuiston avajaiset 17. lokakuuta 2006.

Keravalla on 18 päiväkotia (mukaanlukien taidepäiväkoti Konsti ja ruotsin- ja saksankieliset päiväkodit), 12 peruskoulua, yksi lukio ja kaksi Keuda-ammattikoulua. Yhdistysten ylläpitäminä toimivat lisäksi kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja tanssiopisto. Keravan ja Vantaan etelärajan tuntumassa toimii myös Helsingin Rudolf Steiner-koulun Vantaan toimipiste. Kaupungissa on uimahalli, maauimala ja jäähalli sekä vankila. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Savion VPK toimivat Keravalla. Kaupungissa on terveyskeskus; lähin sairaala on Peijaksen sairaala Vantaalla. Keravalla toimii koko Uudenmaan hätäpuheluista vastaava Keravan hätäkeskus. Keravan uudistunut kaupunginkirjasto avattiin 1. syyskuuta 2003.

Kerava on ollut historiansa aikana merkittävä teollisuuskaupunki. Keravalla perustettiin Suomen ensimmäinen sementtitehdas Saviolle 1800-luvun lopussa. Tärkeimmät teollisuusalueet sijaitsevat radan tuntumassa sen itäpuolella. Kaupungissa valmistetaan muun muassa elintarvikkeita, tekstiilejä, metallituotteita ja huonekaluja. Lisäksi siellä on logistiikkakeskuksia ja monipuolista pienteollisuutta. Keravan suurimmat työnantajat kaupungin jälkeen ovat Sinebrychoff, Tuko Logistics, Metos, Uudenmaan Sairaalapesula, Kokkikartano, Andritz, Ifolor ja Keravan vankila (perustettu 1927). Keravalla sijaitsee yksi kauppakeskus, Kauppakeskus Karuselli. Kauppakeskus Karusellin lisäksi Keravalla on Prisma- ja Citymarket-keskukset, joissa on päivittäistavarakauppojen lisäksi erilaisia ravintoloita ja kahviloita, vaate- ja kosmetiikkakauppoja, apteekki ja Alkot. Myös aseman vieressä on pienemmät Volmari- ja Juho Kusti-kauppahallit, jossa on paikallisia kivijalkaliikkeitä ja K-Market.

Keravan paikallislehti on Keski-Uusimaa. Sen ilmaisjakelulehti on nimeltään Viikkouutiset Kerava. Lisäksi paikkakunnalla ilmestyy kerran kuussa Kerava-lehti.

Liikenne

muokkaa
 
Keravan rautatieasema.
 
Sampolan alikulku kulkee pääradan ali yhdistäen keskustan ja radan itäpuoliset alueet.
 
Keravan keskustaa huhtikuussa 2022.

Liikenneyhteydet ovat Keravalla monipuoliset. Kaupunki profiloituu mielellään kevyen liikenteen mallikaupungiksi, mistä se onkin saanut tunnustuksia. Kaupungissa on laajat pyörätiet, jotka aurataan talvisin autoteiden tapaan. Pyörätelineitä on kattavasti ja asukkaita kannustetaan tulemaan junalle pyörällä. Tiiviisti rakennetun keskustan kävelykatu on autoilta kielletty ja sen varrella sijaitsee pääosa kaupungin palvelutarjonnasta. Keskustassa on myös tiukasti säännelty parkkipaikkapolitiikka autoilun vähentämiseksi.

Vuonna 2020 Keravan Kaupunki rakensi keskustaan Aleksis Kiven tielle sekä osittain Paasikivenkadulle yksisuuntaiset pyöräkaistat.

Kävelykatukokonaisuus sai Vuoden ympäristörakenne -palkinnon 1996. Sen suunnitteleminen aloitettiin jo 1962 käydyssä arkkitehtikilpailussa, jossa syntyi idea ydinkeskustan ympäröimiseksi kehätiellä. Rakentaminen aloitettiin 1980-luvun alussa, kun Keravan keskustasta Tuusulan kirkonkylään johtaneen Tuusulantien itäisin osa muutettiin pysäköinti- ja huoltomuutosten jälkeen autottomaksi ja liikenne siirrettiin ohikulkuteille. Samalla kävelykatuosuus sai nimen Kauppakaari. Kävelykatua jatkettiin myöhemmin rautatien alitse sen itäpuolelle. Tämä jatke valmistui vuonna 1995, mutta kävelykatu on edelleen kehittämisen kohteena.

Teitä pitkin Keravalle pääsee joko idän puolelta Lahdenväylältä tai länsipuolelta Tuusulanväylältä. Lahden moottoritie sekä Vanha Lahdentie kulkevat Keravan läpi keskustan itäpuolelta.

