Huhtasuo
Huhtasuo on yksi Jyväskylän kaupunginosista. Se sijaitsee noin 4–5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta koilliseen.[1] Tilastollisessa aluejaossa Huhtasuon kaupunginosaa vastaa suurimmaksi osaksi Kangaslammen tilastoalue, jonka pienalueet ovat Huhtakeskus, Varikko, Kaakkolampi, Kangaslammenranta, ja Ankeriasjärven kaupunginosaan kuuluva Vääräjärvi.[1] Tilastoalueen väkiluku oli 4 542 vuonna 2020.[2]
| Huhtasuo | |
|---|---|
 Huhtakeskuksen ostoskeskus. |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Huhtasuo |
| Koordinaatit | |
| Kaupunginosa nro | 20 |
| Väkiluku | 4 542 (2020) |
| Osa-alueet | Huhtakeskus, Kangaslampi, Sulku |
| Postinumero(t) | 40340 |
| Lähialueet | Kangasvuori |
Ennen Huhtasuon alueen asuttamista siellä toimi muun muassa Sotateknillinen varikko. 1970-luvulla Huhtasuolle rakennettiin kerrostalovaltaisia asuinalueita. Kaupunginosaan on rakennettu lisäksi rivi- ja omakotitaloja.
Huhtasuolla voidaan tarkoittaa myös sennimistä suuraluetta. Huhtasuon suuralueeseen kuuluu Huhtasuon kaupunginosan lisäksi Kangasvuoren kaupunginosa. Eteläisen Palokankaan pienalue, jossa ei ole juurikaan asutusta, kuuluu kuitenkin eri suuralueeseen.[1]
Palveluja ja toimintaa
muokkaaHuhtasuolla sijaitsee Huhtakeskuksen liikekeskus, jossa on muun muassa elintarvikekauppa, apteekki, Huhtasuon terveysasema ja kirjasto. Sitä ympäröivät Huhtasuon yhtenäiskoulu ja Huhtasuon palvelutalo.[1]
Huhtakeskuksella[3] toimii myös kohtaamispaikka Huhtasuon Kylätoimisto. Huhtasuolla on ollut aktiivista asukastoimintaa ja järjestetty useita kehityshankkeita.[4]
Huhtasuon kirkon käyttö on lakkautettu sisäilmaongelmien vuoksi.[5] Evankelis-luterilainen kirkko järjestää toimintaa huhtasuolaisille Huhtakeskuksessa sijaitsevassa Huhtakodissa ja Seppälässä sijaitsevassa Kipinässä.[6]
Kaupunginosan alueella on lammet Kaakkolampi, Kangaslampi ja Vuorilampi. Kaakkolammella on kaupungin ylläpitämä uimaranta.[1] Vuorilammen yhteydessä on laavu, ja sinne kulkee Huhtasuon ja Kangasvuoren asuinalueita vierustava Kangasvuoren luontopolku.[1][7]
Kangaslammella sijaitsee Suomen ensimmäinen parkouralue, joka valmistui vuonna 2009.[8] Kaupunginosassa on perustettu hiihtoseura Huhtasuon Hiihto 2000 (nykyään Ski Jyväskylä).[9] Alueella toimii myös vuonna 1977 perustettu jalka- ja lentopalloseura Huki eli Huhtasuon Kisa.[10]
Huhtasuon historiaa
muokkaa
Vuosina 1935–1968 Kangaslammen alueella toimi taimitarha. Vuonna 1944 Huhtasuolle rakennettiin Sotateknillinen varikko (myöhemmin Teknillinen varikko). Vuonna 1958 Huhtasuon alueelle valmistui Kangasvuoren sairaala sekä sitä varten rakennetut lääkärin ja työntekijöiden asuinrakennukset.[11]
Huhtasuon asuinalueista Kangaslampea alettiin rakentaa ensimmäisenä, vuonna 1971.[12][13] Varikon alueelta purettiin siellä toimineen Teknillisen Varikon rakennukset pois lähiön tieltä.[12] Sulun ja Kaakkolammen alue rakennettiin pääosin vuosina 1972–1978.[12] 1970-luvun rakennuskanta koostui lähinnä vuokrataloiksi suunnitelluista elementtikerrostaloista.[14] Myös rivi- ja pientaloja rakennettiin Kaakkolammen ja Varikon alueille 1970- ja 1980-luvuilla.[15]
Vuonna 1973 Kangaslammelle rakennettiin palvelukeskus, jossa oli liiketiloja ja seurakunnan tilat.[15][12] Vuonna 1979 valmistui Huhtakeskuksen ostoskeskus, joka suunniteltiin toimimaan Huhtasuon suuralueen lähiöiden palvelukeskuksena.[16][12]
Vuonna 1975 Huhtasuolla otettiin käyttöön ala-aste.[17] 1980-luvulla Huhtaharjun yläaste ja Huhtarinteen erityiskoulu olivat aloittaneet toimintansa.[18]
1980–1990-lukujen aikana Huhtakeskuksen pienalueelle rakennettiin kerrostalokortteli.[15] 1990-luvulla Huhtasuolle alettiin rakentaa aiempaa enemmän rivi- ja omakotitaloja.[19] Vuonna 2009 Huhtasuon kaupunginosaan liitettiin uusi Pysäkkivuoren asuinalue,[19] ja 2000–2010-luvuilla Kaakkolammen itäpuolelle rakennettiin omakotitaloalue.[15]
