GPRS

GPRS (lyhenne sanoista General Packet Radio Service) on GSM-verkossa toimiva pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu, jota käytetään pääasiassa langattoman Internet-yhteyden muodostamiseen matkapuhelimen tai GPRS-sovittimen avulla. GPRS:llä voidaan teoriassa saavuttaa 114 kbit/s tiedonsiirtonopeus verkosta päätelaitteelle, mutta käytännössä se jää 30–40 kbit/s tasolle. Vasteaika muodostuu myös suureksi, jolloin RTT (round-trip time) on tyypillisesti 600–700 ms. GSM-yhteyden tapaan GPRS käyttää radioaaltoja tiedon siirtämiseen. Uusimmatkin puhelinmallit käyttävät edelleen myös GPRS-tiedonsiirtoa tilanteissa, joissa nopeampia 3G- tai 4G-verkkoja ei ole käytettävissä. Käyttäjän kannalta asialla ei ole muuta merkitystä, kuin se että tiedonsiirtonopeus on GPRS-yhteydellä huomattavasti alhaisempi. Seuraava kehitysvaihe GPRS:n jälkeen oli EDGE eli Enhanced Data rates for Global Evolution.

Wikipedian verkkosivu avattuna matkapuhelimessa.

Tietyn kaistan varaavan piirikytkentäisen datayhteyden (CSD) ja pakettikytkentäisen GPRS-yhteyden ero on siinä, että jälkimmäinen voi olla jatkuvasti päällä sen kuitenkaan kuormittamatta tai varaamatta verkkoa muulloin kuin dataa siirrettäessä. Se käyttää siis pakettimuotoista spasmista tiedonsiirtotapaa GSM-data-yhteyksien kiinteän nopeuden sijaan. Datapaketit siirretään samanlaisissa aikajakokanavoinnin kehyksissä kuin tavalliset äänipuhelupaketit.

GPRS-tiedonsiirrosta veloitetaan siirretyn tiedon määrän perusteella. Määrään perustunut veloitus oli Suomessa aiemmin useita euroja megatavulta. 2010-luvulla suomalaiset operaattorit siirtyivät pääsääntöisesti tarjoamaan liittymäsopimuksia, joissa dataa voi oman operaattorin verkossa siirtää rajattomasti kohtuullisella kiinteällä kuukausihinnalla. Oman operaattorin verkon ulkopuolella, eli käytettäessä puhelinta ulkomailla, datasiirron hinnassa on huomattavia maakohtaisia eroja.

GPRS-tiedonsiirron edeltäjässä, piirikytkentäisessä GSM-datapuhelussa, yhteys oli tavallisen äänipuhelun tavoin aikaveloitteinen.

Keskeisiä GPRS-standardin suunnittelijoita olivat suomalaiset Jari Hämäläinen^[1] ja Hannu Kari. GPRS tuli mukaan GSM-standardiin alun perin saksalaisten vaatimuksesta saada käyttöön datan pakettipohjainen siirtojärjestelmä. GPRS otettiin käyttöön vuonna 2000. Nokia esitteli ensimmäisen GPRS-matkapuhelinmallinsa Nokia 6310:n maaliskuussa 2001^[2].

Lähteet

↑ Wireless Information Networks: Architecture, Resource Management, and Mobile. Google Books. Viitattu 19.1.2020.
↑ Nokia esittelee edistyksellisen uutuuden ammattilaisten käyttöön nokia.com. 21.3.2001. Web Archive 2016 (Nokia 2001). Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 19.1.2020.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta GPRS Wikimedia Commonsissa

Matkapuhelinverkkostandardit

0G	AMTS ARP Autotel/PALM IMTS MTD MTS OLT PTT
1G	CDPD DataTAC Hicap Mobitex NMT TACS/ETACS
2G	CSD cdmaOne D-AMPS EDGE Evolved EDGE GPRS GSM HSCSD iDEN PDC PHS WiDEN
3G	CDMA2000 FOMA HSDPA HSPA HSPA+ HSUPA Super-Charged TD-CDMA TD-SCDMA UMTS W-CDMA
3.5G	E-UTRA GAN (UMA) HiperMAN iBurst WiBro
4G	UMB UMTS Revision 8 (LTE) WiMAX
5G	5G

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Wireless Information Networks: Architecture, Resource Management, and Mobile. Google Books. Viitattu 19.1.2020.

[2] Nokia esittelee edistyksellisen uutuuden ammattilaisten käyttöön nokia.com. 21.3.2001. Web Archive 2016 (Nokia 2001). Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 19.1.2020.

[1]

[2]