Julkinen liikenne

muokkaa

Keravan kaupunki tukeutuu vahvasti lähijunaliikenteeseen. Rautatieasemia on kaksi, Kerava ja Savio, joita palvelevat pääkaupunkiseudun lähijunat. Syksyllä 2004 valmistunut Keravan kaupunkirata ja sen myötä käyttöön otettu neljäs raide tarjoavat entistä tiheämmät junavuorot Helsinkiin. Keravalta johtaa rautatie myös Porvooseen, mutta rata ei ole ollut säännöllisen henkilöliikenteen käytössä vuoden 1981 jälkeen; ainoastaan kesälauantaisin Porvoon Museorautatien vanhanmalliset matkustajajunat (Dm7) liikennöivät Keravan ja Porvoon välillä. Porvoon radasta kuitenkin erkanee Kilpilahteen Nesteen öljynjalostamolle johtava rautatie, jolla on päivittäistä tavaraliikennettä; sen sijaan haarautumiskohdasta Porvooseen johtava rataosa on muutettu museoradaksi. Lisäksi nykyisin suunnitellaan 20 vuoden aikajänteellä henkilöliikennettä Sipoon Nikkilään, jolloin juna pysähtyisi ainakin Ahjossa.

Keravalta on noin 15 kilometriä matkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Keravalle kulkee bussilinja Helsingin Kalasatamasta sekä muita bussilinjoja, joita kulkee muun muassa Korsoon, Peijakseen, Ylikeravalle, Keinukallioon, Kiltaan ja Virrenkulmaan. Lisäksi busseja kulkee Hyrylään sekä Sipoon Nikkilään. Yleisölle avoin liikenne Porvoon Kilpilahteen lakkautettiin 1. lokakuuta 2020.

Vuoden 2006 maaliskuussa Kerava liittyi HSL-alueeseen, mikä tarkoittaa sitä, että HSL tilaa ja järjestää kunnan julkisen liikenteen. Tämä on muun muassa tarkoittanut sitä, että samalla lipulla pääsee liikkumaan koko HSL:n julkisessa liikenteessä, kuten busseissa, junissa ja raitiovaunuissa.

Keravan kaupunki on osallistunut merkittäviltä osin kaupunkiradan rakentamiseen ja sitoutunut siihen, että valtaosa joukkoliikenteestä hoidetaan junalla. Tämä on merkinnyt sitä, että linja-auton asema on heikko ja sen tehtävänä on lähinnä toimia liityntälinjoina junaliikenteeseen. Tuusulan liittyttyä HSL:n piiriin vuonna 2018 HSL aloitti uuden linja-auto-suunnitelman laatimisen, joka koski Keravan ja Tuusulan sisäistä- ja seutuliikennettä. Suunnitelma tuli käyttöön syysliikenteen alkaessa 12. elokuuta vuonna 2019.[44] Uuden linjaston myötä suorat yhteydet Helsinkiin karsittiin pois lukuun ottamatta seutulinjaa 738[45], joka kulkee arkisin seututietä 140 pitkin Keravalta Kalasatamaan. Samalla Keravan sisäisiä poikittaisyhteyksiä heikennettiin katkaisemalla linjat Keravan asemalle, mutta useiden linjojen vuorovälejä tihennettiin. [46]

Kerava kuuluu Helsingin seudun liikenteen D-vyöhykkeeseen.[47]

Merkittäviä tapahtumia

muokkaa
 
Kerava-päivän yleisöä Keravan museon pihalla kesällä 2010.
 
Vuoden 2012 valkosipulimarkkinat.

Kerava tunnetaan muun muassa sirkusmarkkinoistaan[48], valkosipulifestivaaleistaan[49] ja Kerava-tuotteistaan[50], erityisesti karvanopistaan. Muita merkittäviä tapahtumia ovat muun muassa

  • Keravan päivä kesäkuussa
  • Kerava Jazz syyskuussa
  • Sirkusmarkkinat elokuussa
  • Keravan joulu -joulumarkkinat joulukuussa
  • Uuden Rakentamisen Festivaali URF vuonna 2024.

