Jaakko Jonkka
Jaakko Ilari Jonkka (12. helmikuuta 1953 Lavia – 4. tammikuuta 2022 Helsinki)[1] oli suomalainen juristi,[2] joka toimi Suomen valtioneuvoston oikeuskanslerina 2007–2017.
| Jaakko Jonkka | |
|---|---|
 |
|
| Oikeuskansleri | |
|
2007–2017
|
|
| Edeltäjä | Paavo Nikula |
| Seuraaja | Tuomas Pöysti 1.1.2018 alkaen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. helmikuuta 1953 Lavia |
| Kuollut | 4. tammikuuta 2022 (68 vuotta) Helsinki |
| Tiedot | |
| Koulutus | oikeustieteen tohtori (1991) |
Ura
muokkaaYliopistossa
muokkaaJonkka valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1977. Oikeustieteellisen jatkokoulutuksensa Jonkka hankki Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta ja sai oikeustieteen lisensiaatin oppiarvon vuonna 1987 ja oikeustieteen tohtorin oppiarvon vuonna 1991 syytekynnystä käsitelleellä väitöskirjalla.[3] Jonkka toimi Helsingin yliopistossa assistenttina vuosina 1985–1992.[2] Jonkka opiskeli yliopistossa oikeustieteen lisäksi myös historiaa ja kirjallisuutta.[1]
Vuonna 2009 Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta myönsi Jonkalle kunniatohtorin arvon.[4]
Jonkka julkaisi oikeustieteellisiä tutkimuksia rikosprosessioikeuden ja todistusteorian sekä laillisuusvalvonnan alalta.[2]
Virkoja
muokkaaJonkka toimi ennen apulaisoikeuskansleriksi nimittämistään Lahden kaupunginviskaalina eli syyttäjänä vuosina 1981–1985, eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä 1998–2001, oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkönä 1996–1998 ja esittelijäneuvoksena 1993–1995.[2] Jonkka toimi Jacob Södermanin avustajana tämän syyttäessä Kauko Juhantaloa valtakunnanoikeudessa vuonna 1993.
Oikeuskanslerina
muokkaaEdellisen oikeuskanslerin Paavo Nikulan jäätyä sairauslomalle äkillisen sairauden vuoksi 29. tammikuuta 2007 Jonkka toimi valtioneuvoston oikeuskanslerin sijaisena. Nikulan seuraajana Jonkka aloitti heinäkuun alussa 2007. Hän jäi eläkkeelle 30. huhtikuuta 2017, ja hänen seuraajansa on Tuomas Pöysti.[5]
Jonkka selvitteli virkansa puolesta myös vaalirahaepäselvyyksiä. Jonkka teki 16. syyskuuta 2010 eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ilmoituksen pääministerinä toimineen Matti Vanhasen virkatoimen tutkimiseksi. Jonkan mukaan Vanhanen oli esteellinen osallistumaan valtioneuvoston yleisistuntoihin, joissa päätettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämisestä Nuorisosäätiölle. Jonkan mukaan asiaa olisi arvioitava myös rikosoikeudellisesti.
