Itiöemä

Itiöemä on sienen maanpäällinen osa, jossa sen itiöt kehittyvät ja jonka avulla itiöt leviävät. Itiöemä on yksi vaihe sienen elämänkaaresta, josta suurin osa on sienirihmaston kasvua. Puhekielessä sienellä tarkoitetaan usein juuri pelkkää itiöemää, vaikka se onkin vain sienen lisääntymiselin.

Kärpässienten maanpäällisiä osia eli niiden itioemiä

Itiöemätyypit

Pileaattinen

Pileaattisia pohjankääpiä (Climacocystis borealis)

Pileaattinen sieni on alustastaan ulkoneva lakillinen itiöemä. Pileaattisessa itiöemässä voidaan erottaa toisistaan yläpinta, reuna ja alapinta. Halkileikkauksessa näkyvät malto ja sen alla itiölava eli vaikkapa pillikerros.

Pileaattisen itiöemän muotoa käytetään apuna etenkin kääpien tunnistuksessa:

• jalallinen, jalka joko lakin reunaan kiinnittynyt tai keskinen
• viuhkamainen (esimerkiksi tervakääpä)
• kellomainen (esimerkiksi kellokääpä)
• kaviomainen (esimerkiksi vanha taulakääpä)
• kiilamainen (esimerkiksi vanha kantokääpä)
• laakea (esimerkiksi lattakääpä)
• hyllymäinen (esimerkiksi pinovyökääpä)
• typäkkä eli nykerömäinen (esimerkiksi pikireunakääpä)
• kynsimäinen (esimerkiksi lapakääpä)
• munuaismainen (esimerkiksi pökkelökääpä)
• sykerömäinen (esimerkiksi silkkivyökääpä)

Kasvumuoto voi vaihtua saman sienilajin sisällä riippuen kasvuolosuhteista ja itiöemän iästä.

Resupinaattinen

Resupinaattinen peikonnahka (Crustoderma dryinum)

Resupinaattisessa itiöemässä itiömalto syntyy suoraan kasvualustan pinnalle pinnanmyöteisesti ja itiöt sijaitsevat itiöemän yläpinnalla tai reunoissa. Resupinaattisessa itiöemässä itiölavan ja kasvualustan välissä on ohut pohjamalto. Jotkut resupinaattiset sienet muodostavat pseudopileuksia.

Puoliresupinaattinen

Puoliresupinaattisia rusokääpiä (Pycnoporellus fulgens)

Puoliresupinaattiset itiöemät ovat pileaattisen ja resupinaattisen välimuotoja eli niissä on pileaattisia osia, mutta suuri osa itiöemästä kasvaa alustanmyötäisesti.