Nähtävyyksiä

muokkaa
 
Keravan kirkko.
  • Keravan kirkko (Ahti Korhonen 1963, lasimaalaukset Lauri Ahlgren 1980)
  • Keravan taide- ja museokeskus Sinkka
  • muita merkittäviä rakennuksia: Keravan rautatieasema (K. Nylander 1878), vanha kaupungintalo (Hytönen & Luukkonen 1950), vesitorni (E. Lehtonen 1953), kauppahalli (1985), Suomen pienin kirkkorakennus Valkean Karitsan kappeli
  • Kävelykeskusta tunnusomaisine katuvaloineen ja useine veistoksineen
  • Sampolan alikulku (1993), jossa Alpo Jaakolan taideteos Huovintien historiaa vuosilta 900–1990
  • Aurinkomäki
  • J. K. Paasikiven patsas (V. Leppänen 1970)
  • Volmari Iso-Hollon patsas (E. Kannosto 1994)
  • Antti Maasalon veistoksia, kuten Yllättävä kohtaaminen (1994), Ilon hetket (1994), Kirjokansi (1995)
  • Kari Huhtamon veistoksia, kuten Rohtovehka (1978)
  • Heikki W. Virolaisen patsas Saviolla Klondyken pihassa
  • Tuulipurje (Helsingin teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto 1982)
  • Vesitaideteos Oodi Vedelle, Keravan kirjaston vieressä.
  • Killan koulun vieressä oleva patsas.

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Keravan alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Keravan alueella puhuttu murre on Tuusulan murretta, joka kuuluu Nurmijärven alaryhmään.[51]

Perinnekulttuuri

muokkaa

Keravan kansallispuku on koottu vuonna 1956. Puvun suunnittelija on Tyyni Vahter ja puku on koottu Kerava-seuran aloitteesta. Keravan puku on samaa itäuusimaalaista tyyppiä kuin Pukkilan kansallispuku. Puvun liivi ja hame ovat mataranpunaista ruskeaviiruista kangasta. Pukuu kuuluu valkea esiliina sekä siniverkainen alikekirjontainen tasku.[52]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Kerava kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[53] Keravan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla monia valkosipuliruokia: lammas Yrjön tapaan (à la Jorgos), valkosipuliperunat ja valkosipulimurska öljyssä, sekä jälkiruokana karviaismarjapiirakka vaniljakastikkeen kera.[54]

Virkistys

muokkaa

Retkeily

muokkaa
 
Haukkavuoren luontopolku sijaitsee Keravanjoen läheisyydessä.

Keravan pohjoisosassa sijaitsee Haukkavuoren luonnonsuojelualue, jossa sijaitsee Haukkavuoren perintömetsän luontopolku. Haukkavuori on Keravan ainoa luontopolku ja sen pituus on noin 2,8 kilometriä. Haukkavuoren luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 18 hehtaaria.[55]

Muita Keravan luontokohteita ovat Kytömaan haavikko Keravan pohjoisosassa, Myllypuron meanderilaakso, Ollilanlampi ja nevat sekä Keravanjoen varressa sijaitseva Salmelan lehto. Keravalla on myös kuusi luonnonmuistomerkkiä: Museon tammi Heikkilässä, Museon mänty Heikkilässä, Etu-Mikkolan siirtolohkare Saviolla, Valorannan koivu keskustassa, Hautalan kuusi keskustassa sekä Ollilan käärmekuusi Ahjossa.[56] Lisäksi Keravan eteläosiin Saviolle tulee Keravan Luonnonsuojeluyhdistyksen ja paikallisten poliitikkojen aloitteesta Matkoissuon ja Savionselänteen luonnonsuojelualueet. Savionselänteen metsäalueelle pääsee vain Vantaan Leppäkorven pohjoisosista, koska Keravan puolella pääsyn blokkaa Lassila & Tikanojan jätteenkäsittelylaitos. Keravan eteläosista pääsee Matkoissuon lisäksi myös kätevästi Vantaan puolelle Tussinkoskelle ja Vierumäen metsiin.

Urheilu ja liikunta

muokkaa

Keravalta ovat kotoisin monet maailman huipulle edenneet urheilijat, kuten uimahyppääjä Joona Puhakka, jalkapalloilija Jukka Raitala ja uimari Hanna-Maria Hintsa. Keravan menestynein urheilija on 1930-luvulla olympialaisissa mainetta niittänyt Volmari Iso-Hollo, jonka patsas on sijoitettu Keravan ydinkeskustaan Iso-Hollon aukiolle lähelle kirjastoa.

Keinukallio on luonnonläheinen, kaunis ja maastoltaan varsin monipuolinen vapaa-ajanviettopaikka. Keinukalliolla voi harrastaa talvisin hiihtoa ja pulkkailua. Alueella sijaitsee frisbeegolf-rata ja puiset juoksuportaat, jotka ovat kesäisin kaupunkilaisten vapaasti käytettävissä. Keinukallion huipulla on ulkoilmaan suunniteltuja liikuntavälineitä. Keravan kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2013 juhlavaltuustossa, että Keinukalliosta kehitetään koko Suomelle merkittävä liikunnan- ja vapaa-ajanviettokeskus.