18. joulukuuta 2016 sairauslomalla parhaillaan ollut Jonkka kertoi, että Sipilän hallitus on sivuuttanut hyvän lainvalmistelun periaatteita ja Jonkan huomautuksia korjaustarpeesta vetoamalla kiireeseen ja poliittiseen paineeseen. Hallituksen esityksissä on ajoittain ollut suuria ongelmia perustuslain, esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuskysymyksien suhteen, jolloin esitykset ovat kaatuneet perustuslakivaliokunnassa.[6] Jonkan mukaan edellisilläkin hallituksilla on ollut ongelmia lainvalmistelun kanssa[7]. Oppositio vaati Jonkan lausunnon takia hallitukselta selvitystä lainvalmisteluperiaatteista ja vastausta siitä, kunnioittaako hallitus oikeusvaltioperiaatteita[8]. Emeritusprofessori, oikeustieteen tohtori Markku Helin huolestui ajattelusta, että hallituksen pitäisi aina noudattaa oikeuskanslerin mielipidettä: ”Suomi lakkaisi olemasta demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan.” Lakiesityksen perustuslainmukaisuus ratkaistaan perustuslakivaliokunnassa.[9][10]
Yksityiselämä
muokkaaSuomen Kuvalehti kertoi lokakuussa 2010, että Jonkka joutui putkaan kaatuiltuaan päihtyneenä juna-asemalla ja käytyään kiinni poliisiin Tampereella 26. maaliskuuta 1993.[11] Jonkka oli poliisiasemalla muun muassa repinyt poliisin paidan käyttökelvottomaksi, mutta ei saanut sakkoja, vaikka lehden haastatteleman komisarion mukaan sakkoja annetaan automaattisesti, jos henkilö tekee vastarintaa pidätyksen yhteydessä. Jonkka ei osannut selittää lehdelle, miksi hän ei saanut sakkoja. Jonkan mukaan hän ei kertonut rikosilmoituksesta tai poliisikuulustelusta hakiessaan oikeuskansleriksi, mutta hän oletti automaattisesti, että oikeusasiamies saisi tietää asiasta poliisilta. Eduskunnan silloinen oikeusasiamies Jacob Söderman ei kuitenkaan ollut saanut poliisilta mitään Jonkkaa koskevaa tietoa.[12]
Julkaisuja
muokkaa- 1991 – Syytekynnys: Tutkimus syytteen nostamiseen vaadittavan näytön arvioinnista (väitöskirja)
- 1992 – Rikosprosessioikeuden yleisistä opeista
- 1993 – Todistusharkinnasta
- 2004 – Poliisin johtamisjärjestelmä ja sisäinen laillisuusvalvonta
- 2020 – Oikeusvaltion puolesta: Emeritusoikeuskanslerin puheenvuoroja
Kunnianosoitukset
muokkaa- Suomen Leijonan suurristi 2012
- Turun yliopiston kunniatohtori 2009
- Suomen Lakimiesliiton myöntämä K. J. Ståhlberg -mitali 2021[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Lahti, Raimo; Lehtimaja, Lauri; Pöysti, Tuomas: Jaakko Jonkka 1953–2022 Helsingin Sanomat. 12.1.2022. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 12.1.2022.
- ↑ a b c d Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 273. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Suomen Lakimiehet 2007. Talentum Media Oy 2007.
- ↑ Kunniatohtorit 2009 Turun yliopisto. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 22.2.2012.
- ↑ Virkkunen, Jussi: Sote-uudistuksen vetäjästä Tuomas Pöystistä Suomen ylin laillisuusvalvoja Yle Uutiset. 24.5.2017. Viitattu 22.1.2022.
- ↑ Sajari, Petri: Hallituksen painostus jyräsi oikeuskanslerin pyrkimykset korjata ongelmallisia lakiesityksiä – oikeustieteen professorit tyrmistyivät Helsingin Sanomat. 18.12.2016. Viitattu 18.12.2016.
- ↑ Kiviranta, Varpu: Oikeuskansleri Jonkka rauhoittelee lainvalmistelukohua – ”Ei liity ajankohtaista dramatiikkaa” Yle Uutiset. 18.12.2016. Viitattu 18.12.2016.
- ↑ Kiviranta, Varpu: Oppositio vaatii hallitukselta selvitystä lainvalmisteluperiaatteista Yle Uutiset. 18.12.2016. Viitattu 18.12.2016.
- ↑ Helin, Markku: Oikeuskansleri ei voi määrätä, millaisia lakeja hallitus esittää (Mielipidekirjoitus.) Helsingin Sanomat. 20.12.2016.
- ↑ Oikeustieteen tohtori: ”Suomi lakkaisi olemasta demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan” Demokraatti. 20.12.2016.
- ↑ Suomen Kuvalehti: Jonkka kävi putkassa Iltalehti. 7.10.2010. Viitattu 7.10.2010.
- ↑ Anttila, Pekka: Oikeuskansleri Jaakko Jonkan menneisyys: Poliisiin käsiksi, ei sakkoja Ajankohta=5.10.2010 Suomen Kuvalehti. Viitattu 18.12.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa- Mikkonen, Minttu: Jaakko Jonkasta uusi oikeuskansleri Helsingin Sanomat. 15.6.2007. Viitattu 12.1.2022.