Internet-sensuuri
Internet-sensuuri on tietyn verkossa olevan sisällön sensurointia eli kieltämistä tai vaientamista. Sensurointi voi kohdistua esimerkiksi pornografiaan, torrenteihin, sosiaaliseen mediaan, uutismediaan tai ulkomaisiin verkkosivustoihin.[1]
Toimijat
muokkaaValtioiden lisäksi Internet-sisältöä voivat estää näkymästä esimerkiksi Internet-palveluntarjoajat (ISP) ja työnantajat.[1] ISP voi olla valtion omistama ja kontrolloima, ja yksityisenäkin se saattaa joutua noudattamaan valtiolta tulevia sensuurivaatimuksia saadakseen jatkaa toimintaansa maassa. Myös muunlaiset Internet-yritykset, kuten hakupalvelut, voivat tehdä yhteistyötä valtion sensuuriviranomaisen kanssa. Valtiot saattavat myös käyttää yksityisten yritysten palveluja Internet-sensuuriteknologian kehittämisessä.[2]
Syyt
muokkaaJoitain yleisimpiä syitä Internetin sensuroinnille ovat:[3]
- Poliittisten toisinajattelijoiden, ihmisoikeusaktivistien ja valtiota loukkaavien sivustojen hiljentäminen.
- Uskonnollisen pyhäinhäväistyksen ja vääräoppisuuden hiljentäminen.
- Immateriaalioikeuksien suojelu esimerkiksi estämällä musiikin ja elokuvien laiton lataaminen.
- Etnisten ja muiden vähemmistöjen sortaminen.
- Julkisen moraalin suojelu esimerkiksi estämällä pornografia- ja uhkapelisivustot.
- Terrorismin torjuminen.
Menetelmät
muokkaaEräitä yleisimpiä Internet-sensuurin teknisiä menetelmiä ovat:
- Verkkotunnuksen poistaminen Internetin nimipalvelujärjestelmästä.[2]
- Verkkosivustojen IP-osoitteiden estäminen katkaisemalla käyttäjän yhteys hänen yrittäessään avata sivustoa.[2]
- Tiettyjen avainsanojen skannaaminen URLeista ja kyseisten sivustojen estäminen.[2]
- Verkkosivuston estäminen siltä ladatun sisällön skannauksen pohjalta.[2]
Sivuston sensurointi saattaa näkyä käyttäjälle yhteyshäiriönä tai teknisenä ongelmana, eikä sensuroijaa tai hänen käyttämäänsä menetelmää pysty tunnistamaan.[2]
Internet-sensuurin voi ohittaa tai jälkensä peittää esimerkiksi käyttämällä VPN-yhteyttä, turvallista selainta kuten Toria, tai välityspalvelinta.[1]
Maittain
muokkaaInternetiä sensuroidaan hyvin vähän esimerkiksi Kanadassa ja Islannissa. Sen sijaan Kiinan valtiolla on käytössä ”suuri palomuuri”, joka rajoittaa voimakkaasti ulkomaisia verkkosivustoja näkymästä kiinalaisille. Euroopan maista etenkin Venäjällä on estetty useita ulkomaisia verkkosivustoja näkymästä.[1]
Yhdysvalloissa Trumpin hallinto alkoi COVID-19-pandemian aikana pakottaa sosiaalisen median palvelut kuten Twitterin, Facebookin ja Youtuben sensuroimaan hallituksen määräyksien vastaisia viestejä, kuten kasvomaskien käyttöä kritisoivia tai lasten COVID-19-rokotuksia vastustavia. Valkoinen talo ja muut viranomaiset uhkasivat palveluja uusilla sääntelytoimenpiteillä tai monopolioikeudenkäynneillä. Sensuuria laajennettiin presidentinvaalien 2020 alla estämään presidentti Bidenin pojan Hunter Bidenin kannettavaa tietokonetta koskenut uutinen, vaalissa käyttöön otetun postiäänestyksen arvostelu, vaalien jälkeen arvostelu presidentinvaalien rehellisyydestä, taloustilanteen arvostelu ja presidentti Bidenin negatiivinen arvostelu. Oikeusjutussa Missouri v. Biden tuomari kielsi Biden hallintoa tai muita viranomaisia ottamasta yhteyttä sosiaalisen median yhtiöihin verkossa olevasta sisällöstä, lukuun ottamatta rikollista toimintaa tai uhkia kansalliselle turvallisuudelle. Tuomarin mukaan on todisteita laajasta sensuurikampanjasta. [4][5]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d Internet Censorship in 2022: The Impact of Internet Restrictions Security.org. Viitattu 26.4.2022.
- ↑ a b c d e f Rochelle Terman: Internet Censorship (Part 2): The Technology of Information Control Townsend Center for the Humanities, Berkeley. Viitattu 26.4.2022.
- ↑ Warf, Barney (toim. Warf, Barney): ”Internet Censorship”, The SAGE Encyclopedia of the Internet, s. 464–472. SAGE, 2018. ISBN 978-1-4739-2661-5
- ↑ Jacob Gershman: Judge Orders Biden Officials to Limit Contact With Social-Media Companies The Wall Street Journal. 4.7.2023. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Jim Salter: Judge limits Biden administration in working with social media companies 4.7.2023. The Associated Press. Viitattu 6.7.2023.