Keravalla on muun muassa kaksi jäähallia, uimahalli, maauimala, yleisurheilukenttä ja kolme tekonurmikenttää (Savio, Kaleva ja Ahjo). Uimahalli koki täydellisen remontin vuosien 2016–2019 aikana.

Talma Ski -laskettelurinne ja seikkailupuisto sijaitsee lähellä Keravan itärajaa Sipoon puolella.

Keravalaisia urheilu- ja harrastusseuroja

muokkaa

Hallinto ja politiikka

muokkaa

Päätöksenteko

muokkaa

Keravan kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2016 lähtien Kirsi Rontu.[63] Ylintä päätösvaltaa Keravan kaupungissa käyttää 51-jäseninen kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Anne Karjalainen (sd.), 1. varapuheenjohtajana Mari Kauhaniemi (vihr.) ja 2. varapuheenjohtajana Mikko Masalin (kok.).[64]

Kaupungin hallintoa johtaa 13-jäseninen kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Markku Pyykkölä (kok.), 1. varapuheenjohtajana Iiro Silvander (ps.) ja 2. varapuheenjohtajana Markku Liimatainen (sd.).[65] Keravan kaupungissa toimivia lautakuntia ovat kasvatus- ja opetuslautakunta, tekninen lautakunta sekä vapaa-aika ja hyvinvointilautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[66]

Vaalit

muokkaa

Kerava kuuluu kansallisissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiiriin. Pia Lohikoski nousi Keravalta kansanedustajaksi eduskunnan vaalikaudelle 2023–2027 kevään 2024 europarlamenttivaalien jälkeen.[67]

VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.RKPKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2021 5 12 7 3 1 1 13 9
5 12 7 3 13 9
51 52,9
2625
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kaupunginjohtajat