2010-luvulla Huhtasuon ala-aste ja päiväkoti, Huhtaharjun yläkoulu ja Huhtarinteen erityiskoulu purettiin.[18] Tilalle otettiin käyttöön Huhtasuon yhtenäiskoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 2015.[20] Alkuvuodesta 2017 vuonna 1986 valmistunut Huhtasuon kirkko suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi.[21][22] Myös Kangasvuoren sairaala lopetti toimintansa 2010-luvulla.[23]
Tunnettuja asukkaita
muokkaa- Sami Lotila, toimittaja[24]
- Matti Nykänen, mäkihyppääjä[25][24]
- Tarmo Uusivirta, nyrkkeilijä[25][24]
Kuvia
muokkaa-
Vuonna 2016 toimintansa aloittanut Huhtasuon palvelutalo. -
1986 valmistunut Huhtasuon kirkko. -
Kangaslammen liikerakennus ja asuinkerrostaloja. -
Sulun kerrostaloaluetta. -
Omakotitalokortteli Varikon alueella. -
Kangasvuoren sairaala. -
Rivitalo Kaakkolammella. -
Huhtasuon yhtenäiskoulu aloitti toimintansa vuonna 2015.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Jyväskylän karttapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive). jkl.fi.
- ↑ Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
- ↑ Yhteystiedot Huhtasuon kylätoimisto. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Kokko, Marja: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Verkkoteos (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Ihanainen-Alanko, Sini: Kiinteistöt puhuttavat Jyväskylässä – Kauppakeskuksen seurakuntatiloissa satoja kävijöitä päivässä Kotimaa. 30.11.2017. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Seurakunta Huhtasuon kylätoimisto. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Kangasvuoren luontopolku Visit Jyväskylä Region. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Parkouria kivipaaseilla Yle Uutiset. 29.6.2009. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ Lindfors, Heidi: Huhtasuon Hiihto 2000 vaihtaa nimeä huhtasuonhiihto2000.fi. 25.7.2016. Arkistoitu 21.8.2016. Viitattu 23.7.2023.
- ↑ Huki Jyväskylä www.hukijyvaskyla.fi. Viitattu 23.7.2023.
- ↑ Kangasvuoren sairaalan rakennusinventointi[vanhentunut linkki]. Jyväskylän kaupunki.
- ↑ a b c d e Huhtasuon historiaa (1970-luku): Huhtakeskus geocaching.com. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Aikamatka Huhtasuon historiaan osa 1 huhtasuolainen.fi. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ Tyvelä, Hanna: 1970-luvun lähiökeskusta rakennettuna kulttuuriympäristönä: kompaktikaupunki Jyväskylän Huhtasuolla. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606273355
- ↑ a b c d Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Päivänen, Jani (2009): Ostari 2.0 - Huhtakeskuksen kehittämisanalyysi. Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntapalvelut. PDF-tiedosto[vanhentunut linkki].
- ↑ Keski-Suomen museo: Kohderaportti: Huhtasuon koulu. Jyväskylän kaupunki. Verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ a b Aikamatka Huhtasuon historiaan Osa 3 huhtasuolainen.fi. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ a b Huhtasuon historiaa (2000-luku): Kuntaliitos geocaching.com. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Huhtasuon uusi koulu on kuin monta pientä koulua yhden katon alla Yle Uutiset. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Historia Jyväskylän seurakunta, jyvaskylanseurakunta.fi. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ Arkistoitu kopio 9.3.2017. kotimaapro.fi. Arkistoitu 10.8.2018. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ Akrenius, Siiri: VRP Keski-Suomi Oy osti Kangasvuoren sairaalan kiinteistön VRP. 10.12.2017. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ a b c Lotila, Sami: Näkökulma: Jyväskylän levottomissa lähiöissä kasvoi nuorisorikollisia - mutta sieltä ponnisti myös Matti Nykänen iltalehti.fi. 9.2.2019. Viitattu 20.4.2019.
- ↑ a b Huhtasuon historiaa (1980-luku): Maailmanmestari www.geocaching.com. Viitattu 20.4.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huhtasuo Wikimedia Commonsissa