muokkaa

Tunnettuja asukkaita

muokkaa
Yhteiskunta ja politiikka
Urheilu
Kulttuuri
Tiede

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ [1] TEM-työllisyyskatsaus (Uusimaa) joulukuu 2022
  7. ↑ Kuntavaalit 2021 – Kerava Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 23.8.2021.
  8. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 103. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  9. ↑ vm.fi Helsingin metropolialue (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Kävelylle Keravalle MTV3 2006
  11. ↑ Kuntalehti[vanhentunut linkki] 2000
  12. ↑ Keravan karttapalvelu (Virastokartta ja kaupunginosat > Kaupunginosat) Keravan kaupunki. Viitattu 12.10.2021.
  13. ↑ Kaupunginosat Keravan kaupunki. Arkistoitu 29.10.2021. Viitattu 12.10.2021.
  14. ↑ a b c toim. Sirkka Paikkala: Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, 2019.
  15. ↑ Historia Keravan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2017. Viitattu 21.7.2017.
  16. ↑ Kunnas, Olli: Keravan kaupungin tunnettujen muinaisjäännösten tarkistusinventointi 2013–2014, s. 7–8, 12–14, 40. Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut, s.a. Teoksen verkkoversio.
  17. ↑ Sarkamo, Jaakko: Pisinmäen muinaiskaivaukset. Kotikaupunkini Kerava 2, 1981, s. 4–9. Kerava: Kerava-seura.
  18. ↑ Teemu Toppisen mukaan; Eskelinin suvussa säilynyt Kuninkaan määräys kalastusoikeuden poistosta vuodelta 1342 ja tämän oikeuden siirrosta Pihkovasta saapuneille munkeille. Asiakirjaa säilytetään Kansallisarkistossa, yksi vanhimmista suomalaista sukua ja kalastusoikeutta koskevista asiakirjoista maailmassa.
  19. ↑ a b Historiaa Keravan Kaupunki. Arkistoitu 19.2.2007. Viitattu 20.7.2010.
  20. ↑ Korson kunta Korson sos.dem. työväenyhdistys. Arkistoitu 1.6.2015. Viitattu 6.8.2011.
  21. ↑ Kerava 90 v 26.5.2014. Keravan kaupunki. Arkistoitu 12.9.2014. Viitattu 27.9.2014.
  22. ↑ Taisto Saarentaus: Mennyttä keravaa, s. 73, 94. Kerava-seura ry, 2003.
  23. ↑ Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 25-30, 46. Keski-Uusimaa Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9
  24. ↑ Odottamaton virhe - Kerava Internet kerava.fi. Arkistoitu 30.1.2016. Viitattu 25.1.2016.
  25. ↑ Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
  26. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 26.1.2018.
  27. ↑ Fjalar Finnäs: Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport (sivu 10) Helsinki: Folktinget. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 1.11.2014. (ruotsiksi)
  28. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 22.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  29. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  30. ↑ a b c d e Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 8.12.2024.
  31. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2024.
  32. ↑ Seurakunnat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 8.12.2024.
  33. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  34. ↑ Toimintaa Uudenmaan Kansanlähetys. Viitattu 8.12.2024.
  35. ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 36–37. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
  36. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  37. ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 8.12.2024.
  38. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.
  39. ↑ Kunta: Järvenpää Finder. Viitattu 9.12.2024.
  40. ↑ Kuntabarometri Taloustutkimus. Viitattu 9.12.2024.
  41. ↑ Kunnan keskeiset tunnusluvut Tutkihallintoa.fi. Viitattu 9.12.2024.
  42. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 Verohallinto. Viitattu 9.12.2024.
  43. ↑ Katso täältä oman kuntasi suurimmat yhteisöveron maksajat Yle. 8.11.2023. Viitattu 9.12.2024.
  44. ↑ Uusia bussilinjoja 12. elokuuta Espooseen, Tuusulaan ja Keravalle - infolehdet postissa tällä viikolla HSL. Viitattu 12.11.2020.[vanhentunut linkki]
  45. ↑ Reittiopas Reittiopas. Viitattu 12.11.2020.
  46. ↑ Tuusulan ja Keravan bussilinjasto uudistuu 12.8.2019 – tutustu tietopakettiin HSL:n verkkosivuilla | HSL Helsingin seudun liikenne www.sttinfo.fi. Viitattu 24.9.2024.
  47. ↑ HSL-alue ja vyöhykkeet HSL.fi. Viitattu 15.11.2020.
  48. ↑ Tervetuloa Sirkusmarkkinoille (Arkistoitu – Internet Archive)
  49. ↑ Tulevat tapahtumat, (Arkistoitu – Internet Archive) Valkosipuliyhdistys.com
  50. ↑ Kerava-tuotteet (Arkistoitu – Internet Archive)
  51. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  52. ↑ Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, s. 318–319. WSOY, 1985. ISBN 951-0-12794-9
  53. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  54. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 56. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  55. ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 33 Vuosi = 2016. Minerva Kustannus. ISBN 978-952-312-259-8
  56. ↑ Keski-Uudenmaan luontokohteita Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Viitattu 29.9.2024.
  57. ↑ a b Keravan Voimistelijat KNV ry (Arkistoitu – Internet Archive)
  58. ↑ Eräkamut Eräkamut. Viitattu 9.9.2015.
  59. ↑ Hiiden Hittavaiset Hiiden Hittavaiset. Viitattu 12.12.2015.
  60. ↑ Kalevan Kipunat Kalevan Kipunat. Viitattu 12.12.2015.
  61. ↑ Cycling Academy ry
  62. ↑ Vipsu
  63. ↑ Kirsi Rontu jatkaa Keravan kaupunginjohtajana Keravan kaupunki. 5.6.2023. Viitattu 18.9.2024.
  64. ↑ Kaupunginvaltuusto Keravan kaupunki. Viitattu 18.9.2024.
  65. ↑ Kaupunginhallitus Keravan kaupunki. Viitattu 18.9.2024.
  66. ↑ Lautakunnat Keravan kaupunki. Viitattu 18.9.2024.
  67. ↑ Kansanedustajat Eduskunta. 18.9.2024. Viitattu 18.9.2024.
  68. ↑ Timo Laaninen. Wikipedia, 11.1.2024. Artikkelin verkkoversio. fi
  69. ↑ a b c d Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 27.4.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kerava.
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. lokakuuta 2024)
1. Helsinki 683 669 7. Jyväskylä 149 263 13. Lappeenranta 73 481 19. Porvoo 51 698 25. Lohja 45 670
2. Espoo 319 811 8. Kuopio 125 597 14. Vaasa 70 382 20. Salo 50 890 26. Nurmijärvi 44 991
3. Tampere 260 051 9. Lahti 121 447 15. Hämeenlinna 68 421 21. Kotka 50 336 27. Tuusula 42 112
4. Vantaa 251 070 10. Pori 83 375 16. Seinäjoki 66 556 22. Kokkola 48 372 28. Kirkkonummi 41 610
5. Oulu 216 174 11. Joensuu 78 764 17. Rovaniemi 65 673 23. Hyvinkää 47 041 29. Rauma 38 957
6. Turku 205 949 12. Kouvola 78 514 18. Mikkeli 51 960 24. Järvenpää 46 795 30. Kerava 38 444
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kerava&oldid=22916010”